HalliPES 2.0 – Uusittu hallisuunnitteluohje madaltaa kynnystä puisten hallien toteuttamiseen
Kuluneen kymmenen vuoden aikana teollinen valmistaminen on vallannut markkinaosuuksia ja uusia tuotteita, joista keskeisimpänä CLT, on tullut varteenotettavaksi toteutustavaksi osana hallirakennuksia. Myös teollisesti valmistetut puiset kattoelementit ovat yleistyneet ja voittaneet markkinaosuuksia paikallarakennetuilta katoilta. Edellinen HalliPES 1.0 – suunnitteluohje on vuodelta 2014, ja se on teknisen kattavuutensa lisäksi vanhentunut myös lainsäädännön muuttumisen myötä.
Kirjoittaja: Henri Salonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja Sauli Ylinen, Puutuoteteollisuus ry
HalliPES 2.0 -ohjeistuksella on mahdollista toteuttaa kaikenlaisia rakennustyyppejä, joissa osittain tai kokonaan runkorakenteina ovat aineistossa esiteltävät rakennustuotteet ja puuelementit. Puinen toteutustapa tukee erinomaisesti vähähiilisyys- ja muita ympäristötavoitteita ja on hyvin kilpailukykyinen tapa toteuttaa kokopuisena tai hybridinä erilaisia hallimaisia rakennuksia. Ohje pyrkii osaltaan madaltamaan kynnystä puisten hallien toteuttamiseen kaikissa muodoissaan lisäämällä oikeaa tietoa hallien suunnitteluun. Teollisen valmistamisen keskeisiä hyötyjä ovat selkeä tuoteosatoimitus, nopea asennusaika ja hallittu kosteudenhallinta koko toimituksen ja valmistuksen osalta.
Hallimaisilla rakennuksilla on hyvin keskeinen rooli suomalaisissa investoinneissa. Vuonna 2023 yksin teollisuus- ja varastorakennuksia rakennettiin 4,4 miljardin euron arvosta. Kerrostaloja rakennettiin samaan aikaan kolmella miljardilla eurolla. Hallimaisia rakennuksia on myös erilaisissa liike- ja toimistorakennuksissa ja monissa julkisissa rakennuksissa, kuten liikuntapaikoissa. Koko uudistalorakentamisen arvo vuonna 2023 oli noin 16 miljardia euroa. HalliPES-suunnitteluohjetta on ladattu tuhansia kertoja vuosittain Puuinfon www-sivuilta.
Tarve ajantasaiselle laajarunkoisten hallien suunnitteluohjeelle on ilmeinen. Suunnitteluohjetta päivitettäessä on noussut selvästi esiin, että myös prosessien ja kaupallisten kysymysten ohjeistamiseen on tarvetta. Suunnittelukysymysten ohjeistaminen ei yksi riitä vaan, hankkeen kaikkien osapuolten tietotaitoa pitää kasvattaa, jotta eri toteutustapojen hyödyt saadaan ulosmitattua hankkeille.
Halli PES -suunnitteluohjeessa on päivitetty kolme merkittävää kokonaisuutta:
- Lainsäädännön ja viiteohjeiden ajantasaistaminen
- CLT-rakenteiden lisääminen osaksi kokonaisuutta
- Ohjeen täydennys yleisimmillä hybridirakenteilla, kuten puisen kattoelementin liittyminen teräs- tai betonirunkoon
Paloturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö
Voimassa olevien paloturvallisuusmääräysten sisältämät muutokset on päivitetty HalliPES 2.0 -aineistoon. Määräyksistä on osoitettu olennaisuudet liittyen liimapuurunkoisiin sekä puuseinärunkoisiin hallimaisiin rakennuksiin.
Erityisesti verrattuna vastaaviin teräsrakenteisiin, keskustelua herättää puurakenteissa mm. yläpohjan tuuletustilan paloturvallisuusmääräykset, yläpohjarakenteen palo-osastointi riippuen palon suunnasta sekä rungon olennaisen kantavan osan määritelmä suhteessa todelliseen tilanteeseen. Näiden tulkinta on paikoitellen hyvinkin paikkakuntakohtaista, eikä HalliPES 2.0 -päivitykseenkään pohdinnan jälkeen erilaisia tulkintoja lisätty, johtuen asian monisyisyydestä.
Jatkuvan sortuman osalta on pitäydytty olemassa oleviin ohjeistuksiin liittyen puukattoelementein varustetun hallirakennuksen onnettomuustilanteeseen. Tämänkin aiheen tutkiminen tarkemmin analyysein mahdollistaisi hyvin todennäköisesti puukattoelementin hyödyntämisen jatkuvan sortuman yhteydessä vieläkin tehokkaammin.
Vuonna 2014 Suomessa oli käytössä rakennusten paloturvallisuutta koskien rakentamismääräyskokoelman osat E1 ja E2. Nämä kumoutuivat 1.1.2018 ympäristöministeriön uusien asetusten tultua voimaan. Muutoksia rakennusten paloturvallisuusmääräyksiin tuli myös 1.1.2021.
CLT-rakenteet osaksi HalliPES 2.0 -kokonaisuutta
Suunnitteluohjeeseen on lisätty rakennetyypit eristetystä ja eristämättömästä ei-kantavasta CLT-seinärakenteesta. Lisäksi on lisätty detaljiikkaa liittyen CLT-seinärakenteen liitoksiin ja liittymiin räystäsalueilla. CLT:n liitokset ja liitosperiaatteet vielä hieman vaihtelevat CLT-toimittajasta, rakennesuunnittelijasta ja asennustavasta riippuen, siksi on hyvä aina hankkeen yhteydessä käydä nämä asiat tarkasti läpi ennen toteutusta.
Hybridirakenteita mukaan
Hybridirakenteilla tässä asiayhteydessä tarkoitetaan rakenteita, joissa rakennuksen kantava runko koostuu erilaisista kantavista materiaaleista. Puurunkoisen kattoelementin liittyminen teräs- tai betonipalkkiin on tästä hyvä ja perinteinen esimerkki. Usein rakennesuunnittelijat miettivät hybridirakenteisissa hankkeissa erilaisten tuoteosatoimitusten suunnittelurajapintoja ja liitosperiaatteita. Päivitystyön yhteydessä periaatedetaljiikkaan on lisätty näistä yleisimmät liitosdetaljit.
Myös liimapuupalkki voidaan suunnitella ja asentaa varsin ketterästi teräs- tai betonipilarin päälle. Tämän liitokset periaatteet jo varsin hyvin tunnetaan eikä näitä siksi lisätty päivityksen yhteydessä ohjeeseen.
Muut muutokset ja päivitykset
Teollisen puuelementin hankintaprosessin kuvaaminen kappaleessa ”0 Yleistä” koettiin päivitystyön yhteydessä tärkeäksi, vaikkakaan teollisten valmistettujen rakennusosien tai kokonaisten rakennusten ostaminen ei yleensä eroa muusta rakennusalan hankintatoimesta. Puuelementtien valmistuksen erikoispiirteet on huomioitava osana hankintaa, jotta teollisen valmistamisen edut saadaan ulosmitattua tilaajan hyödyksi.
Puukattoelementtien käyttäminen rakentamisessa on erinomainen esimerkki teollisen puuelementtirakentamisen tuomista hyödyistä, varsinkin talvisaikaan. Puukattoelementtien osalta päivitykseen on lisätty tietoa puukattoelementtien valmistuksesta, varastoinnista ja asennuksesta. Puukattoelementtien yläpohjan tuuletustilan, räystäiden ja vedenpoiston ohjeistusta ja toteutusperiaatteita on tarkennettu vastaamaan nykyisiä hankkeissa käytettäviä periaatteita, ohjeistuksia ja lainsäädäntöä. Puukattoelementtien yleisimmät käytetyt rakennustyypit on muokattu vastaamaan nykyhetkeä ja harvinaisemmat puukattoelementtityypit siirretty kappaleeseen ”13 Erityiskysymykset”.
Liimapuurunkojen osalta suositusmittoja on tarkennettu ja lisätty myös suhteellisen yleinen kaksilaivainen keskipalkillinen runkotyyppi, joka mahdollistaa harvemman keskipilarijaon. Nostureiden asentamista liimapuurunkoon ei suoranaisesti suositella, vaikka se teknisesti mahdollista onkin. Vähemmän käytössä olleet HalliPES 1.0 osat harvinaisine detaljeineen on poistettu ja jäljelle jääviä osia on yhdistetty kokonaisuuden selkeyttämiseksi.
Ohjeen tekemisen on rahoittanut Opetus- ja Kulttuuriministeriö. Työn käsikirjoittajana on toiminut A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja hankkeen hallinnoinnista on vastannut Puutuoteteollisuus Oy. Ohjeen julkaisee Puuinfo Oy. Hankkeen ohjausryhmään ovat osallistuneet Lapwall Oyj, Crosslam Oy ja Versowood Oy. Ohje julkaistaan Puuinfon verkkosivuilla kesäkuussa 2024 ja se on maksutta ja avoimesti saatavilla kaikille halukkaille.