Pudasjärven hirsikampus
Aapasoiden ja erämaiden ympäröimä Pudasjärvi päätti v. 2012 sijoittaa kaupunkikeskuksessa sijaitsevien peruskoulujen, lukion ja kansalaisopiston toiminnot uuteen, pääosin hirsirakenteiseen koulukampukseen. Hirren käytön yhtenä tavoitteena on ollut päästä eroon keskustan koulukiinteistöjä vaivanneista kosteus- ja sisäilmaongelmista. Samalla se oli ekologinen valinta ja antoi työtä paikalliselle hirsitoimittajalle.
Kampus on toteutettu elinkaarihankkeena, jossa pääurakoitsijana toimi Lemminkäinen Oyj ja hirsirungon toimittajana paikallinen Kontiotuote Oy. Rakennus jakautuu neljään osaan, joista yhden runko on teräsbetonia. Tähän ratkaisuun päädyttiin, koska tuossa osassa sijaitsee väestönsuoja ja keskuskeittiö. Ulospäin myös tämä osa on puuverhottu, joten se ei ulkonäöllisesti juuri poikkea rakennuksen muista osista. Iso rakennus jakautuu pienempiin osiin, jotka lapsen on helppo hahmottaa. Kahdessa yksikerroksisessa siivessä sijaitsevat normaalit opetustilat, toisessa alakoulu ja toisessa yläkoulu ja lukio. Kaksikerroksisiin osiin sijoittuvat erikoisluokat, hallintotilat ja oppilashuollon tilat. Kaksikerroksisten tilojen väliin sijoittuu keskusaula, joka toimii myös ruokailutilana. Eri rakennusosien väliin jää suojainen ja aurinkoinen piha, josta on näkymä Iijoelle.
Rakennuksen kaikki seinät betonirunkoista osaa lukuun ottamatta ovat massiivihirttä (ulkoseinät ovat 275 mm:n lamellihirttä, väliseinissä on kolmea hirsipaksuutta (275, 205 ja 130 mm). Pääaulan ja valolyhtyjen kato kannatetaan monimuotoisin liimapuupilarein. Hirsipinnat on sisätiloissa käsitelty värittömällä suoja-aineella. Väriä huonetiloihin on saatu voimakasvärisillä levypinnoilla, joita on käytetty kiintokalusteiden kiinnityspintoina ja ovi- ym. aukkojen laskeutumisvarojen peitelevyinä. Myös julkisivujen lautaverhoilua on elävöitetty voimakkailla väripinnoilla. Hirsipinnat on käsitelty maanläheisimmillä värisävyillä.
Yksikerroksiset opetussolut rakentuvat pienistä ”hirsimökeistä”, joiden väleissä on ikkunoita ja ovia. Nämä välitilat toimivat myös avoimina opetus- ja vetäytymistiloina varsinaisen opetustilojen välissä. Yksikerroksisten rakennusosien keskellä on avarat aulatilat/monikäyttötilat, jotka saavat luonnonvaloa suurista kattolyhdyistä. Osa opetustiloista saa luonnonvaloa vain keskusaulojen kautta lattiasta kattoon ylettyvien ikkunoiden avulla. Myös kaksikerroksisten rakennusosien keskelle on sijoitettu kattolyhdyt, jotka valaisevat toisen kerroksen keskellä olevia käytävätiloja.
Hirsisen koulurakennuksen suunnittelussa haasteellista on ollut hallita hirren laskeutumisesta aiheutuvat hankaluudet. Varsinkin betonirunkoisen osan ja hirsisen osan vesikaton toimiminen sekä niiden väliin suunnitellun yhdyssillan käyttäytyminen vuosien varrella askarrutti, mutta ongelmiin löydettiin oivalliset ratkaisut. Suunnittelun aikana myös palomääräysten tulkinta hirsisessä koulurakennuksessa aiheutti päänvaivaa, mutta asiat saatiin ratkaistua viranomaisten positiivisella suhtautumisella hankkeeseen. Välipohjissa ja aulan avoportaan kaiteissa on käytetty CLT-puulevyelementtejä.
Rakennuksessa kulkiessa kiinnittyy huomio erinomaiseen akustiikkaan, jonka hirsipintaiset seinät saavat aikaan. Myös sisäpintojen harmoninen ulkoasu ja miellyttävä tuoksu luovat edellytykset hyvälle oppimisympäristölle.
Faktat kohteesta
Pudasjärven hirsikampus
- Sijainti | Pudasjärvi
- Käyttötarkoitus | Koulurakennus
- Rakennuttaja/Tilaaja | Pudasjärven kaupunki
- Valmistumisvuosi | 2016
- Kokonaisala | 9 806 m2
- Tilavuus | 47 826 m3
- Investointikustannukset | 23 210 970€
- Arkkitehtisuunnittelu | Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy
- Rakennesuunnittelu | Sweco Rakennetekniikksa Oy
- LVIA-suunnittelu | Plan-Air Oy
- Sähkösuunnittelu | Sweco Talotekniikka Oy
- Sisustussuunnittelu | Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy
- Pääurakoitsija | Lemminkäinen Oyj
- Puuosien toimittaja | Kontiotuote Oy
- Valokuvat | Raimo Ahonen
- Teksti | Pekka Lukkaroinen