Puurakentamisen kirjaaminen kuntastrategiaan tukee kunnan ilmastotavoitteiden saavuttamista ja helpottaa puunkäytön lisäämistä rakennushankkeissa. Julkisten rakennuttajien on hyvä irtaantua vanhoista totutuista ajatusmalleista, kartoittaa jo etukäteen tarjolla olevat mahdollisuudet sekä jättää tilaa myös innovaatioille. 

Kuntien ja kaupunkien puurakentaminen tukee kansallisten ja alueellisten hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. Puurakennuksen koko elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on olennaisesti pienempi kuin muiden rakennusten.

Asiantuntija Sini Koskinen ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelmasta kertoo, että julkiselle sektorille, joka on merkittävä rakennuttaja, onkin asetettu kunnianhimoiset puurakentamisen tavoitteet.

”Vuonna 2019 puu oli päärakennusmateriaali noin 15 prosentissa kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta – vuonna 2025 määrä halutaan kasvattaa 45 prosenttiin.”

Viime vuosina puun käyttö on kasvanut julkisella sektorilla erityisesti opetus- ja varhaiskasvatuksen rakennuksissa. Myös puukerrostalojen määrä on ollut kasvussa.

”Monissa kunnissa puurakentamiseen ei kuitenkaan vielä panosteta riittävästi. Kunnissa tarvitaan enemmän puurakentamiseen liittyvää tukea, tietoa ja hankintaosaamista.”

Ympäristöministeriö on julkaissut vastikään oppaan Puun käyttö julkisessa rakentamisessa, joka antaa vinkkejä sujuvampaan julkisen puurakennuksen hankintaan.

Strategiassa päätettyyn ei tarvitse palata aina uudelleen 

Koskisen mukaan kunnassa puurakentamisen, tai minkä tahansa hiilineutraaliustavoitteen, edistäminen helpottuu, kun tavoite on selkeästi kuntastrategiassa.

”Kun tavoite on kirjattuna strategiassa, niin virkamiesten on hyvin helppoa edetä sen mukaan hiilineutraaliustavoitteita kohti, esimerkiksi rakentamalla puusta. Ilman strategiakirjausta saatetaan samat perustelut joutua käymään läpi jokaisen hankkeen kohdalla erikseen.” 

Puu sitoo hiiltä, mutta sillä on paljon muitakin hyviä puolia. Puu on materiaalina monipuolinen, muuntautuva ja se koetaan miellyttäväksi. Puu soveltuu joustavasti käytettäväksi eri materiaalien kanssa. Uudet modernit puurakennukset luovat myös kuvaa kunnasta ja kertovat sen arvoista. 

”Kun kunnat edistävät puurakentamista, ne voivat myös lisätä elinvoimaansa ja synnyttää uusia työpaikkoja. Kunnasta, joka rakentaa laadukkaasti ja terveellisesti puusta, voi tulla jopa houkutteleva muuttokohde.”

Sini Koskisella on itselläänkin kuntakokemusta. Ennen ympäristöministeriötä hän työskenteli Vantaan kaupungilla rakennuttajana.

Puutaloa ei tilata samoin kuin betonirakennusta

Koskinen korostaa, että puurakentamisen edistäminen vaatii julkisilta rakennuttajilta aivan uudenlaista ajattelutapaa ja toimintamalleja.

”Puurakennusta ei kannata kilpailuttaa itsenäisesti laadituilla valmiilla suunnitelmilla. Sen hankinnassa tarvitaan markkinavuoropuhelua, joka on hyvä aloittaa mahdollisimman varhain, jo tarveselvitys- tai hankesuunnitteluvaiheessa.”

Ideana on, että, keskustellessaan alan yritysten ja toimijoiden kanssa, kunnat saavat paremman kuvan tarjolla olevista tuotteista ja teknisistä ratkaisuista.

”Näin varmistetaan tarjouskilpailujen onnistuminen ja vältetään se, että kunnat tilaisivat jotain mitä on erittäin vaikeaa tai mahdotonta toimittaa.”

Puurakennusta ei voi siis kilpailuttaa samalla tutulla tavalla kuin vaikkapa betonirakennusta.

”Betoniteollisuus on jo niin pitkälle standardoitua, että periaatteessa kunta voisi halutessaan tilata betonirakennuksen puoliksi kahdelta eri toimijalta. Puurakentamisessa tällaisessa standardoinnissa ollaan vasta alkutaipaleella, erilaisia menetelmiä, esimerkiksi liitostekniikoita on lukuisia.”

Se, että tarjouspyynnöissä on tiettyä liikkumavaraa, jättää luonnollisesti tilaa myös innovaatioille. Parhaimmassa tapauksessa tilaaja saakin jotain parempaa, jotain, mitä ei ole osannut edes pyytää.

Asiat kannattaa selvittää etukäteen 

Ilman kunnollista markkinavuoropuhelua tehty puurakennuttamisen kilpailuttaminen voi kompastua käytännössä hyvinkin pieneen detaljiin, joka olisi ollut etukäteen helposti korjattavissa.

”Joskus on käynyt niinkin, että rakennuksen mitat on määritelty sellaiseksi, että yhdelläkään toimijalla ei ole piirustuksiin sopivia elementtejä, jolloin tarjouksia ei voida jättää. Esiselvityksellä olisi voitu varmistaa tarjolla olevien elementtien mitoitusrajoitteet ja tarjouksia olisi saatu useita, Joskus kyse voi olla pienestäkin erotuksesta.” 

Yllätyksiä voivat tuottaa myös julkisten puurakennusten palomääräykset. Kun tarjoajan kanssa neuvotellaan etukäteen, voidaan varmistaa, että kohteeseen valitaan optimaalinen, määräykset täyttävä ja myös kustannustehokkain ratkaisu. Kyseeseen voi tulla joko niin sanottu taulukkomitoitus tai tapauskohtainen, oletettuun palonkehitykseen perustuva toiminnallinen palomitoitus.

”Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole – ja samaan kohteeseen voi löytyä useita hyviä vaihtoehtoja. Mikäli vaatimukset määritellään tarjouspyynnöissä ilman ennakkoneuvottelua, muista mahdollisuuksista ei kuitenkaan päästä välttämättä edes keskustelemaan.”

Suunnitelmien muuttaminen jälkikäteen on tietenkin kallista ja se vaatii paljon aikaa sekä vaivaa.

Toisinaan pieneltäkin tuntuvan detaljin muuttaminen yhdessä kohtaa, vaikka yksittäisen hirsikerran nousun mittamuutos, kertautuu ja voi aiheuttaa kautta rakennuksen suuriakin rakenteellisia ja teknisiä muutoksia.

”Toisella tarjoajalla nousu voi olla 260 mm ja toisella 275 mm, tällöin esimerkiksi kymmenen hirren nousun jälkeen eroa mitoituksessa on jo 15 cm. Vaikutukset esim. kaksikerroksiseen rakennukseen ovat jo merkittävät.”

Myös urakkamuoto kannattaa miettiä yhdessä

Koskinen huomauttaa, että markkinavuoropuhelussa olisi hyvä olla mukana 3–5 toimijaa, jotta se on riittävän laaja ja tasapuolinen.

”Markkinavuoropuhelu voi olla luonteeltaan kevyempi tai laajempi, jossa mukana on esimerkiksi hankkeen kehittämiseen tähtääviä työpajoja.”

Jälleen, yhtä patenttiratkaisua ei ole, vaan olennaista on jatkuva keskustelu.

”Myös kohteeseen parhaiten sopivaa urakkamuotoa kannattaa miettiä yhdessä tarjoajien kanssa”, Koskinen huomauttaa.

Mitä kaikkea on kohtuullista vaatia?

Puurakentajan tulee kyetä uskottavasti toteuttamaan kohde, ja tilaajan riskien tulee olla hallittuja. Osaamisen varmistamisessa tarvitaan kuitenkin tiettyä joustavuutta ja kokonaisharkintaa, irtaantumista kaavamaisista liikevaihto- ja referenssivaatimuksista. Markkinakartoitus ja markkinavuoropuhelu ovat tässäkin kohtaa avainasemassa.

”Kun tilataan vaikkapa puurakenteista päiväkotia, kannattaa selvittää, montako referenssiä esimerkiksi viideltä potentiaalisimmalta tarjoajalta löytyy ja haarukoida referenssivaatimusta sen mukaan. Jos kaikilla näillä viidellä yrityksellä on pääasiassa vain 1–2 referenssiä, on vaatimukseksi turha asettaa 3 referenssiä, kun yksikään yritys ei pysty tuolloin tarjoamaan.”

Työmaatoiminnasta voi olla myös laadukasta kokemusta, vaikka yritys ei olisi aiemmin toteuttanut nimenomaan puurunkoa.

”Voidaan esimerkiksi pohtia, riittääkö vastaavan mestarin kokemus puurungon asentamisesta vai täytyykö tämä osaaminen olla nimenomaan yrityksellä.”

Apua on tarjolla

Koskinen kertoo, että myös opas Puun käyttö julkisessa rakentamisessa laadittiin yhteistyössä puurakentamisen eri osa-alueiden osaajien kanssa.

”Kuuden työpajan – hirsirakentaminen, CLT ja elementtirakentaminen, suunnittelijat, rakennusliikkeet sekä tilaajat – sekä lukuisten keskusteluryhmien kautta saatiin ymmärrystä siitä, miten eri tahot kokevat puurakentamisen hankintoihin liittyvät haasteet ja onnistumiset, millä keinoilla hiilineutraaliustavoitteita voidaan aidosti edistää ja miten saadaan aikaan tervettä kilpailua yritysten välillä.” 

Lisäksi esimerkiksi Motivan julkisen puurakentamisen neuvontapalvelu auttaa kuntia tarjoamalla tietoa, vinkkejä ja koulutuksia.

Puuohjelma lähtee tien päälle

Ympäristöministeriön puuohjelma starttaa joulukuussa 2022 kuntakiertueen, joka ulottuu 50 kaupunkiin ja kuntaan.

”Kiertueen matalan kynnyksen tilaisuuksissa on tarkoitus keskustella kuntapäättäjien kanssa käytännön keinoista puurakentamisen edistämiseksi. Annan myös esimerkiksi vinkkejä siitä, miten puurakentamisen lisäämistavoite kannattaa kirjata kuntastrategiaan.”

Vapaita aikoja voi kysellä sähköpostitse: sini.koskinen@gov.fi

Työkaluja puurakennuksen hankintaan

• Puuinfon työkalu puurakennushankkeen valmisteluun: epuu.fi
• Valtioneuvoston julkaisuarkisto: Puun käyttö julkisessa rakentamisessa -hankintaopas (pdf)
• Motivan julkisen puurakentamisen neuvontapalvelu

Lisätietoja

Sini Koskinen, asiantuntija 
ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Rakennukset ja rakentaminen

puh. 0295250420, etunimi.sukunimi@gov.fi

Teksti: Matti Välimäki

Artikkeli on julkaistu alunperin ympäristöministeriön sivuilla: https://ym.fi/artikkeli-puurakennuksen-hankinnassa-tarvitaan-uudenlaista-ajattelua