Samaan aikaan, kun puu tekee vahvaa paluuta Keski-Euroopan siltarakentamiseen ja kasvattaa osuutta Ruotsin ja Norjan markkinoilla, Suomessa uusia puusiltoja valmistuu vuosittain nollasta 20 kappaleeseen, mitä voi pitää muihin maihin verrattuna erittäin vähäisenä määränä.

Suurimpana syynä tilanteeseen Versowood Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopra pitää liikenneviraston hankintamenettelyä, jossa siltojen suunnittelu ja toteutus ovat urakoitsijoiden vastuulla.

-Käytännössä puusillat on jo tarjouskilpailussa suljettu pois, kun kuvat on tehty valmiiksi betonisilloille. Tarjouskäytäntö ei ole avoin kaikille materiaaleille, vaan ongelmana ovat tilaajan ennakkoluulot ja suunnitteluosaamisen puute, kuvailee Kopra tilannetta.

Esimerkkinä Kopra mainitsee E 18 -tiehankkeen, johon rakennettiin 200 siltaa, joista kymmenen prosenttia tuli olla puusiltoja. -Tapasimme liikenneviraston virkamiehiä ja saimme lupauksen kymmenen puusillan tilauksesta. Lopputulos oli, että aliurakoitsijat päättivät pilkkoa siltahankkeet aliurakoihin ja lopulta rakennettiin yksi puusilta, johon tuli betonikansi.

-Liikennevirasto vetoaa usein siihen, että puusiltojen valmistusta ei voida kilpailuttaa. Kun tilauksien määrä on vuositasolla vähäinen, ei valmistajiakaan voi olla montaa. Puusillat ovat varsinkin tyyppiratkaisuina erittäin kilpailukykyisiä, koska niitä ei suunnitella kohde kerrallaan.

Elinkaarivertailu mukaan kilpailutukseen

Tyyppihyväksynnän saanut ja eurokoodin täyttävä silta on poikkijännitetty liimapuupalkkisilta, jonka leveys voi olla neljästä yhdeksään metriin ja pituus kuudesta 32 metriin kahdella jännevälillä. Silloilla on käyttölupa yleisillä teillä ja valtionapua saavilla yksityisteillä. –

Kun tilaaja rakentaa sillan perustat asennusvalmiiksi, me toimitamme tyyppisillan paikoilleen. Tulevaisuudessa siltatoimitukseen kuuluu huoltopaketti, jossa otamme vastuun sillan pitkäaikaiskestävyydestä. Otamme vastuuta sillan hoidosta, kunnossa ja ylläpidosta, kuvailee Kopra.

-Teimme paljon töitä saadaksemme tyyppihyväksynnän puusiltamalliimme. Vaikka liikennevirasto hyväksyi tyypityksen, tiehallinnolle se ei kelpaa käyttöön, vaikka kyse on hyvin suunnitellusta ja teknisesti toimivasta sillasta. Massiivisesta liimapuusta rakennetut sillat ovat kestäviä ja ekologisia.

-Massiivipuukannella varustetun tyyppisillan etuna Kopra pitää nopeaa asennusta, nopeudesta tulevaa kilpailukykyä, arkkitehtonista ja esteettistä kauneutta ja korkealuokkaista laatua. -Kun kaupunkirakentaminen kasvaa, puusillat tarjoavat hyvän esteettisen ja ekologisen vaihtoehdon kaupunkirakenteen ilmeeseen. Tähän tarvitaan vahvaa päättäjien tahtotilaa kuten Norjassa ja Ruotsissa on.

-Jotta puusiltarakentaminen lähtee Suomessakin kasvuun, tarvitaan aitoa elinkaarilaskentaan perustuvaa kilpailutusta ja käyttöikään perustuvaa investointi- ja ylläpitokustannusvertailua.  Kun kyse on julkisista hankinnoista, tarvitaan poliittista ohjausta siihen, että kaikki materiaalit ovat samalla viivalla. Hinnan ohella tulisi arvioida siltojen ekologisuutta, uusiutuvuutta ja kotimaisuutta, sanoo Kopra.

Artikkeli on osa toimittaja Markku Laukkasen toimittamaa Hyvät käytännöt -artikkelisarjaa, joka esittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarja käsittelee muun muassa puurakentamisen kasvun tekijöitä julkisessa rakentamisessa, puun tuloa kaupunkirakentamiseen, vanhan rakennuskannan korvaamista puuratkaisuilla, teollisen esivalmistuksen, suunnittelun ja laadun vaikutusta kilpailukykyyn, rakennusteollisuuden ja yksityisten sijoittajien heräämisestä puurakentamisen kasvavaan markkinaan, puutuotealan kasvavia investointeja ja alan edunvalvonnan tärkeyttä osana metsien käytön hyväksyttävyyttä.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.