Kahdeksanosaisen sarjan seitsemännessä videodokumentissa kuvataan puurakentamisen suurta merkitystä metsätaloudelle. Kainuussa vuosittaiset hakkuumäärät ovat noin 3,5 miljoonaa m³ mikä merkitsee 1,5 miljoona tukkia, josta 80 prosenttia on mäntyä. Kantorahatuloa Kainuun metsänomistajille kertyy vuodessa noin 50 miljoonaa euroa ja työpaikkoja metsätalouden arvoketjun alkupäähän noin 1200 henkilötyövuotta.

Kun pääosa metsänomistajan tulosta syntyy tukkipuusta, metsänhoidon tavoitteena on pitkäkestoiseen käyttöön kuten rakentamiseen tarkoitetun sahapuun kasvatus. Tuupalan puukoulu täyttää rakentamisen hiilijalanjälkilaskennan kriteerit. Puuosien valmistus lähellä merkitsi lyhyitä kuljetusmatkoja, minkä lisäksi puu on uusiutuvaa ja hiiltä sitovaa materiaalia. Kun koulussa on käytetty noin 2500 m³ puuta eri muodoissa, sen hiilijalanjälki on 209 700 kg hiilidioksidia ja hiilikädenjälki -1 743 750 kg. Koulu sitoo hiiltä sen verran, minkä yksi auto päästää kiertäessään 300 kertaa maapallon ympäri tai tuhat öljylämmitteistä omakotitaloa tuottaa vuodessa päästöjä.

Kouluhanke tukee pitkäjänteistä metsänhoitoa siten, että puu toimii koulun rakenteissa pitkäaikaisena hiilivarastona. Tuupalan puukoulun rakentamisen arvioidaan edistävän kestävän metsänhoidon ymmärrystä Suomessa. Vaikka viidessä vuosikymmenessä metsänhakkuut Kainuussa ovat kaksinkertaistuneet, metsänkasvu on 2,5 kertaa suurempi kuin 1970-luvulla.

Kahdeksan kuvaa puusta on Metsämiesten Säätiön rahoittama videosarja Tuupalan puukoulun rakentamisesta ja sen eri vaiheista kannolta valmiiseen kouluun. Videosarjan ovat toteuttaneet toimittaja Markku Laukkanen, Audiomedia Oy ja arkkitehti Mikko Viljakainen. Videosarjan jakelijana toimii Puuinfo Oy.