Tiekartta suomalaisille puutuotteille – uusi hanke hahmottaa vientiyritysten tarpeita
Vihreä kulta ja suomalaiset puutalot. Ensimmäisen hyödyntämiselle entistä tuottoisammin paineet kasvavat. Toinen lienee ratkaisu – onnellisuuden arkkitehtuuri. Niin suomalainen puuteollisuus kuin suomalainen arkkitehtuurikin tunnetaan korkeasta laadustaan, vastuullisuudestaan ja innovatiivisista ratkaisuistaan. Nyt käynnissä oleva hanke tähtää siihen, että näitä vahvuuksia saadaan entistä paremmin kansainvälisten markkinoiden käyttöön.
”Luonnonvarat ja luonnon monimuotoisuus ovat yleisemmin keskeisiä lähteitä Suomen talouskasvulle. Metsäteollisuudessa uusia mahdollisuuksia luo erityisesti tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen edelleen, biogeeninen hiilidioksidi, uudet mahdolliset vientituotteet ja tuotantoprosessien kehitys.” Näin todetaan hallituksen Kasvuriihi-hankkeen loppuraportissa. Sama Risto Murron johtaman työryhmän laatima raportti toteaa myös, että: ”Suomen markkina puurakentamisen ja uusien tuotteiden osalta on liian pieni, jolloin tuotteet tulee saada tehokkaasti vientiin Eurooppaan ja maailmalle.”
Koska hallitusohjelman kirjauksista huolimatta hallituksen vienninedistämis- ja jalostusasteen kohottamistoimet ovat olleet olemattomia, lähtevät toimijat kantamaan vastuuta. Monissa hankkeissa kautta puurakentamisen historian puutuotteiden vientiä on edistetty, mutta systeemisen tason suunnitelma on toistaiseksi puuttunut. Metsämiesten Säätiön tuella Puuinfo on nyt käynnistänyt hankkeen, jossa yhdessä suomalaisten puualan vientiyritysten kanssa tehdään tiekartta vientiä edistävistä ja kipeimmin tarvittavista toimista. Hankkeen työrukkasta heiluttaa Petri Heino, joka toimii myös ympäristöministeriön konsulttina eurooppalaisten ministeriöiden välisessä WoodPop-verkostossa.
Euroopan tasolla puurakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta on noin 11 % ja sen odotetaan kasvavan edelleen perinteisten materiaalien korvaajana. ”Puurakentamisen markkina Euroopassa on kasvamassa: Britannian nykyhallitus on ensimmäistä kertaa maan historiassa nostanut puurakentamisen näin ylös. Poliittinen ohjaus vetää puurakentamista myös Ranskassa, Tanskassa ja Alankomaissa.” kertoo Heino. Näille markkinoille Suomesta on vähintään samanlaiset mahdollisuudet kuin Ruotsilla ja Virollakin.
”Suomen tulisi ottaa puhtaan, vihreän siirtymän loppumarkkinoiden kasvua ajavat politiikkatoimet EU-vaikuttamisen kärkiteemoiksi perustuen puhtaan, vihreän siirtymän ja teollisuuspolitiikan strategisille kotimaisille linjauksille. Markkinoita tulee ensisijaisesti kehittää EU:n laajuisesti. Puhtaan, vihreän teollisuuden loppumarkkinoiden syntyä Euroopassa tulisi vauhdittaa erityisesti niillä sektoreilla, joissa Suomella on merkittävää osaamista ja kasvumahdollisuuksia.” (Valtioneuvoston julkaisu 2025:25).
Tiekarttatyössä tunnistetaan sekä vientiä edistäviä tekijöitä että esteitä eri kohdemarkkinoilla. Samalla kartoitetaan markkinapotentiaalia, asiakastarpeita ja lisäarvoa, jota suomalaiset tuotteet voivat tarjota erityisesti kestävän rakentamisen ja ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Työssä kuullaan yrityksiä, vientiorganisaatioita ja muita sidosryhmiä, jotta tiekartasta saadaan aidosti käytännönläheinen ja koko alan hyödynnettävissä oleva työkalu. Keskeinen tavoite on vähentää lukuisten nyt viennin edistämistä tekevien toimijoiden sekä projektien päällekkäistä tekemistä, kohdentaa pienet resurssit oikeisiin asioihin sekä tuottaa yhteiset suuntaviivat tekemisen ja resurssoinnin priorisoimiseksi. Tiekarttatyö valmistuu keväällä 2026.
Kirjoittaja: Anu Turunen
Lue lisää:
- WoodBuild Finland -tapahtuma
- Holz Magazin 2024
- Katajanokan Laituri sai kansainvälisen puuarkkitehtuuripalkinnon (27.2.2025)
- Japanissa puutuotealan viennille suuret markkinat (27.5.2024)
- Sahateollisuuden Tino Aalto: Jalostusasteen nostoon satojen miljoonien eurojen T&KI panostukset (3.7.2023)
- Miten Virosta tuli puurakentamisen suurvalta? (8.7.2020)