Opinnäytetöissä näkyy kasvanut innostus puurakentamiseen
Puurakentaminen kiinnostaa ammattikorkeakouluopiskelijoita. Näin voisi päätellä keväällä 2025 valmistuneita opinnäytetöitä läpikäydessä. Alle on listattu joitakin kiinnostavia opinnäytetöitä Suomen ammattikorkeakouluista satunnaiseen järjestykseen sekä rakentamisen, muotoilun että rakennusarkkitehtuurin opinto-ohjelmista.
Kirjoittaja: Anu Turunen, Puuinfo
Riina Hirvonen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kulttuurialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään selvitti 1.1.2025 voimaan tulleen rakentamislain vaikutuksia Suomen asuinrakennuskannassa ja rakentamisen prosesseissa. Tutkimus kokosi tietoa rakentamislain tuomista muutoksista rakennuttajille, taloyhtiöille ja asunnon omistajille. UPohdinnassa todetaan, että uuden rakentamislain vaatimukset lisäävät mahdollisesti tulevaisuudessa uusien ammattien syntymistä, kun ympäristötavoitteet ovat aiempaa suuremmassa roolissa ja tietomallintamisen rooli kasvaa. Kysymyksiksi jää mm. Voidaanko tulevaisuudessa suunnitella rakennuksia tarjolla olevien, kierrätettävien rakennusosien mukaan? Annetaanko kaavoituksessa enemmän joustoa, jotta rakennuksia voidaan tulevaisuudessa rakentaa kierrätysmateriaalien käyttöä mahdollistavalla tavalla esimerkiksi julkisivuissa?
Riina Hirvosen työ: Uuden rakentamislain vaikutukset Suomen rakennuskantaan
Anna Meriläinen Tampereen ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelmasta teki opinnäytetyönään Koijärven kirkon rakennushistoriallisen selvityksen. 1922 valmistunut rakennus rakennettiin alun perin seurantaloksi, mutta vain vuotta myöhemmin se vihittiin Koijärven seurakunnan väliaikaiseksi kirkoksi. Rakennus on nyt toiminut kirkkona jo yli sata vuotta. Arkkitehtuuriltaan rakennus on melko perinteinen suomalainen hirsirakennus ja seurantalo, mutta siinä on myös nähtävillä ajan tyylisuuntaukselle, 1920-luvun klassismille, ominaisia piirteitä. Monet kirkon nykyisistä ominaisuuksista selittyvät alkuperäisellä käyttötarkoituksella, ja tilahierarkian ja -järjestyksen muodossa seurantalon piirteet ovat yhä nähtävillä. Rakennuksen alkuperäiset piirteet ovat nähtävissä selkeämmin sen julkisivuissa kuin sisätiloissa. Kirkkosalin ja lehterin muodostama kokonaisuus on rakennuksen säilyneimpiä ja siten arvokkaimpia osia.
Anna Meriläisen työ: Koijärven kirkko Rakennushistoriallinen selvitys
Eemeli Alatalo Seinäjoen ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelmasta kehitti opinnäytetyössään pientalotuotantoa Pohjois-Amerikan vientiin. Alatalo perehtyi kanadalaiseen rakennusnormistoon sekä arkkitehtuuriin ja suunnitteli Kanadan markkinoille soveltuvan kustannustehokkaasti tuotetun kaksion kokoisen rakennuksen, joka olisi kuljetettavissa elementteinä merikontissa mantereelta toiselle. Suunnittelussa tuli joka vaiheessa vastaan elementtien rajattu koko. Pitkän pohdinnan useiden mallien ja hienosäädön avulla onnistuttiin kuitenkin tekemään mahdottomasta teoriassa mahdollista.
Eemeli Alatalon työ: Pientalotuotanto ulkomaan vientiin
Lari Rämö Metropolia Ammattikorkeakoulusta Rakennusmestari-linjalta tutki puurakentamisen ympäristövaikutuksia ja tulevaisuutta Suomen asuntorakentamisessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että puurakentaminen voi merkittävästi vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa. Oikealla tuella ja teknologian kehityksellä puurakentamisella on lupaavat näkymät Suomessa. Haasteina tunnistetaan muun muassa puumateriaalin paloturvallisuus, kosteudenhallinta ja rakenteellinen kantavuus. Työssä painotetaan kestävän metsänhoidon, poliittisen tuen, koulutuksen ja teknologisten innovaatioiden merkitystä puurakentamisen edistämisessä. Suosituksina puurakentamisen edistämiseksi esitetään taloudellisia kannustimia, julkisen sektorin näyttämää esimerkkiä sekä tutkimuksen ja kehityksen jatkamista.
Lauri Rämön työ: Puurakentamisen ympäristövaikutukset ja tulevaisuus asuntorakentamisessa Suomessa
Samu Toivanen Karelia ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusohjelmasta tutkitutkittiin menetelmiä, joita voitaisiin lisätä jo asennettuun liimapuupalkkiin vahvistamaan sen syysuuntaa vastaan kohtisuoraa puristusta sen tukipinnoilla. Työssä käytettiin kahta eri vahvistusmenetelmää: naulauslevyt ankkuriruuveilla, sekä ylhäältä päin asennetut pitkät täyskierreruuvit. Työssä testattiin aineenkoestuslaitteessa pohjatiedoksi vahvistamaton palkkirakenne, jonka jälkeen palkin tukipinnat vahvistettiin kahdella eri menetelmällä ja testattiin uudestaan. Testaustilanteesta saaduista tuloksista tehtiin havainnot, joista analysoitiin vahvistusmenetelmien hyviä ja huonoja puolia, sekä verrattiin laskennallisia arvoja testaamalla saatuihin arvoihin.
Samu Toivasen työ: Liimapuupalkin tukipinnan vahvistaminen työmaalla
Anna Fornasiero Novia ammattikorkeakoulun rakennetekniikan koulutusohjelmasta tutki englanninkielisessä opinnäytetyössään eri värähtelymenetelmien tarkkuutta puu-betoniliittolaatan värähtelykäyttäytymisen ennustamisessa. Tätä varten analysoitiin ja verrattiin kolmea asiaankuuluvaa ohjetta (SFS-EN 1993-1-1 NA+NCCI, prEN1995-1-1:2023 (E) ja SCI-julkaisu P354). Saatuja tuloksia verrattiin myös työmaamittauksiin, jotka tehtiin monikerroksisen rakennuksen CLT-betonilattiasta.
Anna Fornasieron työ: Comparison of Calculation Methods for Vibration Analysis of Concrete-CLT Composite Floors
Elina Kaikkonen Hämeen ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusohjelmasta selvitti tiettyjen CLT-laatan kosteussuojatuotteiden toimivuutta kosteudenhallinnan näkökulmasta CLT-betoniliittolaatassa. Osana opinnäytetyötä valituille kosteussuojatuotteille järjestettiin kuusi viikkoa kestävä testi, joka toteutettiin CLT-betoniliittolaatan työmaatoteutusta mukaillen. Kaksitoista testikappaleena toimivaa CLT-laattaa kosteussuojatuotteineen altistettiin ensin vedelle, minkä jälkeen kappaleet kuivatettiin tavoitekosteuspitoisuuteen ja lopuksi kappaleiden pintaan valettiin betonilaatta. Jatkuvalla kosteusmittarin tekemällä CLT-laatan kosteuspitoisuuden seurannalla sekä erillisillä piikkimittauksilla saatiin selville, kuinka eri kosteussuojatuotteet estivät veden imeytymisen CLT-laattaan. Samalla ilmeni, kuinka kosteussuojatuotteet sallivat mahdollisesti kastuneen CLT-laatan kuivumisen.
Elina Kaikkosen työ: CLT-laatan kosteussuojaus CLT-betoniliittolaatassa
Jasper Raatikainen Metropolia ammattikorkeakoulun rakennusmestarikoulutusohjelmasta teki opinnäytetyössään betonikerrostalon ja puumoduulikerrostalon kustannusvertailun. Vertailun lopputuloksena betonirakenteinen kerrostalo osoittautui kokonaisuutena edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Talopakettitoimituksen osalta betoniversio oli noin 2,42 % halvempi kuin puurakenteinen vaihtoehto. Kun kaikki rakennusvaiheet ja aikatauluvaikutukset otettiin huomioon, betoniversion kokonaiskustannukset olivat lopulta 1,55 % alhaisemmat kuin puumoduulirakenteisen kohteen. Vaikka rakentamisaika pidentyi ja työmaan käyttökustannukset kasvoivat betonirakenteessa, säästöt materiaalikustannuksissa ja tietyissä rakennusteknisissä ratkaisuissa muodostivat merkittävän kokonaishyödyn. Tulokset korostavat kokonaisoptimoinnin merkitystä rakennusmateriaalin ja toteutustavan valinnassa. Raatikainen lisää, että materiaalivalinta ja rakennustapa tulisi arvioida aina projektikohtaisesti. Puurakenteinen tilaelementtirakentaminen voi olla taloudellisesti kannattavampi erityisesti sellaisissa hankkeissa, joissa nopea valmistuminen on tärkeää esimerkiksi vuokratuottojen tai käyttöönottotarpeiden näkökulmasta.
Jasper Raatikaisen työ: Betonikerrostalon ja puumoduulikerrostalon kustannusvertailu
Kiia Kaverinen Karelia-ammattikorkeakoulusta tutki rakennustekniikan opinnäytetyössään suunnitteilla olevan asuinkerrostalon kolmen runkoratkaisun kantavia rakenteita kustannusten ja vähähiilisyyden osalta. Työssä saatiin selville, että betonirunkoiset rakennetyypit olivat lähes jokaisessa vertailussa kustannustehokkaimpia. Massiivipuurunkoiset rakennetyypit olivat keskimäärin kaksinkertaisesti kalliimpia verrattuna betonirunkoisiin. Kaikkien rakenteiden osalta suurimmat hiilijalanjäljet olivat betonirunkoisilla ja suurimmat hiilikädenjäljet massiivipuurunkoisilla. Rankarunkoiset rakennetyypit sijoittuivat vertailuissa toistuvasti näiden ääripäiden väliin. Vähähiilisimpiä rakennetyyppejä olivat pääsääntöisesti massiivipuurunkoiset. Vastaavat tulokset olivat runkoratkaisuja vertaillessa. Toisaalta rankarungon hiilijalanjälki oli vertailun pienin, mutta massiivipuurunkovaihtoehdot olivat vähähiilisimpiä suhteessa suuremman hiilikädenjäljen vuoksi.
Kiia Kaverisen työ: Kantavien rakenteiden kustannusten ja vähähiilisyyden vertailu
Juliaana Saartoala Oulun ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelmasta perehtyi opinnäytetyössään viilupuun käyttöön puukerrostalojen kantavissa rakenteissa. Työssä selvitettiin viilupuun teknisiä ominaisuuksia, kantavien rakenteiden suunnitteluperusteita sekä paloturvallisuutta puukerrostaloissa. Lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin suomalaisen puukerrostalorakentamisen tilannetta ja haastattelututkimuksen avulla perehdyttiin esimerkkikohteena Espoossa sijaitsevaan LVL-tilaelementtirakenteiseen puukerrostaloon verkkolähteiden ja haastatteluiden avulla. Opinnäytetyön perusteella LVL soveltuu hyvin puukerrostalojen kantaviin rakenteisiin. Sen mittatarkkuus, hyvä lujuus-painosuhde sekä kuormankantokyky ja mahdollisuus teolliseen rakentamiseen tukevat tehokasta ja ympäristöystävällistä rakentamista.
Juliaana Saartoalan työ: Viilupuun käyttö kerrostalojen kantavissa rakenteissa
Anni Rehakka Metropolia ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelmasta tutki opinnäytetyössään rakennussuunnittelun keinoin, millainen puinen asuinkerrostalo voisi soveltua osaksi rivitalo- ja kerrostalokorttelia Helsingin Siltamäkeen. Suunnittelutyö osoitti, että puukerrostalo on mahdollista sovittaa tiiviisti rakennettuun kortteliin, kun tontinkäyttöä tarkastellaan huolellisesti, näkymäanalyysi tehdään perusteellisesti ja palosuunnittelu otetaan huomioon jo rakennussuunnitteluvaiheessa. Rakennuksen mittakaava sovitettiin ympäröivään matalaan rakennuskantaan arkkitehtonisin keinoin. Suunnitelman pohjalta huomattiin, että pysäköintipaikkojen määrässä kaava ei ollut toimiva, mutta huomattiin myös, että kaavoituksen haasteisiin voidaan etsiä ratkaisuja yhteistyössä kaavoittajan kanssa.
Anni Rehakan työ: Puukerrostalo Siltamäkeen
Milla Syväoja Satakunnan ammattikorkeakoulusta rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelmassa teki opinnäytetyössään hirsirunkoiselle opetusrakennukselle vähähiilisyyden arvioinnin käyttäen case-kohteena Porin Kristillisen koulun keväällä 2024 valmistunutta uudisrakennusta. Opetusrakennukselle ja rakennuspaikalle laskettiin hiilijalanjälki sekä hiilikädenjälki ympäristöministeriön rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi arvioitiin, miten kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat case-kohteessa puun käytön osalta. Porin Kristillisen koulun hirsirunkoisen opetusrakennuksen elinkaaren kokonaishiilijalanjälki oli 17,33 kgCO2e/m2/a ja rakennuspaikan 3,11 kgCO2e/m2/a.
Milla Syväojan työ: Hirsirunkoisen opetusrakennuksen ympäristövaikutuksien arviointi
Astrea Hämäläinen Metropolia ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelmasta suunnitteli opinnäytetyönään kaksikerroksisen puurakenteisen päiväkodin rinnetontille Helsingin Meri-Rastilaan.
Astrea Hämäläisen työ: Puurakenteinen päiväkoti Meri-Rastilaan
Joonas Jormalainen Metropolia ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelmasta teki opinnäytetyönään viitesuunnitelman kaksikerroksiselle puurakenteiselle päiväkodille Helsingin Puotilanrantaan.
Joonas Jormalaisen työ: Puurakenteinen Päiväkoti Helsingin Puotilanrantaan
Aleksi Tervo Metropolia ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelmasta teki opinnäytetyönään viitesuunnitelman kaksikerroksiselle puurakenteiselle päiväkodille Vantaan Vaaralaan.
Aleksi Tervon työ: Päiväkodin viitesuunnitelma Vaaralaan
Jaakko Tuominen Metropolia ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelmasta teki opinnäytetyönään luonnostasoisen viitesuunnitelman kaksikerroksiselle puurakenteiselle päiväkodille Helsingin Yliskylän palvelukorttelialueelle.
Jaakko Tuomisen työ: Päiväkoti Yliskylän palvelukorttelialueelle
Milla Painilainen Metropolia ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelmasta teki opinnäytetyönään luonnostasoisen suunnitelman kaksikerroksiselle puurakenteiselle päiväkodille Turun Vilkkilänmäelle.
Milla Painilaisen työ: Puurakenteinen päiväkoti Turun Vilkkilänmäelle
Nora Hawela Metropolia ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelmasta suunnitteli opinnäytetyönään kaksikerroksisen puurakenteisen päiväkodin Helsingin Länsi-Haagaan.
Nora Hawelan työ: Puurakenteinen päiväkoti Länsi-Haagaan