Read the article in English: Competitiveness improvement projects for wooden multi-storey construction

”Puurakentaminen kehittyy nopeasti, ja sitä kohtaan on laajaa mielenkiintoa. Myös tukea on saatavilla puurakentamisen edistämiseen.”

Näihin sanoihin päättyy Vaasan yliopiston keväällä 2021 julkaisema tutkimusraportti Elinvoimaa ja kestävyyttä teollisella puurakentamisella. Tutkimuksen keskeiseksi tulokseksi haastattelujen pohjalta tuli näkemys, että vaikka puurakentaminen usein koetaan kalliiksi, ovat kustannustehokkuus ja kustannuskilpailukyky myös mahdollinen puu- ja CLT-rakentamisen ajuri teollisessa rakentamisessa.

− Erityisesti moduulirakentamisen osalta nopeus ja standardoinnin tuomat edut nostettiin tutkimukseen liittyneissä keskusteluissa esille, kertoo liiketaloustieteen professori Asta Salmi.

Artikkelissa esitellään joitakin käynnissä olevia puurakentamisen kehittämishankkeita sekä puurakentamisen toimijoita. Hankkeista valtaosa on saanut rahoitusta ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -ohjelmasta.

Tuottavuusloikka, case Kuokkalan Kalon

CLT-tilaelementtirakentamisen markkinajohtaja JVR Rakenne Oy:n Puukuokasta alkunsa saanut ura tilaelementtirakentamisessa on ollut nousujohteinen monenlaisen kehittämistyön myötä. Tilaelementtien asentaminen aloitettiin vuonna 2015. Sitten konserniin on liitetty suunnittelutoimisto ja oma elementtien tuotantolaitos. JVR Rakenne osallistui 2020 Kasvu Openiin ja menestyi Puurakentamisen Kasvupolulla.

Nyt käynnissä on YM:n rahoittama Tuottavuusloikka-hanke, jonka case on syksyllä käynnistyvä Kuokkalan Kalon.

Tuottavuusloikka on tutkimushanke, jossa yhteistyössä muun muassa Tampereen yliopiston ja Timber Brosin kanssa kehitetään puurakentamisen tuottavuutta. Tehdasolosuhteissa kehitetty lean-ajattelu pyritään tuomaan puurakennustyömaalle. Lähtökohta on haastava, mutta mielenkiintoinen. Hankkeen lupaus on ”avoimuus ja läpinäkyvyys kustannuksissa ja valinnoissa”.

JVR Rakenne Oy:n toimitusjohtaja Arttu Suuronen kertoo, että Tuottavuusloikka-hankkeelle on suuret odotukset.

− Yritys on panostanut hankkeeseen paljon sekä työajassa että euroissa. Suunnittelusta onkin jo saatu tehoja irti, mutta myös tehdastuotannossa ja työmaatoiminnoissa on valtava potentiaali.

Työmaista tuoreessa muistissa on toukokuussa luovutettu hankkeista vaativin eli HOAS Tuuliniitty. Suuronen oli joutunut projektin aikana yllättymään, miten korkealla rakennettaessa tekeminen hidastuu.

− Prosessit pitää korkeassa rakentamisessa olla erilaisia, ja Tuuliniityssä niitä jouduttiin kehittämään vauhdissa.

Vaikka työmaa oli JVR:n toistaiseksi haastavin eikä taloudellisesti kannattavin, halua tehdä lisää ja korkeampia löytyy yhä. JVR on kovassa kasvussa, liikevaihto tuplaantui edellisvuodesta ja tuplaantunee myös seuraavana vuonna.

Nälkä kasvaa. Hankkeita on onnistuneesti toteutettu, mutta vielä enemmän niitä on suunnitteilla.

Pääkaupungin rakentamismarkkinoille JVR on päässyt Kehittyvä kerrostalo -ohjelman myötä. Hankkeita on ohjelman puitteissa tulossa useita. Pohjois-Pasilan asuntoreformikorttelissa Asuntosäätiön ja A-Kruunun kanssa ratkotaan arkkitehtuurin vaatimusten ja liikennemelun aiheuttamia haasteita. Jätkäsaaren kiertotalouskorttelissa tarkoitus on yhdistää CLT-tilaelementtirakentamiseen kiertotalouden tuotteita, kuten esimerkiksi kierrätettyjen betonisten pilari-palkkien käyttöä alapuolisessa pysäköintihallissa.

− Kiertotalous on suo, jossa riittää loputtomasti tutkittavaa, toteaa Suuronen.

Kuninkaantammen Yrjö ja Hanna -säätiön hankkeessa kehittämiskohteena on massiivipuinen ulkoseinä ilman lisäeristeitä. Tontinluovutusehdoissa oleva E-lukuvaatimus kuitenkin haastaa rakentajaa, joten kiinteistökohtaisen energiantuotannon käyttöönotto tulee olemaan vastassa.

Toistaiseksi tonttia etsitään omarahoitteiselle hankkeelle, jossa huoneistojen sisäpinnoille pyritään jättämään mahdollisimman paljon puuta näkyville R90-luokan kantavilla rakenteilla.

Viime vuosien onnistuneita hankkeita ovat Mannisenrinne, Tuuliniityn Hoas ja Kuopion Vanhankallionkatu. Rakenteilla ovat Kuokkalan Kalon ja Kuopion Julkula.

Kuopion Julkulan hankkeessa, jonka JVR toteuttaa Lakean Omaksi -malliin KVR-urakkana, on nähtävissä todellinen tuottavuusloikka.

− Kun suunnittelu, tuotanto ja elementtien asennus on omissa käsissä, on onnistuminen vain itsestä kiinni, toteaa JVR Plus Oy:n toimitusjohtaja Antti Erola.

Sammon taonta, case TOAS Hippos

TOAS Hippoksen kehittäminen starttasi vuonna 2016, ja allianssimallilla hankesuunnittelu käynnistyi vuosi sitten. Tavoitteena oli heti alussa kestävän kehityksen mukainen rakentaminen, joten kohde päätettiin toteuttaa CLT-tilaelementtirakenteisena.

TOAS:n Hippos-hankkeeseen nojautuu Sammon taonta -kehityshanke, jossa etsitään 20 %:n säästöt CLT-tilaelementtirakentamiseen. Elementti Sampo tavoittelee siten asiakkaalle puukerrostalohankkeessa 20 % alempaa investointikustannusta hankkeen jälkeen syksyllä 2022.

Elementti Sammon Sauli Ylinen kertoo, että viime keväänä alkaneessa hankkeessa kehittämispotentiaalia on jo nyt tunnistettu useissa toiminnoissa.

− Stepit, jotka säästöjen saamiseksi on tehtävä, kuvataan julkistettavaan loppuraporttiin.

Merkittävä tekijä on lean-ajattelun tuominen tehtaalle ja mahdollisuuksien mukaan työmaalle muiden toimijoiden keskuuteen. Ylistä innostaa hankkeessa erityisesti yhdessä tekemisen kautta oppiminen.

− Yhdessä Hartelan, A-Insinöörien ja TOAS:n kanssa tehden ja ratkaisuja etsien oppii valtavasti talonrakentamisen kokonaisuudesta.

Tampereen yliopistolta Sami Pajunen on mukana Tuottavuusloikka- ja Sammon taonta -hankkeissa. Molemmissa hankkeissa kiitellyn professori Pajusen tutkimuksellinen tehtävä on tunnistaa suunnittelun pullonkauloja ja selvittää, mihin suunnitteluaika kuluu. Pullonkaulojen löydyttyä ja ratkettua tutkijat antavat suosituksia suunnitteluprosessin sujuvoittamiseksi. Rakennuksen jäykistys on yksi asioista, joiden suunnitteluohjeet ovat liian epäselvät tällä hetkellä. Tuottavuusloikka ja Sammon taonta -hankkeista on luvattu saatavan lopputuotteena myös ohjeellisia 2D-kuvia tilaelementtirakentamiseen.

Tampereen yliopiston Teollisen puurakentamisen tutkijakoulussa Harri Sivu tutkii puurakentamisen kokonaisprosessia ja hankkeiden toimijoiden välisiä suhteita. Sivu pyrkii löytämään parhaan mahdollisen verkoston mallin, jolla puurakentamisen kilpailukyky paranee, sekä verkoston toimijoille optimaaliset roolit, joissa riski-tuotto-suhteet olisivat tasapainossa. Luvassa on uusia liiketoiminta- ja sopimusmalleja, ja rahoitusmalleihin pureudutaan myös. Tutkimushanke on viisivuotinen, ja Hippos -hanke on yksi tutkimuksen case-tutkimushankkeista.

Pukki-hanke, case Kuusikko

Arktan puurakentamisen historia on käynnistynyt Rakennusliike Reposen aikana reilu kymmenen vuotta sitten Heinolassa. Arkta rakentaa rankarunkoisista suurelementeistä ja on onnistunut pitämään markkinansa massiivipuurakentajien tullessa haastamaan.

Pirkanmaalla toimivan Arkta Rakennuksen tänä vuonna valmistuvista asunnoista kolmannes on puurakenteisia. Yhtiö rakentaa Tampereella Suomen tällä hetkellä suurinta puukerrostalokohdetta Kuusikkoa. Kuusikko liittyy laajaan Tampereen yliopiston Pukki-tutkimushankkeeseen, jossa
selvitetään puukerrostalorakentamisen liiketaloudellisia haasteita ja mahdollisuuksia kiinteistökehittämisen näkökulmasta. Hanketta ovat rahoittamassa yliopiston, Tampereen kaupungin ja ympäristöministeriön lisäksi Ara, hankkeen molemmat tilaajat, pääurakoitsija, puuelementtitoimittaja sekä materiaalitoimittaja. Kaksivuotisen hankkeen väitöskirjatutkijana toimii Juha Franssila. Hanke tutkii, millaisia arvonluonnin ilmiöitä liittyy vastuulliseen kiinteistökehittämiseen, puukerrostalorakentamiseen ja kiertotalouteen ja mitkä ilmiöt erityisesti herättävät sijoittajien kiinnostusta puurakentamista kohtaan.

– Jo nyt voidaan nähdä, että vastuullisuus, uudessa rakentamisen tavassa mahdollisesti oleva potentiaali sekä viranomaisvaatimukset lisäävät puurakentamisen houkuttelevuutta. Vastuullisuus tulee laajasti esiin asiakkaiden arvoissa. Lisäksi puurakentamisen tuotteistaminen voi tuoda rakentamiseen uusia houkuttelevia kehitysnäkymiä. Kolmas väistämätön tosiasia on, että viranomaisvaatimukset tulevat rakennusalan päästöjen osalta kiristymään ja puukerrostalorakentaminen tarjoaa yhden mahdollisuuden näiden haasteiden ratkaisemiseen, kertoo Franssila tähänastisista tutkimustuloksista.

Hankkeessa on toteutettu kaksi diplomityötä (Lauri Alkki 2021: Puukerrostalorakentamisen kiertotalousverkoston toiminnan kehittäminen ja Veera Simola 2021: Puukerrostalot osana vastuullista kiinteistöliiketoimintaa). Franssilan artikkeli julkaistaneen ensi vuoden puolella.

Arkta Rakennuksen Timo Ristamäki pitää kehittämishankkeeseen lähtemistä 25 000 eurolla yhtiölle hyvänä investointina.

– Asiakkaiden, kaupungin, Aran ja yliopiston kanssa kehittäminen ja puurakentamisen vieminen eteenpäin on erittäin tärkeää, toteaa Ristamäki.

– Samoissa pöydissä syntyy yhteistä ymmärrystä toimijoiden tarpeista ja omaa kehittämistä voi viedä oikeaan suuntaan. Ehkä pian saadaan myös puurakenteista omaa tuotantoa. Puurakentaminen on tullut konserniin vahvasti ja kaikenlaisia runkoratkaisuja pidetään mahdollisena.

Vastuullisuus näkyy osakehuoneistojen hinnoissa

Puukerrostaloista saa Helsingissä lähes 9 prosenttia paremman hinnan kuin muista materiaaleista tehdyistä. Hintakehitystä ajavat sekä ympäristötietoiset kuluttajat että sijoittajat, sanovat Aalto-yliopiston tutkijat. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta maailmassa, kun vihreä signaali on osoitettu juuri rakennusmateriaaleissa.

– Vuosina 1999–2018 myydyistä puukerrostaloista sai Helsingissä keskimäärin 8,85 prosenttia korkeamman hinnan kuin muista materiaaleista tehdyistä, kertoo tohtorikoulutettava Ilmari Talvitie.

Tutkijat analysoivat Kiinteistövälittäjien liiton tilastot Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tehdyistä kaupoista. Niistä puukerrostaloasuntoja oli keskimäärin 2,23 prosenttia. Koska hintaan vaikuttaa aina monta asiaa, tutkijat käyttivät regressioanalyysia, joka vakioi muut muuttujat niin, että vertailtavaksi jäi vain hinta.

Professori Seppo Junnila selittää, että ilman regressioanalyysia etenkin sijainnin vaikutus tekisi vertailusta mahdotonta.

– Ensinäkemältä puukerrostalot olivatkin tilastoissa keskimäärin halvempia, mutta kun sijainnin merkitys poistettiin, tilanne muuttui Helsingissä puun eduksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että samalla alueella sijaitsevien ja muuten samanlaisten puu- ja betonirakenteisten asuntojen neliöhinnoissa on lähes kymmenyksen ero, hän sanoo.

Espoossa ja Vantaalla puun hintavaikutusta ei vertailussa näkynyt. Tutkijat arvelevat tämän johtuvan muun muassa siitä, että Helsingissä puiset kerrostalot rakennetaan keskimäärin edullisemmille alueille, joilla vihreä signaali eli halu maksaa enemmän ympäristöystävällisyydestä on selvin – tai ylipäänsä mahdollinen.

– Kuluttaja voi arvostaa ekologisuutta ja myös haluta viestiä muille vihreyttään. Havaitsimme tutkimuksessa, että puurakennukset sijaitsevat keskimääräistä yleisemmin sosioekonomisesti alemmilla alueilla, joissa puu on siten hintaa nostava tekijä, sanoo Talvitie.

– Nuorella, ensimmäistä asuntoaan ostavalla opiskelijalla ei ehkä ole hirveästi rahaa, mutta hän haluaa tiedostavana satsata ympäristöasioihin. Ja toisaalta isot rakennuttajat eivät ole vielä nähneet puurakentamisessa liiketoimintamahdollisuutta eivätkä siksi uskaltaneet rakentaa niitä kalliimmille alueille, Junnila sanoo.

Suomen ympäristöministeriön tavoitteena on, että vuonna 2025 uusista kerrostaloista 45 prosenttia on puurakenteisia. Harppaus nykyisestä on valtava, eikä se Aallon tutkijoiden mukaan onnistu ilman selkeää markkinamekanismia.

– Pelkkä lainsäädäntö ei ikinä siihen riitä, vaan ihmisten täytyy haluta puuasumista ja firmojen nähdä siinä bisnesmahdollisuus, Junnila kiteyttää.

Pientalorakennuttajien kiinnostus on jo selvä: hirsitalojen osuus on noussut kymmenessä vuodessa 11 prosentista 27 prosenttiin, vaikka ne maksavat kymmenyksen peruspuutaloa enemmän.

Lähde: Aalto-yliopisto

NCC:n kehittämishankkeet

NCC lähti puuasuntojen rakentamiseen ”pakon sanelemana”. Turussa ei ollut tarjolla muita tontteja kuin puurungolle kaavoitettuja. Linnanfältissä rakennettiin viisi puukerrostaloa erilaisilla rakennejärjestelmillä ja eri toimittajien tuotteilla. Näiden jälkeen Rakennuslehti kirjoitti viime marraskuussa: ”Toistokaan ei auta – Turun Linnanfältin kaltainen puurakentaminen on yhä 10-20 prosenttia betonirakentamista kalliimpaa”. Nyt NCC:llä on kaksi hanketta suunnitteilla Elementti Sammon kanssa.

Järvenpään Sävelpuiston hanke voitettiin CLT-tilaelementeillä, vaikka kaava tai tilaaja ei sitä edellyttänyt. Rakennukseen tulee 11 kulmaa, eikä se ole hankekehityspäällikkö Juha Heijalan mukaan ongelma.

− Tilaelementtirakentaminen mahdollistaa uudenlaisen ajattelutavan.

Puu on NCC:lle materiaali siinä missä muutkin, mutta materiaali on tutustumisen arvoinen. Turun Linnanfältin ja muutaman koulukokemuksen jälkeen CLT-tilaelementtirakentamista haluttiin vuorostaan kokeilla. Jokaisessa hankkeessa pyritään parantamaan tuottavuutta.

NCC on tunnetusti hionut perinteisen rakentamisen prosessin huippuunsa, ja nyt asiat on opeteltava uudestaan. Perinteisestä rakentamisesta voi kuitenkin oppia jotain.

− Samaan aikaan Järvenpään Sävelpuiston projektin kanssa kehitetään Elementti Sammon kanssa uudenlaista yhteistyömallia, jossa poiketaan normaalista totutusta mallista toteuttaa hankintoja osana tilaelementtitoimitusta, kertoo Juha Heijala.

Helsingin kaupungin tyyppikerrostalokonsepti

Puurakentamista kehitetään Helsingin kaupungilla monesta syystä, joista tärkeimpien joukkoon kuuluvat puurakentamisen sopivuus täydennysrakentamiseen sekä kilpailun lisääminen toteuttajajoukossa. Kaupungilla luotetaan, että puurakentamisen toimijat voisivat tuoda tarvittavaa lisäkapasiteettia asuntotuotantoon ja lisätä toivottavaa kilpailua rakentamiseen.

Nyt puurakentamisen toimijoille kehitetään täydennysrakentamiseen soveltuvaa tyyppipuukerrostaloa. Samalla tavalla kuin kymmenen vuotta sitten kehitettiin Helsinki-pientalo on nyt kehitteillä Helsingin asuntotuotannon tavoitteiden mukainen puurakenteinen Make 2.0 -talo. Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa kustannustehokas, kestävä ja kaunis puukerrostalo, jota voidaan ”monistaa” riittävin variaatioin erilaisille täydennysrakentamistonteille. Pohjana on asuntotuotannossa vuosina 2014–16 kehitetty ja vuonna 2019 rakennettu betoninen Make-kerrostalo, jonka peruskonseptia kehitetään puurakentamiseen ja nykymääräyksiin soveltuvaksi.

Monistettava konsepti edistää täydennysrakentamishankkeiden suunnittelu- ja rakennuttamisprosessien sujuvuutta ja parantaa hankekooltaan pienen täydennysrakentamishankkeen toteutusmahdollisuuksia. Konsepti pyritään saamaan, kuten Helsinki-pientalokin, eri talotehtaiden tuotantoon soveltuvaksi. Standardisoimalla osa tyyppikerrostalon rakennusosista ja laatuohjeista pyritään luomaan rakentajia ja
urakoitsijoita houkutteleva tuote. Yhteistyö ARAn kanssa laajentaa hankkeen vaikutuksia myös valtakunnallisiksi.

− Hankkeesta tekee erityisen innostavan se, että ARA näkee talolla potentiaalia toimia valtakunnallisestikin kohtuuhintaisen asumisen mahdollistajana, kertoo juuri tehtävää vaihtamassa oleva kehityspäällikkö Ulla Kuitunen Helsingin kaupungin Asuntotuotannosta.

Teksti : Anu Turunen