”A STORY BOOK OF TIMBER” – Puuarkkitehtuuria yhdysvalloissa
Teksti: Matti Rautiola
Anthony Timberlands Center for Design and Material Innovation avattiin elokuussa 2025 Fayettevillessä, Arkansasissa, Yhdysvalloissa. Innovaatiokeskus on toteutettu University of Arkansas, Fay Jones School of Architecture + Design -arkkitehtikoulun käyttöön. Rakennus on sekä puurakentamisen opetusta ja tutkimusta palveleva tila että tutkimusväline itsekin.
Rakennuksen arkkitehtuuria ja ideaa on suitsutettu useissa arvostetuissa julkaisuissa. The Architectural Newspaper valitsi rakennuksen vuoden 2025 ”AN’s Best of Design Awards” finalistien joukosta vuoden parhaaksi hankkeeksi, ”The 2025 Project of the Year”. Jury kuvailee rakennusta sanoin ”A Story Book of Timber”.
Suomalaisia juuria ja pitkäjänteistä yhteistyötä
Rakennuksen juuret ulottuvat myös Suomeen. Hankkeen primus motor on Peter MacKeith. Suomeen syvällisesti integroitunut MacKeith on asunut, työskennellyt ja toiminut Helsingissä eri vaiheissa vuodesta 1994. Hän on opettanut arkkitehtikouluissamme, kirjoittanut suomalaisesta arkkitehtuurista sekä toiminut suomalaisen arkkitehtuurin ja teollisuuden lähettiläänä Yhdysvalloissa.
Peter MacKeith totesi kymmenen vuotta sitten, aloittaessaan tehtävänsä Fay Jones Schoolin dekaanina ja professorina, että yliopisto ja koulu ovat keskellä Yhdysvaltojen merkittävimpiin kuuluvaa metsäteollisuusvyöhykettä, mutta kytkentä alueen tärkeimpään teollisuuteen on heikko. Siihen oli hänen mielestään saatava muutos ja siksi koulu otti puuarkkitehtuurin, -materiaalit, -tuotteet ja puurakentaminen opetusohjelmaansa ytimeen. Hän järjesti Fayettevillessä puurakentamisen asiantuntijoiden vierailuja, näyttelyitä ja kansainvälisiä konferensseja ja sai lähes kaikki osavaltion 70 sahuria paikalle, mukaan lukien osavaltion kuvernöörin Asa Hutchinsonin. Hän toi alan asiantuntijoita myös Suomeen tutustumaan paikalliseen metsätalouden ja -teollisuuden toimintamalliin. MacKeithin näkemyksellisyyden, diplomatian ja määrätietoisuuden ansiosta arkkitehtikoulun ja teollisuuden yhteistyö käynnistyi ja johti päätökseen perustaa innovaatiokeskus.
Vuonna 2020 keskuksen suunnittelijaksi valittiin irlantilainen Grafton Architects yhdessä paikallisen kumppanin Modus Studion kanssa. Arkkitehdin valinta osoittautui oivalliseksi. Grafton Architects sai Pritzker -palkinnon viikkoa myöhemmin.
Arkkitehti Juhani Pallasmaata pyydettiin suunnittelemaan keskuksen pääoven pronssinen kahva. Kahva kättelee keskukseen tulijat tervetulleiksi ja kertoo Pallasmaan nauttimasta suuresta arvostuksesta yhdysvaltalaisessa arkkitehtuurikulttuurissa.
Julkista puuarkkitehtuuria parhaimmillaan
4-kerroksinen, leimallisesti puusta tehty rakennus sijaitsee näkyvästi Fayettevillen vilkkaan autokadun varrella. Se poikkeaa raikkaasti edukseen tyypillisen väljästä esikaupunkirakennusten kadunvarsiympäristöstään ja on välittömästi ansainnut maamerkin aseman. Kantava runko, seinät ja verhoukset on toteutettu lähes kauttaaltaan puusta ja puutuotteista. Rakennuksen muoto on seurausta tilaohjelmasta, luonnonvalon ohjaamisesta sisätiloihin ja runsaiden sadevesien keräämisen ja hallinnan tarpeesta. Kerätty vesi johdetaan katon sisätaitteista pihan puutarhamaisiin hulevesisyvennyksiin. Rakennuksen lähiympäristö on avointa julkista tilaa kauniisti ja pienipiirteisesti toteutettuna.
Viereiseltä jalkakäytävältä avautuu esteetön, kiinnostava näkymä keskuksen työtiloihin ja näyttelynurkkauksen. Näkymä kertoo ohikulkijoille piilottelematta, mitä talossa tapahtuu.
Avoimuuden ajatus määrittelee koko rakennusta. Kaikista neljään kerrokseen sijoittuvista, suuren keskushallin ympärille kiertyvistä opetus-, hallinto- ja tukitiloista avautuu suora näkymä työntäyteiseen tutkimus- ja koerakentamishalliin. Todellisessa koossa tapahtuvat ja kaiken aikaa näkyvissä olevat koerakentamisen hankkeet hallitsevat tunnelmaa. Rakennus itsessäänkin toimii opetuksen ja tutkimuksen välineenä. Verhoamattomat puurakenteet ja puumateriaaliin perustuvat ratkaisut ovat opiskelijoiden päivittäistä, tarkoituksestaan muistuttavaa ja kannustavaa työ- ja testiympäristöä.
Rakennuksen kantavat rakenteet ovat liimapuuta. Leveän keskushallin pitkien jännevälien yli ulottuvat järeät palkit ja neljän kerroksen korkuiset pilarit herättävät luottamusta rakenteen kestävyyteen. Ylempien kerrosten rakenteet ovat osin ripustettuja laajan pilarittoman työskentely-ympäristön saamiseksi. CLT-rakenteita on käytetty sisäseinissä, porrashuoneissa ja ulkoseinissä. Sisätiloja leimaa rakennuksen käyttötarkoitusta alleviivaava koreilemattomuus. Suorasukaisuutta korostavat seinien ja kattojen pinnoilla näkyvästi kulkevat sinkkiputkiin asennetut sähkövedot.
Lopputuloksena rakennus on sekä ulkoisesti että sisäisesti julkinen manifestaatio kehittyneen puuteknologian ja -materiaalien rakenteellisesti ilmaisuvoimaisista mahdollisuuksista. Mielenkiinto rakennusta kohtaan ennustanee puurakentamisen vauhdittumista Yhdysvalloissa, ja ehkä laajemminkin.
Merkitys alueelle ja puurakentamiselle
Fayettevillen alueelle on toteutettu viime vuosien aikana suurehkoja puurakennuksia yliopiston käyttöön. Kaupungissa toimii myös puuarkkitehtuuristaan mainetta saanut Marlon Blackwellin arkkitehtitoimisto. Osavaltion kauneinta arkkitehtuuria edustaa Ozarkin alueella sijaitseva Thorncrown Chapel vuodelta 1980. Sen suunnittelijan, arkkitehti Fay Jonesin perintö elää arkkitehtikoulun nimessä. Häikäisevän kauniin kappelin vaikutukset voi kuvitella näkevänsä keskuksenkin arkkitehtuurissa.
Anthony Timberlands Center for Design and Materials Innovation on todennäköisesti uuden alku. Yliopiston ja teollisuuden yhteistyöstä voi odottaa seuraavan, että puurakentamisen hallitsevia ja kehitystä johtavia arkkitehteja valmistuu alan yliopistosta alan suunnittelutehtäviin ja, että teollisuus oivaltaa hyötyvänsä puurakentamisen kehityksestä ja osaamispohjan leveydestä.
Arkansas – puuteollisuuden perinteinen keskus modernisoituu
Arkansas on väkiluvultaan vähän Suomea pienempi, 3 miljoonan ihmisen valtaosin havu- ja lehtipuumetsien peittämä osavaltio. Metsäteollisuus on toiminut seudulla historiallisen pitkään ja turvannut elannon kansalaisille. Erityisesti osavaltion 70 sahuria ovat tuottaneet rakentamiselle puutavaraa, varsinkin keltamännystä.
Keskuksen valmistuminen on vauhdittanut sahateollisuuden kehitysnäkymiä perustuotannosta vaativampiin puutuotteisiin ja ratkaisuihin. Ensimmäinen CLT-tehdas on perustettu ja toimitti tuotteitaan keskukseenkin. CLT-ratkaisuihin perustuvia, mittavia rakennuksia on jo pystytetty seudulle.
TIETOJA:
Anthony Timberlands Center for Design and Materials Innovation
University of Arkansas
Fayetteville, Arkansas
Arkkitehtisuunnittelu:
Grafton Architects / Yvonne Farrel ja Shelley McNamara
Paikallinen arkkitehti:
Modus Studio / Chris Baribeau ja Jason Wright
Maisema-arkkitehti:
Ground Control
Konseptisuunnittelu ja puurakenteet:
Whitby Wood
Paikallinen rakennesuunnittelu:
Tatum Smith Welcher Structural Engineers ja Robbins Engineering Consultants
Talo- ja palotekniikka:
Affiliated Engineers Inc
Kestävyysratkaisut:
Atelier Ten
Rakennusurakoitsija:
Nabholz Construction
Liimapuurakenteet:
Binderholz Holzpak
CLT-rakenteet:
Mercer Mass Timber
Valokuvat:
Timothy Hursley
Pinta-ala:
42.000 sf eli 3.900 m2
Kerroksia:
4
Rahoitus:
John Ed and Isabel Anthony, The University of Arkansas System, The University of Arkansas Fayetteville, Restricted Reserve Fund Transfer from former Governor Asa Hutchinson and the Arkansas General Assembly ja lukuisat yksityiset säätiöt, rahastot, yhtiöt ja yksityishenkilöt
Pääoven pronssikahva:
Juhani Pallasmaa