Vihreiden ministerisalkkujen uudelleenjaon yhteydessä marraskuun puolessavälissä Suomen ilmasto- ja ympäristöministeri vaihtui. Krista Mikkosesta tuli sisäministeri, ja Mikkosen työtä ympäristöministerinä jatkaa nyt Emma Kari.

Puuinfo kävi kysymässä väistyvältä ympäristöministeriltä, minkälaisia edistysaskeleita puurakentaminen otti hänen ministerikaudellaan ja miten puurakentamista edistetään jatkossa.  

Ministerikautenne alussa vuonna 2019 kerroitte Puu-lehden haastattelussa, että tavoitteena on tuplata puurakentaminen hallituskauden aikana. Sanoitte myös, että julkisen sektorin tulee tukea rakentamisen uusia innovaatioita ja kehittää rakentamisen säädöksiä puurakentamisen edistämiseksi. Kuinka näihin tavoitteisiin päästiin virkakautenne aikana?

− Mielestäni tosi hyvin. Syyskuussa 2020 annoimme julkisen puurakentamisen kansalliset tavoitteet, ja puurakentamisen ohjelmalla olemme tukeneet kuntia puurakentamisen edistämisessä. Viime vuonna osoitimme viiden miljoonan euron lisärahoituksen puurakentamisen ohjelmalle, ja se kohdennettiin nimenomaan julkisen rakentamisen edistämiseen, uusiin innovaatioihin ja ratkaisuihin, yritysten kehityshankkeisiin ja osaamisen kehittämiseen.

Puurakentamista on edistetty myöntämällä MAL-alueilla korotettua käynnistysavustusta ARA:n pitkällä korkotukilainalla rakennettaville vuokra-asunnoille silloin, kun ne tehdään puurunkoisina. Vuoden 2021 aikana avustus oli määräaikaisesti myös muiden kuin MAL-kuntien käytössä.

Vuoden 2020 lopulla muutettiin asetusta rakennusten paloturvallisuudesta niin, että siinä edistettiin palomääräysten materiaalineutraaliutta ja selkeytettiin määräysten tulkintaa. Jatkossa kaksikerroksisten P2-paloluokan rakennusten sisäseinäpinnat voidaan jättää ilman suojaverhousta, jos materiaalit täyttävät puulle ominaisen palokäyttäytymisluokan ja vähimmäistiheyden. Tämä helpottaa suurehkojen kaksikerroksisten hirsi- ja muiden massiivipuuseinäisten rakennusten suunnittelua.

Mitä tuleva maankäyttö- ja rakennuslain uudistus tarkoittaa puurakentamisen kannalta?

− Paraikaa lausuntokierroksella olevassa kaavoitus- ja rakentamislaissa luodaan pohjaa rakennusten hiilijalanjäljen sääntelylle. Vaikka laki onkin materiaalineutraali, niin totta kai puurakentamisessa materiaali tuo paljon etua hiilijalanjäljen laskemisessa.  

Uudelta rakennukselta edellytetään jatkossa ilmastoselvitystä, jossa lasketaan hiilijalanjälki ja -kädenjälki. Hiilijalanjäljelle tullaan säätämään raja-arvot rakentamismääräyksiin. Lakiin luodaan kehikko, mutta raja-arvoja voidaan lisääntyvän tiedon mukaan muuttaa asetuksella.

Uuteen lakiin tulee merkittävänä lisänä myös kiertotalousajattelu. Rakennukset tulisi suunnitella pitkäikäisiksi ja monikäyttöisiksi ja rakennus- ja purkumateriaalit tulisi pitää kierrossa mahdollisimman pitkään.

Tärkeää olisi tulevaisuudessa kiertotalouden hengessä myös miettiä entistä enemmän rakennusten muunneltavuutta. Esimerkiksi koulurakennuksen käyttöastetta voidaan parantaa hyödyntämällä sitä vaikka nuorisotoimen, kansalaisopistojen tai työväenopistojen tarpeisiin tai yleisenä kokoontumispaikkana. Resursseja säästyy, kun samaa tilaa jaetaan monelle eri toimijalle.

Millaisena näette Suomen puurakentamisen tilan kansainvälisesti verrattuna?

− Suomessa puurakentamisen osuus kaikesta uudisrakentamisesta on 29 prosenttia, joka on hyvä luku. Meillä on pitkät perinteet pientalojen puurakentamisessa, mutta julkisessakin rakentamisessa on päästy eteenpäin ja kohteet ovat monipuolistuneet. Myös puurakentamisen osaaminen on lisääntynyt.

Muiden maiden hyviä malleja kannattaa toki hyödyntää. Iso kysymys on myös se, kuinka voisimme yhtenäistää niin Pohjoismaissa kuin eurooppalaisittainkin erilaisia rakentamisen standardeja ja säännöksiä. Samanlainen säätely ja yhtenäiset markkinat Pohjoismaiden kesken helpottaisivat vientiä.

Muuttuuko vihreiden linja puurakentamisen suhteen ympäristöministerin vaihdoksen myötä? Miten julkista puurakentamista tuetaan jatkossa tällä hallituskaudella?

− Uskon, että linjamme kyllä pysyy eikä siinä tule olemaan muutosta. Puurakentaminen on myös ollut koko hallituksen sisällä tärkeä ja yhteiseksi koettu teema.

MAL-sopimusten osalta lisäkorotus puurunkoisille asuinkerrostaloille jatkuu. Tärkeää on, että tällä kaudella rahoitetuista kuntien puurakentamisen hankkeista syntynyttä osaamista ja tietoa saadaan levitettyä laajempaan käyttöön. Julkisen puurakentamisen edistämisessä kunnilla on iso rooli, koska kunnat ovat niitä, jotka voivat kaavamääräyksissään puun käyttöä edellyttää. Toivottavasti puurakentaminen on nyt nostettu kuntastrategioihin, joita juuri nyt kaikkialla tehdään.

Puurakentamisesta puhuttaessa on tärkeä myös muistaa, että asuntojen ja rakennusten lisäksi puunkäyttöä pitää lisätä muuallakin, esimerkiksi rakentamalla puurakenteisia siltoja tai käyttämällä erilaisia muita puurakenteita vaikkapa liikenneinfraan liittyvässä rakentamisessa.

Teksti: Anne Soininen | Kuva: Anu Turunen