Suomen Metsäkeskus on käynnistänyt yhdessä Puuteollisuus ry:n kanssa puutuotealan yrityksille suunnatun Omistajanvaihdoksella kasvua puutuotealalle -hankkeen. Viime viikolla vietettiin myös omistajanvaihdosviikkoa. – Hankkeen ja teemaviikon tavoitteena oli vauhdittaa ikääntyneen toimialan yritysten omistajanvaihdoksia ja saada alalle uusia yrityksiä. Samalla haetaan toimialan yrityksille kasvua ja tuottavuutta, kertoo Puuteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Janne Liias.

Puutuotealaa vaivaa tekijäpula.

Liiaksen mukaan Suomesta puuttuu puutuotealan isojen puutuotealan valmistajien alihankkijoita. – Toimialan alihankintaverkostot ovat käyneet vähiin. Yritämme koko ajan löytää isoille valmistajille yrityksiä, jotka pystyisivät tarjoamaan räätälöityjä tuotteita ja alihankintaa. Kysyntää ja maksuvalmiutta on, mutta haasteeksi on tullut se, että isot yritykset ostavat komponentteja jostain muualta, esimerkiksi Baltiasta tai Kiinasta.

Puuteollisuuden jäsenyritysten määrä on puolittunut vuosikymmenen aikana alle 300 yritykseen. Vastaavasti liikevaihto on tuplaantunut 1,3 miljardiin euroon, mikä kertoo yritysten koon kasvusta. – Tästä seuraa se, että isot yritykset eivät tee alihankintaa toisille isoille, vaan ostavat sen pieniltä. Suomen ongelma on se, että meiltä puutuu puualalta Keski-Euroopalle tyypillistä toimialan pientä ja keskisuurta yrityskantaa.

-Esimerkiksi Saksassa ja Italiassa toimii puualan alihankintaverkostoja, jotka tuottavat komponentteja ja tuoteosia isoille puualan valmistajille. Kaikkea ei kannata tehdä itse, kuten nykyisin vielä monessa yrityksessä tehdään. Isoillakin yrityksillä on kasvupotentiaalia, jos ne voisivat hajauttaa valmistusta alihankintaverkostolle. Tällaiset puualan yritykset ovat merkittäviä koko toimialan, työllisyyden ja aluetalouden kannalta, muistuttaa Liias.

Ekologisten arvojen kasvu parantaa puualan pölyttynyttä mainetta

Ongelmaksi on Liiaksen mukaan tullut yrittäjien ikääntyminen. -Yrittäjien myötä yritykset vanhenevat käsiin, kun investointihalukkuus iän myötä vähenee. Puutuotealalle tarvitaan lisää yrittäjiä, mikä on tämän Omistajavaihdoshankkeen tavoitteena.

-Monessa tapauksessa yrittäjä on yhtä kuin yritys. Luopuminen itse luomastaan yrityksestä on vaikeaa, vaikka sen työn jatkaminen olisi parasta myös yrityksen perustajalle. Valitettavasti jatkajia pienten puualan yrityksille ei sukupolvenvaihdoksina juurikaan tapahdu. Yrittäjän 24/7 arki ei houkuttele, eikä puuala toimialanakaan ole ollut niitä vetovoimaisimpia.

Ekologisten arvojen kasvu on Liiaksen mukaan nostanut myönteistä kiinnostusta puun käyttöä kohtaan. – Meihin liitetty pölyinen leima on kiillottunut ekologisten trendien kasvun myötä. Uusiutuvan puun käyttö rakentamisessa ja sisustuksessa on kasvanut ja se koetaan myönteisenä fossiilipohjaisten materiaalien korvaajana.

-Tämä trendi lisää puualan tuotteiden kysynnän kasvua, mikä taas tuo menestystä toimialan yrityksille. Tämä voi olla hyvä ajankohta yrityskaupalle. Pienillekin yrityksille voi löytyä ulkopuolisia ostajia, jotka haluavat sen osaksi omaa liiketoimintaansa. Tulosta tuottava, kehitetty yritys, jolla on laadunvarmistus ja sertfikaatit kunnossa, on kiinnostava ostajalle. Jos yritys toimii rakennusalalla, CE merkintöjen pitää olla tuotteissa voimassa.

Puuala tarvitsee lisää alan koulutusta

Sukupolvenvaihdoksen tai yrityskaupan valmisteluun tulisi Liiaksen mukaan ryhtyä ajoissa. -Jos yrityksestä halutaan luopua esimerkiksi vuosikymmenen kuluttua, on mietittävä, miten tuotantoa ja markkinoita kehitetään. Taseet on laitettava kuntoon, ja erotettava liiketoiminta esimerkiksi kiinteistöistä. Se helpottaa tulevia ratkaisuja, kun omistajavaihdos koskee nimenomaan liiketoimintaa.

-Puualan ongelmaksi on muodostunut myös koulutuksen vähäisyys. Kun esimerkiksi yläkoulussa ei ole enää teknistä työtä, ja toisen asteen koulutustakaan ei alalle ole, niin mistä niitä osaajia alalle tulisi. Saksankielisen Euroopan oppisopimusmalli on toimialan kannalta erinomainen, koska se ohjaa nuoret varhain koulutuksen kautta työelämään ja myöhemmin kenties itsenäiseksi yrittäjäksi.

-Onneksi tähän omistajavaihdospulmaan on yhteiskunnassa herätty laajemminkin. Meillä on laajasti palveluita edistämään sukupolvenvaihdoksia ja yrityskauppoja. Jos yritykselle ei löydy jatkajaa, menetämme työpaikkoja ja valmistava teollisuus karkaa käsistä, sanoo Liias.

Hyvinkään Puuseppien Ilkka Turpiainen: ”Luottamuksen rakentaminen yrityskaupan perustana”

Vuonna 1963 aloittanut perheyritys Hyvinkään Puuseppien Oy on erikoistunut vanhojen arvorakennusten ja kulttuurikohteiden ovien ja ikkunoiden restaurointiin ja uudistamiseen. Hyvinkäällä toimiva yritys työllistää 16 henkilöä ja sen liikevaihto on noin 3,88 miljoonaa euroa. Toteutetun omistajavaihdoksen seurauksena yritys jatkaa osana ruotsalaisen Inwido AB:n omistamaa Pihla Group yhtiötä.

Yrityskaupassa kahden vuoden toimitusjohtajuuteen sitoutuneen Ilkka Turpiaisen mukaan perusta kaupalle luotiin vuosia kestäneen yhteistyön kautta. – Teimme Pihlalle vuosien varrella erikoistöitä ja rakensimme luottamusta meidän toimituskykyymme ja laatuun. Vaikka olemme pieni yritys, me tarjosimme yrityskaupassa kapeaan markkinaan erityistä osaamista ja vahvaa markkina-asemaa.

-Uudistimme esimerkiksi Kansallisteatterin vanhassa osassa kaikki puupaneelaukset, kunnostettiin ikkunat ja tehtiin uusia ovia. Kun museaalisen kohteen ikkunoiden lämpö-, ääni- tai turvaominaisuuksia parannetaan, niiden modernisaatio tulee tehdä Museoviraston antamien vaativien ohjeiden puitteissa.

-Kun kyseessä oli pörssiyhtiö omistajana, meidän yhtiömme tila tutkittiin perinpohjaisesti. Siirtymä pienen yrityksen johdosta suuryrityksen osaksi, merkitsee ainakin raportoinnin lisääntymistä.

Turpiaisen mukaan valmistautuminen omistajamuutokseen tulee aloittaa ajoissa.     – Itse aloin miettiä tätä jo viisi vuotta sitten. Tärkeää on rakentaa luottamusta ostajan kanssa ja tarjota muutakin osaamista kuin yrityksen komeat verkkosivut. Vaikka olemme pieni yritys, meillä oli rakennettu vuosien varrella vahvaa osaamista niin suunnittelussa, valmistuksessa kuin asennuksessakin.

– Meillä on suunnitteluvaiheissa myös uusia tulevaisuuden tuotteita, mikä lisäsi yrityksen kiinnostavuutta. Tuotekehittelyssä olemme jo nyt kyenneet hyödyntämään uuden omistajan resursseja, osaajia ja ammattilaisia.

Omistajavaihdokseen tarvitaan tietoa ja vertaistukea

Metsäkeskuksen vetämää omistajanvaihdoshanketta Turpiainen pitää puutuotealan kannalta tärkeänä. – Kun hankkeeseen ilmoittautui heti yrityksiä, osoittaa, että tarvetta tiedolle ja vertaiskokemuksille on olemassa.

– Puualalla on erilaisia ja eri kokoisia yrityksiä, mutta sukupolven- tai omistajavaihdoksen eteen tullessa pitää ottaa samat asiat huomioon. Esimerkiksi pienen paikallisen sahan jatkuminen pienellä paikkakunnalla on sille alueelle talouden ja työllisyyden kannalta tärkeää.

Turpiainen harmittelee, että puualan ammattikoulutusta on ajettu Suomessa alas. – Jos ei tarjota ammattikoulutusta, niin mistä niitä yrittäjiä tälle toimialalle sitten löytyy. Tulevaisuus ei alalle paljon houkuta, jos pienet puusepänliikkeet menevät konkurssiin tai yrittäjä kuolee. Meillä kysyttiin lapsilta joskus kymmenvuotiaina, että mitä tulee mieleen sanasta verstas, niin he sanoivat, että pölyä ja tuskaa.

-Puulla on nyt hyvä brändi, mikä perustuu puun ekologisuuteen ja ympäristöarvojen korostumiseen. Suomessa on osaavia puualan huippuyrityksiä sekä hienoja puusta tehtyjä kohteita kuten lentoaseman laajennuksen katot ja Musiikkitalon sisustus. Puulla on tulevaisuus, muistuttaa Turpiainen.

Arto Korvenranta, Korvenranta Oy: ”Omistajanvaihdokseen tulee valmistautua ajoissa”

Järvelässä toimivalla Korvenranta Oy: lla on yli satavuotinen historia puutuoteteollisuuden parissa. Kolmannessa polvessa toimiva kuuden sisaruksen omistama perheyritys on alihankkijana, kalustekomponenttien sopimusvalmistajana ja projektikalusteiden toimittajana useille valmistajille ja toimialoille. Kolmas osa-alue on vanerin ja levyjen CNC- työstöä muun muassa kuljetusteollisuuden tarpeisiin. Yhtiön liikevaihto on noin 4 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 25 henkilöä.

Hallituksen puheenjohtajan Arto Korvenrannan mukaan ensimmäisiä askeleita seuraavaan sukupolvenvaihdokseen on otettu, vaikka se onkin vielä vuosien päässä. -Emme tee kertarysäyksellä mitään vaihdosta, mutta lähtökohtana on, että jatkamme perheyrityksenä. Minun neuvoni muillekin yrityksille on se, että käyttäkää aikaa ja asiantuntijoita. Jos yritys halutaan pitää suvussa, yhtiöjärjestyksen tai osakassopimuksen kautta sukupolvenvaihdos voidaan hoitaa oikeudenmukaisesti ja sovussa.  

-Suosittelen, että yrittäjän palkkaa maksetaan muustakin kuin osingoista. Kun luopumisajankohdan arvonmuodostusta on vaikea ennakoida, on tärkeää turvata oma toimeentulo palkan tai eläkemaksujen muodossa.

Puutuotealalla hyvä tulevaisuus

Korvenranta pitää yrityksen arvonmäärittelyä yhtenä keskeisenä asiana omistajavaihdokseen valmistautuessa. – Me määrittelimme konsulttiyhtiön kanssa yrityksen arvon, jolloin jokainen osakas tietää omistuksensa arvon ja siihen ovat kaikki sitoutuneet. Kun alalla on paljon pieniä yrittäjään leimautuvia yrityksiä, yrityksen substanssiarvo on yrittäjä itse. Vaikka yrittäjä tekisi hyvää tulosta, mahdollisen jatkajan kannalta liiketoiminta tulisi erottaa yrittäjästä.

-On surullista katsottavaa, kun tällä puutuotealalla on hyväkin yrityksiä ajettu alas jatkajan puuttumisen takia. Siksi tällainen omistajavaihdoksia edistävä ja siitä tietoa tuottava hanke on tarpeen. Ajoissa valmistautuminen turvaa sen, ettei tule pettymisiä luopujalle eikä jatkajalle.

Puutuotealan tulevaisuuden Korvenranta näkee hyvänä. – Se edellyttää, että investointeja on yritykseen koko ajan tehtävä. Jos yrityksen kehittäminen laiminlyödään, eikä uusita konekantaa ja ajetaan markkinoita alas, niin vanhentunutta yritystä on vaikea myydä.

-Myös yrittäjän jaksamisesta on pidettävä huolta. Väsyminen tulee usein huonona aikana, jolloin yrityksen arvokin on jotain muuta, kun sen todellinen arvo. Yrittäjän hyvinvointiin satsaaminen on myös osa yrityksen arvonmuodostusta, painottaa Korvenranta. 

Teksti: Markku Laukkanen markku.laukkanen@audiomedia.fi