Teollinen puurakentaminen on murrosvaiheessa
Teollisen mittaluokan puurakentamiseen kohdistuu kasvavaa kiinnostusta niin meillä kotimaassa kuin kansainvälisesti. Suomella on nyt oiva paikka asemoida itsensä puurakentamisen globaaliksi johtajaksi.
Vihreästä siirtymästä puhutaan yhteiskunnassamme laajasti. Yksi vihreän siirtymän mahdollisuus on puurakentaminen. Sille löytyy maailmanlaajuiset, kasvavat markkinat, joille voimme tarjota osaamista ja raaka-ainetta.
Samaa viestiä kertoo esimerkiksi yritysverkosto Climate Leadership Coalitionin helmikuinen raportti. Siinä tarkastellaan, miten Suomi voi saavuttaa vihreän siirtymän tavoitteensa, ja mikä voi olla kädenjälkemme maailmalla.
Tarvittavan muutoksen suuruus yhteiskunnassa on valtava. Arvoketjut täytyy rakentaa uusiksi, mikä tarkoittaa mittavaa määrää investointeja erityisesti rakentamissektorilla.
Mitä tarvitsemme investointien lisäksi? Edellä mainitussa raportissakin tärkeänä pidetään kotimaista kysyntää kasvun kirittäjänä. Rakentamissektorilla tarvitaan vahvaa kotimaista teollisen puurakentamisen osaamista ja yritystoimintaa, jonka päälle kansainvälinen kasvu voi rakentua.
Raportti peräänkuuluttaa myös Suomen asemoimista globaaliksi edelläkävijäksi. Tämä edellyttää Suomen hyvän maineen ylläpitämistä niin metsätaloudessa ja -teollisuudessa kuin rakentamisessa.
Kotimaiseen puurakentamiseen kannattaa panostaa
Suomalaisen puurakentamisen nykytilaa, kehitystä, haasteita ja mahdollisuuksia on tarkasteltu tiuhaan ympäristöministeriön johtamassa Puurakentamisen toimenpideohjelmassa.
Ohjelmassa tehdyistä selvityksistä ja arvioinneista piirtyy kuva, jonka mukaan rakentamisen tuottavuutta olisi helppo parantaa teollisen puurakentamisen ratkaisuilla. Haastetta matkaan tuovat kuitenkin esimerkiksi rakentamisen toimijoiden muutoshaluttomuus.
Puurakentamisen ohjelman tulevaisuustyössä keräsimme sidosryhmiltä ja tutkijoilta näkemyksiä tarvittavista kehittämistoimista tässä murrosvaiheessa. Saamamme palautteen perusteella valtiovallan olisi panostettava kotimaassa erityisesti kahteen asiaan.
Ensinnäkin, sidosryhmät toivovat Suomeen riittävillä resursseilla varustettua puurakentamisen osaamiskeskusta, joka koordinoisi eri toimijoiden yhteistyötä. Toiseksi, valtion toivotaan tukevan kehitystyötä esimerkiksi vähähiilisten työkalujen, toiminta- ja sopimusmallien, strategioiden, hankintaohjeistuksen ja markkinavuoropuhelujen kehittämiseksi kuntien kanssa.
Selvää on sekin, että Suomen hiilineutraaliustavoite on otettava tosissaan valtionhallinnossa ja virastoissa sekä aina, kun ohjataan julkisen rahan käyttöä. Puun käyttö on monessa rakennuskohteessa jo nyt kustannustehokas keino pienentää päästöjä. Viimeistään uuden rakentamislain myötä käyttöön tuleva rakennuksen ilmastoselvitys tekee rakentamisen päästöjen laskennasta ja raportoinnista arkipäivää ja ohjaa usein puun käyttöön.
Moni eurooppalainen maa on jo ottanut hiilijalanjäljen raja-arvoihin perustuvan ohjauksen käyttöönsä, kuten mekin Suomessa pian otamme. Rakentamisen säädösten kehittämistä on tärkeää jatkaa vaikutusten arviointien pohjalta.
Muun muassa näistäkin teemoista keskusteltiin huhtikuun lopussa järjestetyssä puurakentamisen Tulevaisuusseminaarissa. Kannattaa tutustua innostaviin esityksiin alla olevan linkin kautta.
Ympäristöministeriö järjestää 14.6. seminaarin, jossa esittäytyy kahdeksan avustamaamme teollisen puurakentamisen kehityshanketta. Tervetuloa kuulemaan, miten vaikkapa digitalisaatio, standardisointi ja prosessien kehittäminen voivat kirittää puurakentamista. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan alla olevan linkin kautta.
Teksti: Petri Heino, Ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö
Petri Heino työskentelee ohjelmapäällikkönä ympäristöministeriön johtamassa Puurakentamisen toimenpideohjelmassa.
