Sveitsiläisen Stefan Zölligin johtamassa Timbatec suunnittelutoimistossa Thunissa on puusiltojen kehitystyö yhdistetty muun puurakentamisen kehittämiseen. Kehitystyöhön on varattu 1,7 miljoonaa euroa ja siihen perustuva siltatuotanto voisi alkaa vuoden 2018 lopulla.

– Olemme kehittäneet kolmannen sukupolven puurakentamisen TV3- teknologiaa, joka soveltuu myös suurten raskaan liikenteen siltojen rakentamiseen. Kyse on neljä-viisi metriä korkeista massiivipuisista laatikkokehyksistä, joilla voimme toteuttaa vaikkapa sadan metrin korkeudella olevan sillan kantavia rakenteita.

-Tavanomaisen puurakentamisen keinoin emme pysty vastaamaan raskaan liikenteen siltatarpeeseen, vaan tyytymään kevyempiin ratkaisuihin. Olemme saaneet markkinoille villieläimille valtateiden ylittämisen tarkoitetut vihreät sillat, joiden määrä on kasvussa.

Vihreät sillat ovat yleensä noin 50 metriä pitkiä ja laajuudeltaan 2500 neliömetriä. – Näiden siltojen markkinoille saanti oli pitkä prosessi, mutta ne avasivat markkinoilla tietä myös muuhun siltarakentamiseen.

Pitkäaikaiskestävyys lisää kiinnostusta puusiltoihin

Liimapuuta valmistava itävaltalainen Obermayr yhtiö valmistaa liimapuusta suuria kaaripalkkeja kattorakenteisiin pitkien jännevälien tiloihin teollisuushalleissa, toimisto-, sekä koulu-, ja päiväkotirakennuksissa.

– Meillä on kokemusta liimapuun käytöstä myös siltarakentamisessa. Varsinkin 1990-luvulla rakensimme paljon siltoja. Uskon, että kun nyt on näyttöä niiden pitkäaikais-kestävyydestä, kiinnostus uuteen puusiltarakentamiseen kasvaa, sanoo toimitusjohtaja Hans-Christian Obermayr.

-Meillä on valmius edelleen puusiltojen rakentamiseen olemassa. Kun olemme seuranneet aiemmin valmistuneita siltojamme, niiden kunto on edelleen erinomainen. Voimme olla tyytyväisiä niiden rakenneratkaisuihin, jotka kelpaavat esimerkeiksi tämänkin päivän tarpeisiin. Myös ympäristötekijöiden kasvu rakentamisen ratkaisuissa ja materiaalivalinnoissa johtaa puusiltojen kysynnän uudelleen elpymiseen, arvioi Obermayr.

Artikkeli on osa toimittaja Markku Laukkasen toimittamaa Hyvät käytännöt -artikkelisarjaa, joka esittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarja käsittelee muun muassa puurakentamisen kasvun tekijöitä julkisessa rakentamisessa, puun tuloa kaupunkirakentamiseen, vanhan rakennuskannan korvaamista puuratkaisuilla, teollisen esivalmistuksen, suunnittelun ja laadun vaikutusta kilpailukykyyn, rakennusteollisuuden ja yksityisten sijoittajien heräämisestä puurakentamisen kasvavaan markkinaan, puutuotealan kasvavia investointeja ja alan edunvalvonnan tärkeyttä osana metsien käytön hyväksyttävyyttä.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.