Professori Michael Flach työskentelee Innsbruckin yliopistossa rakennus- ja materiaalitekniikan laitosten puunjalostuksen osastopäällikkönä pääaineenaan rakentamisen kestävyys, kehittäminen ja ympäristö.

Flach on mukana EU-rahoitteisessa Smart City projektissa, minkä tavoitteena on kehittää energiatehokasta ja vähäpäästöistä rakentamista.

-Meidän pääaihe on ilmastonmuutos. Se mitä teemme tänään, vaikuttaa 30-40 vuoden päähän. Siksi siihen on syytä panostaa.

Flachin mukaan vähäpäästöistä rakentamista kehitetään kirvesmiesten, insinöörien ja arkkitehtien kanssa ja varaudutaan puurakentamisen kasvuun myös teollisessa rakentamisessa. – Kehitämme myös rakennustekniikkaa ja logistiikkaa suurten yritysten kanssa vastaamaan korkeiden puurakennusten tarpeita. Esimerkiksi Ranskassa on poliittinen tuki korkeille puurakennuksille ja sen seurauksena siellä aloitetaan 25 puurakentamisen projektia seuraavan kahden vuoden aikana. Tähän tarvitaan uudenlaista puurakentamisen osaamista.

-Tulevaisuudessa puurakentaminen korvaa betoni- ja fossiiliperäistä rakentamista. Puun käyttö kasvaa osana hybridirakentamista. Meidän tulee löytää järkeviä ratkaisuja ja käyttää niin vähän materiaalia kuin mahdollista, ja kehittää ratkaisuja ja tuotteita kestävistä ja uusiutuvista materiaaleista.

Koulutusta lisättävä puurakentamisen kasvun turvaamiseksi

Teknisesti puurakentamisella on Flachin mukaan valmiudet vastata rakentamisessa puun osuuden kasvuun. – Rakentamisen kustannuslaskennassa tulee ottaa huomioon myös ilmastomuutos ja sen hinta pitkällä aikavälillä. Toivon että poliittinen paine lisätä vähähiilistä rakentamista kasvaa elinkaarivaikutusten myötä.

-Puurakentamisen kasvun haaste ei ole materiaalin saatavuus vaan koulutetun työvoiman saatavuus. Puurakentaminen ja sen suunnittelu on vaativaa työtä, johon tarvitsemme asiantuntijoita ja koulutusta, koska alan teknologia kehittyy hyvin nopeasti. Yritykset ovat valmiita lisäämään tuotantoaan, mutta se onnistuu vain osaavilla ihmisillä. Tiedän tämän, koska opiskelijoilla ei ole ongelmaa työpaikan saannissa. Opiskelijoita pyydetään töihin jo opintojen aikana, koska tarve on kova.

Flachin mukaan tulevaisuuden puurakentamisella on uusia koulutuksellisia haasteita, jotka pitäisi huomioida oppilaitoksissa. – Kaikki mikä liittyy rakennusfysiikkaan, tuotantoon, asennukseen sekä rakennusinformaatioon ja mallinnukseen tulisi sisällyttää puurakentamisen opetusohjelmiin kaikkialla.

Artikkeli on osa toimittaja Markku Laukkasen toimittamaa Hyvät käytännöt -artikkelisarjaa, joka esittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarja käsittelee muun muassa puurakentamisen kasvun tekijöitä julkisessa rakentamisessa, puun tuloa kaupunkirakentamiseen, vanhan rakennuskannan korvaamista puuratkaisuilla, teollisen esivalmistuksen, suunnittelun ja laadun vaikutusta kilpailukykyyn, rakennusteollisuuden ja yksityisten sijoittajien heräämisestä puurakentamisen kasvavaan markkinaan, puutuotealan kasvavia investointeja ja alan edunvalvonnan tärkeyttä osana metsien käytön hyväksyttävyyttä.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.