Ympäristöministeriössä valmistelussa oleva EU:n energiatehokkuussääntelyn kansallinen toteutustapa herättää laajaa huolta rakennusalalla. Alan toimijoiden mukaan suunniteltu kiristys voi nostaa massiivirakentamisen kustannuksia merkittävästi, lisätä päästöjä, ajassa jossa niitä pitäisi pienentää sekä heikentää mm. suomalaisen hirsirakentamisen kilpailukykyä että vientiä. Rakennusala on asiassa poikkeuksellisen yksimielinen.

Kansalliset päätökset uhkaavat nostaa massiivirakentamisen kustannuksia Suomessa jopa 20 %

Valmistelussa oleva energiatehokkuussääntely voi olla kuolinisku suomalaiselle hirsirakentamiselle ja vaarantaa samalla kasvavan viennin.

Puutuoteteollisuus varoittaa, että valmistelussa oleva EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen soveltaminen voi nostaa massiivirakenteisten talojen kustannuksia Suomessa jopa 20 prosenttia. Muutokset voisivat vaarantaa sekä kotimaan rakentamisen orastavan nousun taantuman jälkeen että suomalaisen hirsirakentamisen viennin.

Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan tapaa toteuttaa EU-direktiivin tavoitetta vähentää rakennusten energiantarvetta noin 10 prosentilla. Rakennusalalla ei vastusteta tavoitetta – huoli kohdistuu toteutustapaan.

Valmistelussa energiatehokkuutta pyritään parantamaan kiristämällä rakennusvaipan vaatimuksia. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi seinärakenteiden paksuntamista, ikkunoiden pienentämistä ja eristemäärien lisäämistä.

Alan toimijoiden mukaan tämä on kallis ja tehoton tapa saavuttaa direktiivin tavoitteet. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon ei pidä lisätä rakentamisen kustannuksia, vaan toteutuksen on oltava kustannusneutraalia.

– On erikoista, että samalla kun pohditaan keinoja rakentamisen elvyttämiseksi, niin toisaalla valmistellaan kansallista sääntelyä rakentamisen kustannusten nostamiseksi. Olemme mukana energiatehokkuustalkoissa, mutta ala ei kestä uusia kustannusshokkeja, sanoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.

Toimialan teettämien laskelmien mukaan suunniteltu toteutustapa nostaisi massiivirakenteisten rakennusten kustannuksia jopa 20 prosenttia. Lisäkustannuksia syntyy paitsi kasvavasta materiaalinkäytöstä ja logistiikasta myös uusien rakenneratkaisujen suunnittelusta sekä tuotelinjojen muutoksista.

Rakennusala on tilanteessa poikkeuksellisen yksimielinen. Tuleva kiristys uhkaa massiivipuun lisäksi myös muita massiivisia rakennusmateriaaleja, eli saman haasteen edessä ovat myös betoniharkko- ja tiilirakentaminen.

Mikkolan mukaan energiatehokkuutta voidaan parantaa tehokkaammin muilla keinoilla.

– Ostoenergian vähentämiseen ei tarvita paksumpia seiniä. Ratkaisuja ovat esimerkiksi kehittynyt talotekniikka, rakennusautomaatio ja uusiutuva energia.

Suomi on maailman johtavia maita teollisessa hirsirakentamisessa, ja alan vienti nojaa vahvasti kotimaisiin referenssikohteisiin.

Suomalainen Kontiotuote on käynnistämässä hirsikerrostalon toimituksia Saksaan, ja vastaavanlainen rakennus on suunnitteilla Helsingin Oulunkylään.

– Energiatehokkuutta ei saavuteta yksittäisiä rakenteita viilaamalla, vaan varmistamalla, että koko rakennus toimii tiiviinä kokonaisuutena. Rakennuksen todellinen energiatehokkuus ratkaistaan liitoskohdissa, ei laskennallisissa seinäpaksuuksissa, sanoo Kontiotuotteen toimitusjohtaja Mika Rytky.

– Kontion kaikissa rakennuksissa tiiveys mitataan, ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Massiivihirsi vaatii poikkeuksellista mittatarkkuutta, mikä näkyy suoraan parempana tiiveytenä ja energiatehokkuutena. Jos liitokset eivät ole kunnossa, seinän teoreettinen paksuus ei pelasta kokonaisuutta.

Alan toimijat korostavat, että energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää, mutta toteutustavalla on ratkaiseva merkitys. Tutkimusten mukaan pelkkien U-arvovaatimusten kiristäminen johtaa usein rakenteiden tarpeettomaan paksuntamiseen, mikä lisää materiaalinkulutusta ja kustannuksia. Samalla, kun energiantuotannon päästöt laskevat, rakennusten elinkaaripäästöissä korostuvat entistä enemmän materiaalien valmistuksen päästöt.

Sääntely on ongelmallinen myös päästöjen näkökulmasta.

– Kun rakennusmateriaalien käyttö lisääntyy, kasvavat myös niiden valmistuksesta ja kuljetuksesta aiheutuvat päästöt, sanoo Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen. Tämä on ristiriidassa direktiivin keskeisen tavoitteen, päästöjen vähentämisen kanssa

– Hirsi ja massiivipuurakenteet ovat yksi ilmastomyönteisimmistä rakennustavoista. Massiivipuun hiilijalanjälki on pieni ja rakennuksiin sitoutunut hiilivarasto suuri. Jäsenyrityksemme vievät vuosittain rakennuksia noin 30 maahan. Olisi iso menetys, jos suomalainen vientiala ja keino hidastaa ilmastomuutosta hiipuu meidän suomalaisten omalla päätöksellä, sanoo Honkarakenteen tuotejohtaja ja Hirsitaloteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Eino Hekali.

Rakennusalan toimijoiden mukaan nykyinen valmistelulinja voi johtaa tilanteeseen, jossa kustannusten, päästöjen ja vientiteollisuuden kannalta toimiva puurakentaminen vaikeutuu Suomessa juuri silloin, kun sen kansainvälinen kysyntä on kasvussa.

Lisätietoja:

Matti Mikkola, toimitusjohtaja, Puutuoteteollisuus ry, matti.mikkola@puutuoteteollisuus.fi, 0408294026

Mika Rytky, toimitusjohtaja, Kontiotuote Oy, mika.rytky@kontio.fi, 0207707400

Seppo Romppainen, Hirsitaloteollisuus ry, seppo.romppainen@hirsikoti.fi 050 3765901

Eino Hekali, tuotejohtaja, Honkarakenne Oyj, eino.hekali@honka.com 040 676 5565