Turun Linnanfältin alueelle ideoitu puinen asuinalue on yksi Vanhasen hallituksen puurakentamisen edistämisohjelman 2004–2010 valtakunnallinen pilottikohde. Tavoitteena oli luoda Turun linnan kupeeseen puurakentamisen avulla laadukas historialliseen keskustamiljööseen sopiva ja asukkaiden toiveisiin vastaava asuinalue.

Alueen kokonaissuunnitelmasta valmistui vuonna 2005 kolme korkeatasoista diplomityötä, yksi kustakin Suomen arkkitehtikoulusta. Diplomitöitä on hyödynnetty alueen asemakaavaluonnoksen laatimisessa. Alueella järjestettiin tontinvarauskilpailu vuonna 2008. Alueen asemakaava tuli voimaan vuonna 2014 ja varsinainen Rakentaminen alkoi vuonna 2017 voimakkaan asuntorakentamisbuumin siivittämänä. Alue valmistui keväällä 2023, kun viimeinen asuinrakennus Portinvartija valmistui. Vuonna 2023 valmistuneen asuinrakennus Portinvartijan jälkeen asemakaavan mahdollistamista 28 uudisrakennuksesta on toteuttamatta vielä neljä.

Linnanfältin asemakaava on ohjannut kortteleiden toteutusta harmoniseen ja naapurirakennukset huomioivaan julkisivuarkkitehtuuriin. Alueen ensimmäisen kohteen, As Oy Turun Puulinnan arkkitehtuurin myötä valikoitui aluetta leimaavaksi väritykseksi maanläheiset punaisen ja keltaisen sävyt, jotka hakevat esikuviaan perinteisestä puna- ja keltamullasta, itse julkisivuarkkitehtuurin kuitenkin ollessa modernia. Asemakaavan ydinajatus perustuu rakenteellisen kellaripysäköinnin myötä mahdollistettuun autottomaan suurkortteliratkaisuun, jossa pihat, leikki- ja ulko-oleskelupaikat sekä korttelia halkovat kevyen liikenteen väylät ovat kaikkien asukkaiden yhteiskäytössä.

Alue on osoittautunut erityisen suosituksi kiinteistösijoittajien keskuudessa ja alueelle onkin toteutettu useita vuokrakohteita mm YH-Kodit Oy:n sekä Osuuspankin toimesta. Alueen ja samalla koko suomen ensimmäinen CLT-rakenteinen RS-kohde oli Turun Lyhdynkantaja, jonka rakennuttajan toimi Bonava Oy. Rankarakenteisen runkoratkaisun ollessa suositumpi vuokrakohteissa, valikoitui CLT-rakenne RS-kohteen runkoratkaisuksi, sillä asukkaat toivoivat asuntoihin puutalon tunnelmaa ja omaleimaisuutta, joka saatiin toteutettua jättämällä CLT-rakenne näkyviin asuntojen sisäseiniin.

Vaihtelevien tilaajatavoitteiden, omistusmuotojen sekä teknisten reunaehtojen myötä kohteissa on käytetty rankarakenteista suurelementti-, tilaelementti- sekä CLT-suurelementti- ja -tilaelementtitekniikkaa. Puuosatoimituksia on tullut niin Suomesta kuin Ruotsista ja Virostakin.

Alueen uudisrakentamisen määrä on noin 48 500 k-m2 ja toteutuneiden kohteiden perusteella asukasmääräksi on noin 1500 asukasta.