Salzburgin lähistöllä sijaitseva Nussdorfin kunnan päätös korvata vanha kunnantalo uudella puurakenteisella kunnantalolla oli yksimielinen. -Se oli helppo päätös, kun ensin päätettiin purkaa vanha rakennus, jonka tilalle tarvittiin nopeasti uusi kunnantalo.

Puu tarjosi lyhyen rakennusajan. Kun vanha purettiin helmikuussa, muutimme uuteen kunnantaloon joulukuun alussa, kertoo pormestari Johann Ganisl.

-Poliittisesti Salzburgin alueella on helppo ajaa julkista puurakentamista, koska tältä alueelta löytyy kaikki raaka-aineesta valmiisiin puurakentamisen tuotteisiin ja työvoimaan. Kun paikallisuutta ja ekologista rakentamista arvostetaan yhtä enemmän, puurakentaminen sai kannatusta kaikissa kunnan poliittisissa ryhmissä Salzburgin aluehallinnossa.

Ganislin mukaan hanketta kohtaan esiintyi myös epäluuloa ja kritiikkiä, mikä loppui rakennuksen valmistuttua. -Kun kunnantalo avattiin yleisölle, vastaanotto oli yllättynyt. Valmis lopputulos miellytti kaikkia, niin kuntalaisia kuin kunnan työntekijöitäkin. Mitä enemmän voimme tuottaa hyviä puurakentamisen kohteita, asenteet muuttuvat puuta kohtaan yhä myönteisemmäksi.

Puurakentaminen edustaa uutta ajattelutapaa

Laaja poliittinen tuki, puurakentamista edistävän verkoston ja puurakentamisen hallitsevan arkkitehdin osuus oli pormestarin mukaan keskeistä hankkeen toteutumisessa. -Meillä oli vahva selkänoja ja paljon osaamista tässä hankkeessa, joka edustaa uutta ajattelutapaa.

-Yhteiskunnallinen näkökulma vaikuttaa yhä enemmän julkisen rakentamisenkin valintoihin. Olemme saaneet tästä ratkaisusta paljon myönteistä julkisuutta ja imagoa. Kun ilmastomuutos on nyt vahvasti esillä, puurakentaminen on siihen hyvä vastaus. Puu on ainoa uusiutuva rakentamisen materiaali, mikä ei aiheuta päästöjä, vaan sitoo hiiltä ja auttaa vähentämään päästöjä.

Julkisella rakentamisella voidaan Ganislin mielestä edistää puun käyttöä. Nussdorfin kunnassa on valmiina päiväkoti ja kunnan lääkäritalo. -Nämä ovat olleet upeita projekteja ja kehityshankkeita kunnassa. Kun joka tapauksessa on rakennettava, miksi emme käyttäisi läheltä saatava puuta, jolloin siitä syntyvä lisäarvo säilyy kolmenkymmen kilometrin säteellä alueella.

-Tämä poliittinen yksituumaisuus on mahdollista, koska puurakentamisen edistämisorganisaatio ProHolz on tehnyt monta vuotta hyvää esityötä puhumalla puurakentamisen puolesta. Tässä ratkaisussa painoi myös elinkaarikustannus, minkä merkitys tulevaisuuden rakentamisessa on yhä suurempi.

Valmiit rakennukset parasta puurakentamisen edistämistyötä

Alueen puualan koulut tekevät puurakentamisen tutkimus- ja kehitystyötä, mikä on pormestarin mukaan edesauttanut teollisuutta tarjoamaan valmiita puurakentamisen ratkaisuja tilaajille. -Tehokkuus näkyy muun muassa energian käytön tehokkuudessa. Koko talon energiakustannus on kuukaudessa 168 euroa, mikä on todella vähän tämän kokoisessa rakennuksessa.

-Me työskentelemme ennakkoluuloja vastaan. Voimme järjestää yleisötilaisuuden, jossa kerrotaan puurakentamisen mahdollisuuksista ja sen merkityksestä alueen ja ilmaston kannalta. Voimme järjestää tutustumismatkoja valmiisiin puurakentamisen kohteisiin. Näillä on suuri merkitys esimerkiksi rakennuslautakunnan jäsenille, jotka ovat keskeisessä roolissa kohteista päätettäessä. Parasta puurakentamisen edistämistyötä on näyttää ja kertoa valmiista onnistuneista puurakentamisen ratkaisuista, kuvailee pormestari Ganisl.

Nussdorfin uuden kunnantalon kustannus oli 2,5 miljoonaa euroa, mikä sisälsi vanhan rakennuksen purkutyön ja uuden suunnittelun. Rakennuksen koko on 1080 neliötä, joten neliökustannus on noin 2200 euroa.

-Päiväkodin ja kunnantalon onnistunut toteuttaminen kannustaa meitä jatkamaan puurakentamista. Nyt on tarkoitus aloittaa ensimmäinen kunnan omistaman vuokratalon rakentaminen. Vaikka täällä on tähän asti ollut käytännössä pelkkää omakoti- ja omistusasumista, nuoret eivät halua enää sitoutua samalla tavalla omistukseen, vaan vuokra-asumisesta tulee vaihtoehto. Meille muuttaa Salzburgista ja muualtakin uusia nuoria perheitä, joten tarvetta asuntojen uudisrakentamiselle on, arvioi pormestari Ganisl.

Artikkeli on osa toimittaja Markku Laukkasen toimittamaa Hyvät käytännöt -artikkelisarjaa, joka esittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarja käsittelee muun muassa puurakentamisen kasvun tekijöitä julkisessa rakentamisessa, puun tuloa kaupunkirakentamiseen, vanhan rakennuskannan korvaamista puuratkaisuilla, teollisen esivalmistuksen, suunnittelun ja laadun vaikutusta kilpailukykyyn, rakennusteollisuuden ja yksityisten sijoittajien heräämisestä puurakentamisen kasvavaan markkinaan, puutuotealan kasvavia investointeja ja alan edunvalvonnan tärkeyttä osana metsien käytön hyväksyttävyyttä.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.