EU:n tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä saada kaikki uudet rakennukset hiilineutraaleiksi. Puurakentamisen määrätietoinen kasvattaminen antaa mahdollisuuksia tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo Euroopan puutuoteteollisuuden pääsihteeri Silvia Melegari.

-Vaikka puurakennukset varastoivat hiiltä koko elinkaarensa ajan, ongelmaksi on muodostumassa se, että ilmastopolitiikan nimissä yritetään rajoittaa puun saatavuutta. On muistettava, että jos metsää ei hoideta tai se ikääntyy, hiilen sitomiskyky ja nielu pienenevät.

Melegarin mukaan rakentaminen on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista ja rakennukset suuria energiankuluttajia. – EU:n vihreän siirtymän tavoitteena on vähäpäästöisempi rakentaminen ja energiatehokkaampi rakennusten käyttö.

-Komission tavoitteissa on ristiriita, jos metsien käytön rajoitukset johtavat ilmastoystävällisen, hiiltä sitovan puurakentamisen mahdollisuuksien vajaakäyttöön. Nyt ei tiedetä, mitä päätöksistä seuraa.

Tavoitteiden saavuttamiseksi tulee Melegarin mielestä edistää puun käyttöä sekä uudisrakentamisessa että rakennusten peruskorjauksissa. – Vanhojen talojen energiatehokkuuden parantamisessa on valtava työ ja antaa mahdollisuuden uusiutuvien materiaalien käyttöön. Tavoitteena on, että jokainen rakennusalan yritys vähentää aidosti päästöjään eikä riitä, että istutat metsää päästöjesi kompensaatioksi.

Komissio vaikuttaa metsien käyttöön ympäristöpolitiikan keinoin

Melegari on huolissaan siitä, että nykyinen komissio laatii metsälainsäädäntöä ympäristönsuojelua koskevan toimivallan avulla. – Kun komissiolla ei ole toimivaltaa metsäpolitiikassa, se vaikuttaa ympäristöpolitiikan keinoin metsäpolitiikkaan. 

-Suuri ongelma on siinä, että kukaan eioletehnyt komission metsäaloitteiden vaikutusten arviointia. Komissiolla on metsiin liittyviä tavoitteita, joissabiologinenmonimuotoisuus ja ympäristönsuojelu asetetaan metsän käytönedelle.

Komissiolla ei ole Melegarin mukaan mitään arviota siitä, mitä niiden toteuttaminen merkitsee kokonaisuudessaan eurooppalaiselle yhteiskunnalle, sen hyvinvoinnille ja työpaikoille. – Komission tulisi ympäristönäkökohtien lisäksi ottaa huomioon myös eurooppalaisen uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvan metsäalan kilpailukyky.

-Metsiä voidaan hoitaa kestävästi, kuten esimerkiksi Suomi ja Ruotsi tekevät. Metsien käytössä on tärkeää pitää tasapaino taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kesken.

Komissiolta puuttuu metsäalan asiantuntemus

Melegarin mukaan metsä tarjoaa fantastisen hiilineutraalin lähellä kasvavan materiaalin. -Tutkimus- ja kehitystoiminta luo puualalle uusia innovaatioita ja fossiilisia korvaavia tuotteita. Tätä koko kuvaa metsäsektorin tulevaisuuden mahdollisuuksista komissio ei näe.

-Valitettavasti komissiossa ei ole tarpeeksi metsäalan asiantuntemusta. Metsätaloutta koskevia ratkaisuja ei voi tehdä siltä pohjalta, että koko EU:ssa olisi sama metsä. Tarvitsemme lisää vaikuttamista ja keskustelua komission kanssa metsäpolitiikasta ja tehtyjen päätösten vaikutuksista.

Varsinkin metsäisten jäsenmaiden tulee olla aktiivisempia vaikuttamisessa ja tuotava esiin metsätalouden kokonaisvaltainen taloudellinen ja sosiaalinen merkitys ympäristöarvojen rinnalle. Metsäklusteri edustaa vihreän siirtymän kannalta parasta arvoketjua.

Melegari pitää tärkeää, että kaikki jäsenmaat tulisivat mukaan Itävallan ja Suomen aloitteesta perustetun eurooppalaisen puun käytön edistämiseen tähtäävän yhteistyöfoorumin European Wood Policy Platformin työhön.

-Tämä on tärkeä foorumi, jossa jäsenmaat yhdessä sidosryhmien ja tieteellisen tutkimuksen kanssa käynnistävät vuoropuhelun siitä, mitä tarvitaan puun käytön edistämiseksi. On tärkeä vaihtaa esimerkiksi puurakennusteknologian parhaita käytäntöjä ja kehittää kokonaisvaltaisesti koko puuteollisuuden arvoketjua.

Rakentamista ohjattava uusiutuvien materiaalien ja energian käyttöön

Professori Stefan Winter Munchenin Teknillisestä Yliopistosta pitää puurakentamista erittäin tärkeänä työkaluna ilmastopolitiikassa. – Jos pystymme varastoimaan hiiltä pitkäikäisiin puutuotteisiin ja samalla metsittämään mahdollisimman paljon, se voi olla todellinen muutos ilmastolle.

-Saksassa puhuttiin aiemmin paljon metsien hiilinieluista, mutta nyt olemme vakuuttuneita siitä,että metsässä olevaa puuta on parempi käyttää pitkäikäisinä tuotteina ja rakennuksina. Niissä hiili varastoituu ja saamme rahaa metsiemme uudistamiseen.

Suomeen nähden Euroopassa on Winterin mukaan suurempi paine metsien uudistamiseen, koska esimerkiksi Saksassa on alueita, joilla metsä kuolee. – Suomessa metsä on aktiivinen, elävä ja kukoistava. Nuori metsä sitoo hiiltä enemmän ja kasvaa nopeammin kuin vanha metsä. EU:n jäsenmaiden kesken on vaikea tehdä vertailua, kun olosuhteet ja metsät ovat erilaisia.

-Tarvitsemme poliittisia toimia puurakentamisen edistämiseksi, kuten rakennusmääräyksiimme vertailuarvoja rakennusten primäärienergialle ja CO2-päästöille. Poliittisilla päätöksillä voitaisiin ohjata rakentamista uusiutuvan energian ja materiaalien käyttöön, mutta siitä ei pidä tehdä liian monimutkaista.

Münchenissä kaupunki tukee puun käyttöä rakentamisessa. – On edistettävä myös tutkimushankkeita, joiden tavoitteena on tuottaa ympäristöystävällisiä, vähähiilisiä rakennuksia myös perinteisillä rakentamisen materiaaleilla, kuten betonilla.

-Ekologisten arvojen kasvu kuluttajien keskuudessa on yksi puurakentamisen kasvun ajuri. Rakentamisen rahoituksessa voitaisiin ottaa käyttöön malli, mikä suosii energiatehokkuutta ja hiilen varastointia rakennuksessa, sanoo Winter.

Teksti: Audiomedia Oy, Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.