Katajanokan Laituri

Katajanokan Laituri on merellisen Helsingin kansallismaisemaan sijoittuva massiivipuuranteinen toimitilarakennus. Katajanokan rantarivistön ensimmäisen uudisrakennuksen myötä ennen suljettu satama-alue aloittaa vaiheittaisen avautumisensa kaupunkilaisten käyttöön. Rakennuksesta käytiin kansainvälinen arkkitehtuurikutsukilpailu 2020.

Read the article in English here.

Rakennus liittyy osaksi Helsingin tunnusomaista siluettia ja pitkää rantaviivaa, samalla Katajanokan monimuotoiseen ja historiallisesti kerrostuneeseen rakennuskantaan. Tavoitteena on ollut rauhallinen läsnäolo kaukomaisemassa, mutta kävelijän mittakaavassa moni-ilmeinen, eri näkymäsuunnista muotoaan muuttava ja Katajanokan eri mittakaavoihin ja muotoaiheisiin kiinnostavalla tavalla istuva kokonaisuus. Julkisivujen vapaamuotoiset sisäänvedot jakavat satama-alueen makasiinirakennusten pitkänomaista korttelirakennetta täydentävää rakennusta pienempiin osiin, luovat suojaisia poukamia rakennukseen liittyville ulkotiloille ja avaavat ja suuntaavat rakennuksen sisätiloista harkittuja näkymiä ympäristöönsä.

Katajanokan Laiturin tavoitteena on näyttää suuntaa nykyaikaisen puunkäytön tulevaisuudelle osana kaupunkien kestävää rakentamista. Rakennushanketta on ohjannut alusta alkaen tavoite minimoida elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset. Tavoitteena on ollut mahdollisimman pitkä käyttöikä, muuntojoustavuus, monipuolinen käytettävyys, vähähiilisyys ja energiatehokkuus. Rakennejärjestelmä ja tilamitoitus mahdollistavat sisätilojen muokattavuuden tulevaisuuden tarpeisiin.

Rakennuksessa on neljä maanpäällistä kerrosta, kattoterassi virkistysalueineen sekä kellari, johon sijoittuvat tekniset tilat ja pysäköinti. Maantasokerroksessa on ympäröiviin kaupunkitiloihin avautuvia toimintoja – ravintola, kahvila, kongressitilat ja muita palveluja. Kadulta merelle avautuvassa yhteiskäyttöisessä aulatilassa kohtaavat rakennuksen eri toimijat, vierailijat ja kaupunkilaiset.

Maanpäällisten osien puurakenteissa on käytetty Stora Enson teollisia massiivipuurakenteita. Pilaripalkkirunko ja julkisivun kantava rakenne on tehty viilupuusta eli LVL:stä, joka on valmistettu Suomessa Varkauden tehtaalla. Rakennuksen jäykistävien sisäseinien, hissi- ja porraskuilujen, portaiden sekä välipohjien ja yläpohjan kantavana rakenteena käytetään ristiinliimattua puuta eli CLT:tä Ruotsin Gruvönin tehtaalta. Runkorakenteisiin on käytetty noin 7 600 kuutiometriä kuusta, joista on valmistettu 2 500 puuelementin kokonaisuus. Rakenteellista puuta on jätetty mahdollisimman paljon sisätiloissa näkyviin.

Rakennuksen julkisivut jatkavat vaaleaa Esplanadilta alkavaa rakennusrivistöä ja sen horisontaaleja tasarytmisiä julkisivuja. Niin kaupunkikuvallisesti kuin teknisesti vaativan rakennuspaikan julkisivuratkaisu perustuu kaksoisjulkisivurakenteeseen. Uloin suojaava vyöhyke liittyy materiaaleiltaan kivirakenteiseen ympäristöönsä koostuen lasista, luonnonkivestä sekä alumiinista. Rakennuksen ilme muuntuu eri vuorokaudenaikoina ja valaistusolosuhteissa.

Julkisivun takana puu on läsnä monissa muodoissaan. Maantasokerroksen jykevät LVL-muotopilarit sekä keskiaulan veistoksellinen CLT-verhottu valokuilu muodostavat sisätilojen julkisten tilojen tunnistettavimmat piirteet. Kuusen rinnalla on käytetty saarnea. Puupintojen ja -verhousten sävyt on haluttu pitää mahdollisimman luonnollisina. Samalla on haluttu nostaa esiin puun monimuotoista kauneutta, sävykkyyttä ja käytettävyyttä. Pintaverhouksissa ja -materiaaleissa on yleisesti suosittu vähäpäästöisiä ja luonnonmateriaaleja, jotka ikääntyvät ja patinoituvat kauniisti. Viitasaaren vaalea graniitti jatkuu aulan lattiasta ulkotiloihin. Aulan kalusteet ovat suomalaista muotoilua ja osaamista. Toimistopuolella on käytetty runsaasti kierrätettyjä ja uusiokäytettyjä kalusteita.

Rakennuksen ulkotiloja inspiroi pohjoinen luonto. Eri ilmansuuntiin avautuvat terassit ja sisäpiha ilmentävät kukin kasvupaikkaan sopivaa luontotyyppiä. Kapealla sisäpihalla kasvaa koivikko, jonka latvusto suojaa monilajista kenttäkerroksen kasvillisuutta. Toisen kerroksen terasseilla kivikkokasvillisuus ja luonnonkivet edustavat saaristoluontoa. Rakennuksen katolla aaltoilee rantaniitty. Kasvillisuudesta on muodostettu väriteemoja, jotka muuttuvat vuodenaikojen mukaan. Niityn lomaan katolle sijoittuu tarjoilualue, oleskelu- ja kuntoilupaikkoja sekä aurinkopaneeleita. Rakennuksen monimuotoiset ulkotilat muodostavat pienen luontosaarekkeen keskelle kaupunkia – ihmiselle, mutta myös muille lajeille.

Merellisen sijainnin takia rakennushankkeen yhteydessä on toteutettu tulvasuojaus. Samalla varaudutaan koko Eteläsataman alueen yleisten alueiden myöhemmin toteutettavaan nostamiseen tulvakorkoon. Rakennuksen lähiympäristöä täydennetään maantasossa Helsingin kaupungin toimesta väliaikaisrakenteilla, jotka käynnistävät pieneltä osaltaan Katajanokan rannan muutoksen Kauppatorilta kohti Katajanokan kärkeä kulkevaksi rantareitiksi.

Tekniset ratkaisut

Kohde on toteutettu P2-paloluokkaan ja varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla sekä paloilmoittimella. Rakennuksen koon takia se on jaettu kahteen osaan palomuurinomaisella puurakenteella. Keskiaulan massiivipuisten lamellien käytön turvallisuus on varmistettu palosimulointien avulla.

Rakennuksen akustiikka on suunniteltu tavanomaista korkeampaan laatutasoon täyttämään LEED Platina-tason ympäristösertifioinnin vaatimukset. Tuloksena käyttäjät saivat akustisesti korkealuokkaisia työympäristöjä, miellyttäviä yleisötiloja ja viihtyisiä majoitushuoneita. Tilojen sijoittelulla ja akustisten ratkaisujen avulla samaan rakennukseen on ollut mahdollista sijoittaa esimerkiksi kuntosalin yläpuolelle majoitushuoneita sekä konferenssi- ja ravintolatilojen yläpuolelle toimistotiloja.

Laivojen melu Eteläsataman ja Katajanokan sataman alueella asettavat poikkeukselliset vaatimukset julkisivun äänieristykselle, joka on ratkaistu kaksoisjulkisivurakenteella. Ulomman lasin, välissä olevan ilmatilan ja sisemmän julkisivun yhdistelmä on optimoitu torjumaan laivoille tyypillistä pientaajuista melua. Rakennuksen edustalla olevaan laituriin kiinnittyvän laivan melusta huolimatta sisätiloihin on saatu laadukkaat ääniolosuhteet.

Rakennuksen sisäpuolella yksinkertaisilla kiinteillä liitoksilla toteutetun LVL-pilari-palkkirungon äänieristystä on hallittu levyrakenteisilla äänieristysrakenteilla ja korotuslattioilla. Rakenteiden äänieristyksen suunnittelussa otettiin huomioon korkean akustisen laatutason lisäksi arkkitehtoniset tavoitteet ja näkyvillä jäävät puurakenteet.

Rakennuksen kunnianhimoinen arkkitehtuuri ja sijainti meren äärellä ovat ohjanneet rakenneteknisiä ratkaisuja. Paaluille perustetun vesitiiviinä betonoidun kellarin varaan tukeutuva puurunko koostuu viilupuupilareista ja -palkeista (LVL) sekä jäykistävistä CLT-laatoista ja -seinistä. Kohde sisältää rakenteiden osalta useita erikoisratkaisuja, kuten käännetyn katon ratkaisu puurakenteiselle yläpohjalle, puurakenteinen palomuuriratkaisu sekä kohteeseen kehitelty massiivipuurunkoinen esivalmistettu julkisivujärjestelmä. Kaksoislasijulkisivu suojaa sisäpuolista puurunkoa säärasituksilta ja varmistaa sisätilojen olosuhteiden toimivuuden. Tämä edellyttää 40 cm leveän ilmatilan virtausten käytönaikaista seuraamista anturein.

Rakennushanke

Katajanokan Laituri on Varman rakennuttama hanke, joka toteutettiin projektinjohtopalvelu -mallilla. Projektin- ja työmaan johdosta vastasi Haahtela. Kohteessa toimi noin 70 osaurakoitsijaa. Kohteen ankkurivuokralainen oli Stora Enso ja melko varhaisessa vaiheessa mukaan tuli myös hotellioperaattori Sokotel. Vuonna 2020 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun pohjalta suunnittelualueelle laadittiin kaavamuutos.

Rakennuksen alta purettiin pois vanha satamarakennus. Purkutyöt käynnistyivät elokuussa 2021. Maanrakennustyöt käynnistyivät joulukuussa 2021. Maanpäällisen rungon työt alkoivat maaliskuussa 2023 ja rungon asennus oli valmis lokakuun alussa 2023. Elementit asennettiin suoraan kuormasta, ilman välivarastointia. Elementtitoimitukset aikataulutettiin päivän tarkkuudella jo puoli vuotta ennen runkotyön alkua, ja suunniteltu asennus- ja toimitusaikataulu piti paikkansa lopulta peräti kahden päivän tarkkuudella. Puuelementit valmistettiin suoraan Stora Enson tehtaiden kanssa yhteistyössä laaditun 3D-mallin mukaan, ilman perinteisiä ”lappukuvia”. Rakennus otettiin käyttöön vaiheittain. Toimiston puoli luovutettiin Stora Ensolle kesäkuun lopussa 2024 ja hotelli luovutettiin käyttäjälle elokuun puolessa välissä 2024. Hotelli avasi ovensa asiakkaille 26.8.2024.

Keskeiset opit prosessista:

• Puurungon suurimpana haasteena asennusvaiheessa oli pilari/palkkirungon liitosten erittäin pienet asennustoleranssit, jotka johtuivat osittain siitä, että valitussa runkoratkaisussa myös jäykistävät rakenteet olivat puuta.
• Reikien teko LVL-elementteihin jälkikäteen saattaa olla jopa haastavampaa kuin betonirakenteisiin.
• Puurunko itsessään on työntekijöiden kannalta erittäin miellyttävä runkoratkaisu: hiljainen, pölytön ja valoisa (verrattuna betonirunkoon).

TEKIJÄT