Suomi on monessa suhteessa puuteollisuuden edelläkävijä. Meillä on huomattavia vahvuuksia erityisesti materiaali- ja energiatehokkuuden soveltamisessa, mutta puurakentamisen kiertotaloudessa olemme vielä alkuvaiheessa. Puurakentamisen toimintaympäristössä on tapahtumassa merkittäviä strategisia ja toiminnallisia muutoksia, joiden tarve kumpuaa ilmastonmuutoksen hillinnästä, vihreän siirtymän vauhdittamisesta ja kiertotalouden edistämisestä. Ratkaisuihin kuuluvat olennaisesti rakentamisen uudet tavat sekä materiaalien sivuvirtojen hallinta ja käyttö uusissa arvoketjuissa.

Teksti: Erkki Verkasalo
Kuvat: Mikko Auerniitty, Puuinfo, Puurakentajat Group Oy

Read the article in English: WoodCircus targets circular economy solutions for wood construction

Kiertotalous on talousjärjestelmä, jonka tavoitteena on, että talous toimii ympäristön kantokyvyn rajoissa. Materiaalit ja tuotteet pidetään mahdollisimman pitkään kierrossa niin, että niiden arvo säilyy. Samalla pyritään siihen, että tuotannossa ja kulutuksessa syntyy mahdollisimman vähän jätteitä. Kiertotalous koostuu biologisista ja teknisistä kierroista, joilla tavoitellaan sekä taloudellisia että ympäristön kannalta positiivisia hyötyjä.

EU:n Horisontti 2020 -ohjelman WoodCircus-kehitysprojektissa (2018−2021) tuotiin esille puualan ja puurakentamisen mahdollisuuksia eurooppalaisen kiertotalouden ja kestävän kasvun moottorina. Tätä varten kartoitettiin sektorin nykytilaa ja kehittämistarpeita neljällä makroalueella – yhtenä niistä Pohjoismaat. Hyviä käytäntöjä etsittiin puuteollisuuden sivuvirtojen ja rakennus-, purku- ja pakkausjätteiden hyödyntämiseen. Ratkaisuja etsittiin myös kestävyyden ja resurssitehokkuuden kohentamiseen sekä kiertotalouden tarjoamien uusien mahdollisuuksien käyttöönottoon alueellisesti ja kansallisesti.

Keskiössä olivat suositukset, joita soveltamalla voitaisiin siirtyä kiertotalouden periaatteiden mukaisiin, ympäristöystävällisiin ja hiilineutraaleihin tuotantoprosesseihin, raaka-aineisiin, tuotteisiin ja toimintatapoihin. Tärkeää oli myös löytää strategiset ja operatiiviset vaihtoehdot teollisuudelle ja muille arvoketjujen osapuolille. Projektissa pyrittiin vaikuttamaan julkisen vallan ja elinkeinoelämän päätöksentekoon tuomalla esiin kiertotalouden edistämisessä tarpeellisia TKI-toimenpiteitä sekä säännösten, standardien ja rahoitusinstrumenttien päivittämisen tarpeita.

Projektissa oli mukana kahdeksan tutkimuslaitosta ja yhdeksän teollisuuden toimijaa seitsemästä maasta. Suomesta mukana olivat VTT (koordinaattori), Luonnonvarakeskus ja Sahateollisuus ry kumppaneinaan useita toimialajärjestöjä ja alueellisia kehittäjäorganisaatioita.

Pohjoismaisia vahvuuksia

Vaikka olemme Pohjoismaissa monessa suhteessa Euroopan puuteollisuuden edelläkävijöitä ja meillä on huomattavia vahvuuksia kiertotaloudessa ja erityisesti materiaali- ja energiatehokkuuden soveltamisessa, puurakentamisessa olemme silti vielä alkuvaiheessa. Hyviä puukiertotalouden käytäntöjä on silti runsaasti Suomessakin. Esimerkiksi:

• teolliset symbioosit: puuteollisuuspuistot, mekaanisen puunjalostuksen ja bioenergialaitosten integraatit, suurteollisuuden biomassojen kokonaisvaltainen käyttö ja spin-off-yritysten yhteistyö pientalopakettien teollinen valmistus (hirsi, CLT)
• teollinen puurakentaminen: CLT-LVL-vaneri-liimapuu-hybridiratkaisut, rakennuskomponenttien ja elementtien esivalmistus (suur- ja tilaelementit)
• puutuotteiden käyttöikää lisäävät teknologiat: lämpö- ja puristuskäsittely, sydänpuun hyödyntäminen
• verraten energiatehokkaat puurakennukset ja lämmitys-viilennysjärjestelmät
• käytössä päästöttömät ja antibakteeriset sisustustuoteratkaisut
• kestopuun ja puupakkausten kierrätysjärjestelmät
• jätteiden lajittelun teknologiaratkaisut (automaatio ja robotisointi)
• biohiili-, biokaasu- ja puuntuhkatuotteiden ja georakentamisen kehitysprojektit (myös rakennus-, purku- ja pakkausjätteille).

Malleja Euroopasta

Hyviä kiertotalouden käytäntöjä, joita myös Suomessa voitaisiin soveltaa, olisivat esimerkiksi

• rakennus-, purku- ja pakkausjätteiden hyödyntäminen osana kokonaisvaltaisia jätehuollon ratkaisuja (Italia, UK)
• rakennusten puutuoteosien uudelleenkäyttö ja modifiointi uusiin käyttötarkoituksiin (Slovenia, Espanja, Saksa) sekä
• puu- ja kuitutuotteiden käyttö korjausrakentamisessa (Saksa, Itävalta, Slovenia).

Kehitteillä on myös uusia sivuvirtapohjaisia eriste- ja julkisivutuotteita.

Puujätteiden käsittelyyn tarvitaan ratkaisuja suurille jätemäärille, vaikka pienten markkinoiden ja raaka-ainemäärien niin sanotut lisäarvotuotteet saavat eniten näkyvyyttä.

Euroopassa merkittävä lastu- ja kuitulevyteollisuus on meillä pientä, mikä on rajoittanut puuperäisten sivuvirtojen ja jätteiden kysyntää materiaalisiin käyttötarkoituksiin. Toisaalta Suomessa on kehitetty monipuolisia bioenergiaratkaisuja, joita kaivataan paikallistasolla myös muualla Euroopassa. Vastaavasti levyteollisuus voi tarjota kiertotalouden hengessä meilläkin esimerkiksi bioliimattuja ja ekopinnoitettuja rakennus- ja sisustustuotteita. Kaskadisuusperiaate tarkoittaa, että raaka-aineiden käyttömuodot asetetaan tärkeysjärjestykseen resurssitehokkuuden aikaansaamiseksi. Kaskadisuustavoitteet pitäisi määritellä uudestaan ottamaan huomioon kansalliset ja alueelliset erityistarpeet ja -mahdollisuudet, kun arvotetaan materiaali- ja energiakäyttöjä lainsäädännössä ja sääntelyssä.

Tärkeitä kehittämiskohteita

Kiertotalouden valtavien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi puurakentamisessa on parannettava materiaalien ja tuotteiden kierrätettävyyttä, muunneltavuutta ja pitkäikäisyyttä. Kestävän kehityksen vaatimukset, ekologinen tuotesuunnittelu ja tuotteiden funktionaalisuus korostuvat asumisessa ja muissa käyttökohteissa. Fyysisten tuoteominaisuuksien sijaan on markkinoinnissa ja brändäyksessä syytä tuoda esille toiminnallisia etuja sekä terveys-, turvallisuus- ja hyvinvointivaikutuksia.

Kokonaistuottavuus, arvonlisät ja sivuvirtalogistiikka ovat tärkeitä sekä rakentamisen arvoketjujen tasolla että yritysten omassa toiminnassa. Rakennusten ja tuotteiden pitkäikäisyys ja hiilisisältö ovat avainkysymyksiä. Rakentamisessa on syytä huomioida sekä hiilijalanjälki että -kädenjälki ja siirrettävä painopistettä päästöjen tarkastelusta koko elinkaaren ja uudelleenkäytön ilmastohyötyihin.

Elinkaarianalyysejä ja tuotteiden ympäristöselosteita tarvitaan kattavasti sekä rakennustuotteiden teollisessa esivalmistuksessa että kierrätystuotteiden hyväksynnässä. Varsinkin rakennus-, purku- ja pakkausjätteille kaivataan uutta arvonlisää tuovaa käyttöä, vaikka verraten pienet jätemäärät ja logistiset rajoitteet haittaavat niiden käyttöönottamista. Käytön lisäämistä edistäisi jätteiden lajittelun tehostaminen, kierrätystuotteiden laadun parantaminen ja mahdollisesti markkinapaikka. Regulaation ja säännösten päivitys mahdollistaisi erityisesti rakennusosien uudelleenkäyttöä ja modifiointia. EU-strategioissa ja niiden kansallisessa soveltamisessa raaka-aineiden käytön minimointi ja uusio- ja uudelleenkäyttö ovat avainkysymyksiä, kierrätys tulee vasta seuraavana.

TKI-toiminta on tuottanut runsaasti hyödyllisiä tuote- ja palvelukonsepteja puurakentamisen kiertotaloudelle. Realisoimisen ja investointien pullonkauloina ovat kaupallistaminen, proof-of-concept-kehitystyö, yritys- ja investointiriskien hallinta ja rahoitusmahdollisuudet. Nämä kysymykset ovat olennaisia, kun halutaan vakuuttaa investointien rahoittajat ja yritykset uuden liiketoiminnan mielekkyydestä.

TEKIJÄT

Artikkelin kirjoittaja Erkki Verkasalo työskentelee puutieteen ja -teknologian tutkimusprofessorina Luonnonvarakeskuksessa.

WoodCircus-projektin kaikki julkaisut ja muut aineistot saatavilla verkkosivuilta woodcircus.eu.