Kun rakennushanketta valmistellaan, luodaan kehykset koko rakennuksen tulevan elinkaaren aikaiselle resurssien kulutukselle. Hankeinvestoinneista tehtävät päätökset ovat kuitenkin perustuneet lähinnä rakentamisen investointikustannusten tarkasteluun. Tätä ei voida pitää pitkäjänteisenä, vaan päätösten tulisi pohjautua koko elinkaaren vaikutusten arviointiin. Maailman ja toimintakenttämme muutokset heijastuvat tähänkin: Rakennuksen koko elinkaarelle tehtävien kustannusten ja ympäristövaikutusten arviointi ja hankkeiden optimointi näillä perusteilla vaikuttaa yleistyvän – varsinkin isojen julkisten kiinteistönomistajien päätöksenteossa.

Elinkaariarvioiden hyödyntäminen siis lisääntyy, mutta kokemusta ja osaamista vastaamaan muuttuvaa kysyntää osin vasta kerrytetään. Esimerkiksi koko elinkaarelle asetettavien tavoitteiden asetanta voi olla haastavaa, kun vertailudataa ei ole juurikaan käytössä. Elinkaariarviointiin liittyy myös menetelmänä merkittäviä epävarmuuksia, johtuen erityisesti tulevaisuudessa tapahtuvien muutosten ennustamisesta. Lisäksi elinkaariarvioiden yksityiskohtaiset menetelmät vaihtelevat muun muassa tekijästä, kohteesta, laskennan käyttötarkoituksesta ja käytössä olevissa resursseista johtuen. Miksi ja miten erityisesti elinkaarikustannuslaskennan hyödyntämisessä kannattaa siis lähteä liikkeelle?

Missä vaiheissa hanketta elinkaarilaskentaa kannattaa hyödyntää?

Elinkaarilaskennassa siis arvioidaan rakennuksen tulevaisuudessa kuluttamia resursseja. Hankkeen alussa laskennan tavoitteena on vertailla eri toteutusvaihtoehtoja sekä ohjata hanketta resurssitehokkuuteen valittujen tavoitteiden mukaan. Tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheen päätöksillä on merkittävin vaikutus koko tulevaan elinkaareen, joten erityisesti tähän kannattaa panostaa. Toteutuksen täsmentyessä tehdään lopullinen laskenta ja lopuksi todetaan tavoitteiden toteutuminen ja arvioidaan prosessin kehitystarpeet.

Luotettavat lähtötiedot ovat edellytys luotettavalle laskennalle

Jos halutaan esimerkiksi arvioida, kannattaako jokin tietty rakennus korjata vai olisiko purkava uudisrakentaminen parempi vaihtoehto, tarjoaa elinkaarikustannuslaskenta tähän erinomaisen työkalun. Tässä, kuten korjausrakentamisessa yleensäkin on erittäin tärkeää tuntea nykyisen rakennuksen todelliset korjaustarpeet. Muussa tapauksessa todellinen korjaussisältö ja laskettu kustannus voivat olla täysin virheellisiä. Myös varsinaisen rakentamisen jälkeisiä elinkaaren aikaisia korjaustarpeita, energiankulutusta ja muita merkittäviä kustannuseriä pitää voida arvioida tekniseen dataan ja luotettaviin arvioihin pohjautuen. Tätä teknisten lähtötietojen koontia voidaan kutsua tekniseksi elinkaaritarkasteluksi ja se tarjoaa puitteet rakennuksen tulevaisuudessa kuluttamien resurssien laskennalle.

Herkkyystarkastelulla huomioidaan tulevien muutosten epävarmuuksia

Elinkaarikustannuslaskennassa kustannukset arvioidaan tarkasteluhetken kustannustasossa ja tulevaisuudessa tapahtuvat kustannukset yhteismitallistetaan nettonykyarvoon diskonttaamalla. Lisäksi hintakehitystä voidaan arvioida erilaisilla korkokannoilla. Laskennan lähtötietoja muuttelemalla tehtävä herkkyystarkastelu onkin erittäin tärkeää.

Rakennusta tulee tarkastella kokonaisuutena

Elinkaarilaskentoja hyödyntäessä kannattaa muistaa, että rakennus on kokonaisuus, mikä liittyy ympäristöönsä lukemattomin tavoin. Tälläkin perusteella myös elinkaarilaskennassa kannattaa tarkastella riittävän laajaa kokonaisuutta. Toteutusvaihtoehtoja vertailtaessa on tärkeää kuitenkin muistaa myös vaihtoehtojen toiminnallinen yhdenmukaisuus. Hyödyllisimmillään elinkaaritarkastelu voi olla esimerkiksi toteutusperiaatteeltaan erityyppisten, mutta samaan käyttötarkoitukseen vastaavien rakennusvaihtoehtojen vertailussa.

Kirjoittaja Arto Toorikka työskentelee Vahanen-yhtiöissä elinkaari- ja vähähiilisyyspalveluiden kehittämisen, rakennusten kuntoarvioiden, esimerkiksi sisäilma- ja kosteusteknisten kuntotutkimusten sekä erityyppisten rakennusten selvitysten ja korjaushankkeiden ohjauksen parissa. Asiakkaan haasteisiin pureutuminen ja niiden ratkaisu, rakennuksen koko elinkaaren kannalta parhaiden vaihtoehtojen löytäminen sekä niiden esittäminen ovat kirjoittajan vahvuuksia ja intohimoja työssä.

Yhteistyössä:

Artikkeli on osa Puupäivän 2021 sisältöä. Suunnittelijapäivässä Arto Toorikka kertoo puheenvuorossaan ”Elinkaarikustannusten laskenta” lisää ajankohtaista tietoa kustannusten muodostumisesta ja elinkaarilaskennasta www.puupaiva.com