Lagmansgården koulukoti

Uusi Lagmansgårdenin koulukoti sijaitsee länsirannikolla Pietarsaaressa metsäisessä ympäristössä. Koulukoti tarjoaa turvallisen, kannustavan ja kodinomaisen ympäristön vaativaa sijaishuoltoa ja erityisopetusta tarvitseville lapsille ja nuorille sekä viihtyisät ja toimivat työtilat henkilökunnalle. Senaatti-kiinteistöjen rakennuttaman koulukodin suunnittelusta järjestettiin arkkitehtuurikutsukilpailu vuonna 2020.

Koulukotiin sijoittuu kaksi päätoimintoa: koulu ja asuinyksiköt 20 nuorelle, sekä näitä tukevia tiloja.

Komea yli satavuotinen kangasmetsä tarjosi hyvän lähtökohdan terapeuttisen ympäristön luomiselle. Suunnittelun keskiössä oli vuorovaikutus lähiluonnon, rakennusten ja sisätilojen välillä. Rakennusryhmä on sijoitettu tontin eteläreunaan, jotta arvokkain osa metsää säästyisi. Kodikkuutta tavoiteltiin useilla keinoilla: rakennukset ovat yksikerroksisia ja ryhmitelty pienimittakaavaiseen pihapiiriin, materiaalien valikoima on pidetty suppeana ja mahdollisimman luonnonmukaisena.

Pohjanmaan rakennusperinteestä ammentava yksinkertainen ja selkeä arkkitehtuuri vastaa puurakennusten suojaavuuden ja kestävyyden lisäksi myös viihtyvyyden ja käytettävyyden tavoitteisiin. Rauhallinen kattomuoto kokoaa eri toiminnot yhteen. Pitkät räystäät tukevat miellyttäviä sisäolosuhteita, yhdistävät sisä- ja ulkotiloja sekä antavat mahdollisuuksia ulkona oleskeluun eri vuodenaikoina.

Päivän toiminnot kiertyvät liikkumiseen ja ulkoiluun kannustavan pihapiirin ympärille. Koulurakennus sijaitsee pihan pohjoissivulla, ja keskeiset yhteiset tilat – ruokasali, kirjasto, pienryhmä- ja oleskelutilat – avautuvat suurten puulasiseinien kautta aurinkoiselle piha-alueelle. Luokkatilat suuntautuvat rauhallisiin metsänäkymiin. Opetustilojen läheisyydessä olevista hallinnon tiloista voi seurata pihan tapahtumia.

Asuinyksiköt on sijoitettu pihapiirin etelä- ja itäsivuille kahteen rakennukseen. Jokaisen yksikön keskiössä on oleskelu- ja ruokailutila, joka avautuu metsämaisemaan.

Koulukodin uudet tilat ovat osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pitkäjänteistä työtä lasten kuntoutuspalvelujen kehittämiseksi. Suunnittelun lähtökohtina olivat tilojen selkeys ja toiminnallisuus, avoimuus, orientoitavuus, valvottavuus sekä terapeuttisuus. Toiminnallisuuden ja turvallisuuden vaatimukset näkyvät kaikissa suunnittelu- ja materiaalivalinnoissa.

Rakennusten runko, julkisivut ja sisäverhoukset ovat pääosin puuta. Kantava rakenne on suurelta osin ristiinliimattua kuusta, jota on jätetty näkyviin mahdollisimman paljon. Asuntoloiden ulkoseinissä on käytetty myös rankarakenteita silloin, kun puupintojen esille jättäminen ei ollut tarkoituksenmukaista. Kantavilla puulasiulkoseinillä mahdollistettiin yksinkertainen ilme. Julkisivujen verhoilu mukailee perinteistä peiterimaverhousta ja on kuultokäsitelty puun luonnolliseen sävyyn. Vaalea konesaumattu katto kätkee talotekniikan sisäänsä.

Hankkeessa painotettiin alusta alkaen vähähiilisyyttä, energiatehokkuutta sekä yksinkertaisia, huollettavia ja pitkäikäisiä ratkaisuja. Rakennus käyttää maalämpöä, ja aurinkovoimala tuottaa uusiutuvaa energiaa. Koulukoti on Senaatti-kiinteistöjen tähän asti vähähiilisin rakennushanke. Toteutuksessa painotettiin ympäristövastuullisuuden rinnalla myös paikallisen osaamisen hyödyntämistä rakentamisessa: jaettu urakkamuoto mahdollisti keskisuurten paikallisten urakoitsijoiden osallistumisen, ja urakat toteutettiin paikallisten toimijoiden ja alihankkijoiden voimin. Kokonaiskustannukset olivat noin 13,5 miljoonaa euroa.

Tilojen sisustus on suunniteltu joustavaksi, jotta käyttäjät voivat muokata niitä muuttuvien tarpeiden ja toiveiden mukaan. Sisätiloihin on tuotu kodikasta, rentoa ja elävää tunnelmaa puupinnoilla. Havuvaneripintoja on käytetty CLT-seinien rinnalla. Viimeistelemättömyyden tuntua tuova ratkaisu kannustaa myös pintojen käyttöön sekä tilojen ilmeen käyttäjälähtöisyyteen ja kerroksellisuuteen. Irtokalusteiden valinnassa on painotettu kestävyyttä ja muunneltavuutta. Sisustuksen väripaletti on murrettu ja harmoninen heijastellen ympäröivän metsän ja luonnon sävyjä. Nuoret osallistuivat hankkeeseen konkreettisesti valmistamalla esimerkiksi sohvapöytiä asuinyksiköiden olohuoneisiin.

Tekniset ratkaisut

Paloluokaksi valittiin P3, jolloin pintamateriaalien valinta oli vapaampaa kuin muissa paloluokissa. Asuntolarakennuksessa on ilkivallan kestävä sprinklerijärjestelmä.

Koska kohteessa oli käyttötarkoitukseltaan hyvin erityyppisiä tiloja, erityisesti huonetilojen väliseen ilmaääneneristävyyteen kiinnitettiin huomiota suunnittelun aikana. Akustisen suunnittelijan kanssa määritettiin huomaamattomat CLT-seinien paikat, joihin lisättiin äänikatkot. Vaativimpien tilojen kohdalla käytettiin erikoisratkaisuja kuten dB-alakattoja.

Koulurakennus: kantava runko CLT-elementeistä ja liimapuupilareista, liikuntasalissa liimapuupalkit, muualla kattotuolit naulalevyristikoista. IV-konehuoneen välipohja paikallavalettu liittolaatta.

Asuinrakennus: kantava runko puurankarakenteinen ja osin liimapuupilareita, jäykistys CLT-elementein ja valuharkkoseinin, kattotuolit naulalevyristikoista.

Kattoristikot on jäykistetty puurakenteisilla diagonaalisauvoilla tai tehdasvalmisteisilla jäykisteristikoilla. Yläpohja on jäykistetty tasolevyrakenteena. Korkeiden kattoristikoiden rakenne on kaksiosainen: ristikot ovat päällekkäin ja välissä on jäykistävä vaneritaso.

Puulasiseinät toimivat myös rakennuksen kantavina runkoina, jolloin päästiin rauhalliseen ilmeeseen ja vähennettiin rakennusvaiheita.

Materiaalinkäyttöä optimoitiin rakentamalla CLT-elementtien ylijäämäpaloista ulkokalusteita ja penkkejä eteisiin. Puun etu pintamateriaalina on esteettisyyden lisäksi se, että se kestää kovaa käyttöä: pienet kolhut eivät massiivisessa rakenteessa haittaa, vaan kertovat vain eletystä elämästä.

Rakennukset on varustettu maalämmöllä ja pääosin lattiakiertoisella lattialämmityksellä. Energiakaivoja käytetään kesäaikana myös tuloilman jäähdytykseen. Kohteessa on aurinkosähköjärjestelmä.

Rakennushanke

Arkkitehtuurikutsukilpailu 1–4/2020
Suunnittelun aloitus 3/2022
Rakentamisen aloitus 6/2023
Sääsuojaus 10/2023
Puurunkotyöt ja CLT-elementtien asennus 10-11/2023
Julkisivun puutyöt ja lasirakenteet 1-3/2024
Pihan rakentaminen 7-10/2024
Valmistuminen 1/2025

Käyttäjä kytkettiin tiiviisti mukaan kilpailuvaiheen jälkeiseen suunnitteluun. Suunnittelun pohjana toimi Valtion koulukotien laatima toiminnallisia ja esteettisiä tavoitteita sisältävä tilakonsepti, joka oli kehitelty aiempien koulukotihankkeiden kokemusten pohjalta. Lagmansgårdenin kokemuksia hyödynnetään edelleen konseptin jatkokehittämisessä.

Rakentamisen aikana ensimmäinen aikainen ja luminen talvi yllätti rakentajat, mutta teltan alla rakentaminen vesikaton valmistumiseen asti helpotti huomattavasti tilannetta.
Jaettu urakkamuoto mahdollisti kustannusten raameissaan pitämisen lisäksi keskisuurten paikallisten urakoitsijoiden osallistumisen tarjouskilpailuun, ja lopulta urakat toteutettiinkin paikallisten toimijoiden ja paikallisten alihankkijoiden voimin.

Vaativaan ja vaihtelevaan käyttöön suunnitellut tilat tekivät hankinnasta vaativan: pelkästään väliovia hankittiin neljältä eri valmistajalta ja monin paikoin päädyttiin uniikkeihin ratkaisuihin, joihin ei ollut valmiita tuotteita.