TOAS Lumipuu

Kohde on Tampereen opiskelija-asuntosäätiön rakennuttamat kaksi 6-kerroksista CLT tilaelementtirakenteista kerrostaloa. Hanke pohjautuu opiskelijoille järjestettyyn arkkitehtuurikilpailuun.

Read the article in English: TOAS Lumipuu

Hanke pohjautuu Suomen arkkitehtuurikouluissa vuoden 2019 lopussa järjestettyyn kilpailuun otsikolla ”Puurakentamiseen tukeutuva opiskelija-asumisen ideakilpailu Suomen arkkitehtikoulussa”. Tampereella voittajaksi valitun ja nyt toteutetun Lumipuu-kilpailutyön tekijät olivat arkkitehtiopiskelijat Aleksi Kraama ja Eero Kuokkanen.

Ehdotuksen keskeisiä suunnitteluteemoja oli metsä, luonnon muodot, valo ja näkymät sekä suhde suunniteltuun, nyttemmin jo lähes täysin toteutuneeseen korttelirakenteeseen. Suunnittelukysymykseksi muodostui kuinka muotoilla kaupunkikuvallisesti kiinnostava, sarjallinen, toimiva ja uniikki konsepti, joka mahdollistuu kaavan, viihtyisyyden ja tilaelementtirakentamisen ehdoilla.

Suunnittelussa päädyttiin sivukäytävään perustuvaan ja massallisesti peilautuvaan kokonaisuuteen. Laatutekijöiksi valittiin muun muassa porrashuoneen valoisuus, sisä- ja ulkotilan yhdistäminen parvekkeilla, yhteistilat ja massoittelussa vertikaalisuutta ja keveyttä korostava muodonanto. Kilpailuehdotuksessa keskeisiksi teemoiksi on nostettu mm. puuarkkitehtuurin atmosfääri, modulaarisuus, ekologisuus, tilavuus, joustavuus, sekä yhteisöllisyys.

Symmetria ja epäsymmetria tasapainoilevat näissä kahdessa harjakattoisessa puukerrostalossa. Monimuotoiset ja lämpimän puunsävyiset parvekevyöhykkeet kääriytyvät valkoisten julkisivujen sisään. Massoittelulla on saatu aikaan tornimaisia ja kevyempiä osioita arkkitehtuuriin. Kahden rakennuksen peilautuvuus ja isot julkisivuteemat kadottavat itseensä modulaarisen toteutuksen. Modulaariset asuntopohjat tukevat massoittelua ja sivukäytävätyyppistä porrashuoneratkaisua.

Kohteessa on säilynyt kilpailuehdotuksen mukainen mahdollisuus yhteisöllisyyteen sekä myös oman asunnon yksityisyyteen, vaikka yhteistiloja on merkittävästi vähennetty kilpailusuunnitelmasta. Porrashuoneiden valoisuus, näkymät ja suora porrasratkaisu on onnistuttu tehostamispaineissa säilyttämään.

Parvekeratkaisuun kohdistui voimakkaita kustannuspaineita. Toteutetuksi valikoitui lopulta leveydeltään normimittainen mutta syvyydeltään hyvin vaatimaton ulokeparveke.

Julkisivussa kiinnitettiin laudoitusten, pellitysten ja muiden detaljien suunnittelussa erityistä huomiota tilaelementtiratkaisusta syntyvien jatkoskohtien hallintaan. Haasteena oli, että verhoukset tulivat suurimmaksi osaksi elementteihin kiinnitettynä, mikä piti suunnittelussa huomioida. Myös parvekkeiden detaljointiin keskityttiin huolellisesti. Rakennusten julkisivun luonne syntyy pitkälti kahdesta kontrastisesta julkisivupinnasta ja näiden liittymäkohdan käytetystä rakennuksen muotoa kehystävästä ja korostavasta pellitysdetaljista. Viileä valkoinen peittomaalattu ja ylellisen puupinnan sävyinen kuultokäsitelty julkisivu osoittavat sulkeutuvampia ja avautuvampia julkisivuja ja massan suuntaa. Molemmilla julkisivuilla on omat aukotusperiaatteensa.

Puun näkymiseen rakennuksen sisätiloissa on pyritty paloturvallisuusmääräysten rajoissa. CLT-elementtien runko on voitu jättää näkyviin osassa huoneiden kattopintoja. Lisäksi puun tuntua on tuotu tiloihin ovien ja ikkunoiden yksityiskohtien ja listoitusten kautta. CLT on näkyvissä myös porrashuoneiden porraselementeissä.

Tekniset ratkaisut

Rakennukset ovat P2-paloluokkaa ja ne on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla. Julkisivut on ensimmäisen kerroksen osalta käsitelty B pintaluokkaan. Varateinä toimivat parvekkeet on sprinklattu. Julkisivujen puuverhous on voitu tehdä toisesta kerroksesta ylöspäin D-luokkaan, koska kerroksittaisista palokatkoista on huolehdittu. Parvekkeiden kattojen puutavara on käsitelty B-luokkaan. Puupintaa on voitu jättää sisätiloissa näkyville palo-osastoittain 20 % katto- tai seinäpinnoista. Tämä on käytetty jättämällä asuntojen olohuoneiden kattoon CLT-runko näkyville.

Akustiselle suunnittelulle kohteessa toi erityistä haastetta kohteen edestä kulkeva suunnitteluvaiheen jälkeen toteutettu raitiovaunulinja. Tampereen uuden raitiotien päätepysäkki sijaitsee alle korttelin päässä. Tärinäeristyksessä pystyttiin käyttämään hyväksi betoniperustuksen ja CLT-moduulien liitosta. B-talon osalta pystyttiin käyttämään hyväksi betonirakenteisen ensimmäisen kerroksen ja sen päällä olevien moduulien liitosta, jolloin perustusten tärinäeristäminen ei ollut tarpeen.

Rakenne- ja elementtisuunnittelussa moduulien keskinäisiä liitoksia ja rakennuksen jäykistämistä tuulirasitusta vastaan tutkittiin tarkkaan ja käytettäviä ratkaisuja kehittäen. Rakennesuunnittelussa tutkittiin, osin jopa kokeellisesti, moduulien välissä käytettyjen tärinäeristyskappaleiden kykyä siirtää kuormia moduulien välillä, jotta kokonaisuuden jäykkyyttä pystyttäisiin laskemaan. Moduulien yhteen sitomiseen käytettyjen teräslevyjen ja ruuvausten sijoituksia yhteensovitettiin arkkitehti-, tilaelementti- ja rakennesuunnittelun välillä liitosten työmaatekninen toimivuus ja verhousten lopullisen viimeistely huomioiden.

IV-konehuoneet sijoitettiin talojen ullakkokerroksiin ja yhteinen lämmönjakohuone B-talon betonirakenteiseen pohjakerrokseen. Molemmat rakennukset varustettiin aurinkopaneelein A-energialuokan saavuttamiseksi. Tekniikkareitit sijoitettiin pääosin elementtimoduulien porrashuoneen vastaisella seinällä oleviin kuiluihin.

Rakennushanke

Hankkeen suunnittelu käynnistyi opiskelijoille järjestetyllä arkkitehtuurikilpailulla, jonka sisäänjättöpäivä oli 30.12.2019. Kilpailun voittaneet silloiset opiskelijat Aleksi Kraama ja Eero Kuokkanen löysivät toteutussuunnittelua varten kumppaniksi Arkkitehdit LSV Oy:n. Suunnittelu alkoi vuoden 2020 alkupuolella, ja ensimmäinen suunnittelukokous pidettiin maaliskuussa. Aleksi Kraama toimi kohteessa LSV:n projektisuunnittelijana kohteen valmistumiseen saakka.

Elementtiurakoitsija oli aktiivisesti mukana suunnittelussa ja kiinnitetty hankkeeseen alusta lähtien. Suunnittelun aikana tehtiin muutamia uudelleenjärjestely- ja karsintakierroksia hankkeen talouden saattamiseksi toteutuskelpoiselle tasolle. Huomattavin tehostus tehtiin kerrospohjien kautta. Kerrosala ja asuntojen määrä kasvoivat merkittävästi: 76 asunnosta 120 asuntoon, noin 1300 asm². Tällä oli vaikutus rakennusten massan dynamiikkaan ja volyymiin. Väestönsuojan sijoitus tarkasteltiin perustamisolosuhteiden ja toteutuskustannusten näkökulmasta optimaaliseksi B- talon 1. kerrokseen. Ulkoverhouksia siirrettiin työmaatoteutuksesta elementteihin valmiina asennetuiksi, mikä toi lisää haasteita julkisivujen detaljisuunnitteluun. Karsintakierroksilla suhteessa kilpailuehdotukseen myös pienennettiin parvekkeita, saunatilat siirrettiin ullakolta katutasoon ja suunnitellusta liiketilasta luovuttiin kokonaan.

Pääurakoitsija kiinnitettiin hankkeeseen vuodenvaihteessa 2021 ja urakoitsijan asiantuntemusta hyödynnettiin suunnittelun kustannusohjauksessa. Maailmantilanteella oli luonnollisesti vaikutusta projektin aikatauluihin ja toteutukseen: koettiin koronapandemia, Ukrainan sodan alku ja rakennustarvikkeiden hintojen vaihtelut. Urakoitsijoiden käyttö suunnittelun tukena mahdollisti suunnittelun aikaiset muutokset ja hankkeen läpiviennin kustannuspuitteessa, vaikka tämä tarkoittikin tarvittavan suunnittelutyön määrän kasvua.

Elementtitoimitus oli erillisurakka, muut urakat alistettuja pääurakalle. Rakentaminen alkoi huhtikuun 2021 alussa ja elementtiasennukset syyskuun 2021 alussa.

TEKIJÄT

Lumipuu- hankkeesta on laadittu opinnäytetyö: CLT-tilaelementtirakenteiset opiskelijakerrostalot ideasta toteutukseen – research-by-design, Kraama, Aleksi (2021)