Rakentamislain uudistus velvoittaa vähähiiliseen rakentamiseen

Vaikka rakentaminen muodostaa noin kolmanneksen Suomen kokonaispäästöistä, vasta tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet sitovaksi osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista.

Kunnianhimoinen puurakentamisen kasvu voisi olla Kuittisen mukaan yksi Suomen merkittävimmistä yksittäisistä ilmastotoimista, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa liikenteen tai maatalouden suuriin päästövähennyksiin.

Suomi kansainvälisessä vertailussa jälkijunassa

Kansainvälisessä vertailussa Suomi ei enää ole Kuittisen mukaan ilmasto-ohjatun rakentamisen eturintamassa. – Hollanti ja Ranska sekä kaikki muut pohjoismaat ovat ottaneet hiilijalanjäljen ohjauksen käyttöön ennen Suomea. Tanskassa raja-arvot ovat merkittävästi tiukemmat Suomen tasoon nähden.

–Merkittävää on myös se, että Tanskassa rakennusala itse vaati tiukempaa sääntelyä ja myöhemmin vielä raja-arvojen kiristämistä. Päinvastoin kuin Suomessa, lainsäädäntöä ei nähty Tanskassa uhkana, vaan kilpailuetuna: kunnianhimoinen ilmasto-ohjaus on vahvistanut tanskalaisen arkkitehtuuri- ja rakennusosaamisen kansainvälistä profiilia. Vähähiilisestä rakentamisesta halutaan tehdä tanskalainen rakentamisen suunnittelun ja arkkitehtuurin lippulaiva.

Suomessa suhtautuminen on ollut varovaisempaa. – Vaikka meilläkin on aktiivisia ilmastotoimijoita, osa toimialasta on vastustanut sääntelyä. Kuitenkin tekninen osaaminen ja laskentatyökalut ovat meillä kansainvälisesti huipputasoa. Hyvää on, että lainsäädäntö saatiin nyt valmiiksi, koska tässä on ollut paljon soutamista ja huopaamista hallituspohjista riippumatta. Laki mahdollistaa kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan jatkossa rakentamisessakin, sanoo Kuittinen.

Ilmasto-ohjaus vähentää rakentamisen päästöjä ja ohjaa puurakentamiseen

Tutkimusten mukaan puurakentaminen on nykyisillä teknologioilla yksi tehokkaimmista keinoista vähentää rakennuksen hiilijalanjälkeä. –Vaikka puurakentamisen kasvu palvelee ilmastotavoitteita, Suomi on jäänyt jälkeen erityisesti puukerrostalojen rakentamisessa. Kun Suomessa puukerrostalojen osuus on vain muutamia prosentteja, monissa Euroopan maissa osuus on 10–20 prosenttia ja Ruotsissa jopa tätä korkeampi.

–Tavoitteena on, että lainsäädäntö ohjaa rakennushankkeita käyttämään vähähiilisiä materiaaliratkaisuja. Esimerkiksi Tanskassa on puurakentaminen ja uudelleenkäytettyjen vanhojen rakennustuotteiden käyttö edistynyt. Myös rakentamisen tuoteosien valmistajat ovat nähneet väistämättömän muutoksen tarpeen ja ottavat huomioon vähähiilisyyden tavoitteet.

Puurakentamisen kasvun kannalta on Kuittisen mielestä olennaista, kuinka raja-arvot asetetaan. – Mitä tiukemmat raja-arvot, sitä enemmän tarvitaan ratkaisuja, joilla on merkittävä hiilijalanjälkeä vähentävä vaikutus. Markkinatilanne ja kysyntä vaikuttavat sitten siihen, mihin puurakentamisen hintakilpailukyky asettuu.

–EU laatii juuri hiilisertifioinnin pelisääntöjä, joilla voidaan aloittaa rakennuksissa olevan puun hiileen liittyvä sertifikaattikauppa. Se voi tehdä puurakentamisesta kannattavampaa ja jopa kiinteistösijoittajankin kannalta mielenkiintoista liiketoimintaa.

Haasteena elinkaarilaskennan jalkauttaminen käytäntöön

Kuittisen mukaan elinkaarilaskenta ei ole uusi asia. – Vaikka Suomessa on tehty lukuisia pilottihankkeita jo pitkään, haaste ei ole ollut niinkään osaamisen puute, kuin sen jalkauttaminen osaksi arkipäiväistä suunnittelua ja päätöksentekoa.

–Ympäristöministeriön järjestämät pilottikierrokset ja konsulttikentän vahva osaaminen tukevat siirtymää. Rakennustuotevalmistajat ovat puolestaan lähteneet aktiivisesti laatimaan ympäristöselosteita, koska ymmärtävät ilmastotiedon merkityksen kilpailukyvyssä.

Uuden sääntelyn ytimessä on rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki. – Laskenta kattaa rakennustuotteiden valmistuksen, kuljetukset ja työmaan, rakennuksen 50 vuoden käytön sekä elinkaaren lopun: purkamisen ja materiaalien hyödyntämisen.

–Suomen sääntelyssä on mukana myös kansainvälisesti poikkeuksellinen elementti: hiilikädenjälki. Sen avulla tarkastellaan rakentamisen myönteisiä ilmastovaikutuksia, kuten pitkäikäisiä hiilivarastoja puutuotteissa tai tulevaisuudessa myös teknisesti sidotussa hiilessä. Vaikka hiilikädenjäljelle ei vielä ole asetettu tavoitteita, sen laskeminen tekee näkyväksi ilmastohyödyt, ei vain haittoja.

Puurakentamisen kasvu ei lisää hakkuita

Kuittisen mukaan puurakentamisen lisääminen ei edellytä hakkuiden kasvattamista. – Kyse on ennen kaikkea puun käyttötavasta: viedäänkö se matalan jalostusasteen raaka-aineena ulkomaille vai hyödynnetäänkö se kotimaassa pitkäikäisinä rakennustuotteina. Mallinnukset osoittavat, että kunnianhimoinen puurakentamisen kasvu voisi olla yksi Suomen merkittävimmistä yksittäisistä ilmastotoimista, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa liikenteen tai maatalouden suuriin päästövähennyksiin.

–Ilmastoviisaassa rakentamisessa keskeistä on myös se, mitä ei tarvitse rakentaa: olemassa olevien rakennusten ja rakennusosien uudelleenkäyttö. Puurakennuskin on aina hybridi, jossa on paljon betonia, terästä ja muita materiaaleja. Valtaosa sen massasta on muita materiaaleja kuin puuta, joten ilmastohyödyt syntyvät erilaisten vähähiilisten ratkaisujen yhdistelmästä.

Yksi keskeinen syy siihen, miksi rakentaminen ja puurakentaminen eivät ole nousseet ilmastokeskustelun ytimeen, on Kuittisen mukaan raportointi. – Rakennettu ympäristö ei Suomessa näy omana kokonaisuutenaan ilmastopolitiikan seurannassa, jolloin sen potentiaali hämärtyy.

–Kun Suomen hiilineutraaliustavoite lähestyy nopeasti, kaikki vaikuttavat keinot on otettava käyttöön. Rakentaminen voi siirtyä ongelmasta osaksi ratkaisua vain, jos lainsäädäntöä seuraa sen rohkea toimeenpano ja yhteinen näkemys alan tulevaisuudesta. Rakentamisen ratkaisut syntyvät suunnittelupöydillä, työmailla ja markkinoilla, muistuttaa Kuittinen.

Teksti: Audiomedia Oy, Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Yhteyshenkilö: Matti Kuittinen, matti.kuittinen@aalto.fi