Sipoon kunta on kaavoittanut uuden kylämäisen asuinalueen Sipoon Talmaan lähelle Keravan rajaa. Puu-Talma tulee rakentumaan perinnekyläperiaatteiden mukaan – tonteille voidaan rakentaa siirrettäviä hirsirakennuksia. Muualta tuotavien hirsirakennusten lisäksi alueelle voidaan rakentaa puurakenteisia uudisrakennuksia perinteisin menetelmin.

Kirjoittajat: Aura Pajamo, Minna Aarnio, Dennis Söderholm
Kuvat: MUUAN, Janoušek & Havlíček

Read the article in English here.

Suomessa on valtava määrä hirsirunkoisia, tyhjilleen jääneitä asuinrakennuksia. Ne kuitenkin sijaitsevat väärässä paikassa – sijainti ja tarve eivät kohtaa. Hirsirakentamisen tekniikka mahdollistaa rakennusten hyvinkin ripeän siirtämisen paikasta toiseen. Puu-Talmassa näille rakennuksille on osoitettu hyvin saavutettava paikka. 

Yhteinen elämäntapa ja sama arvopohja yhteisön liimana

Kiertotalousajatuksen lisäksi tärkeiksi teemoiksi Puu-Talman suunnittelussa nousi tulevaisuuden trendejä, kuten työelämän murros, identiteetin ja sukupolvien jatkuvuuden kysymykset, ekologisen kestävyyden ja vastuun vaaliminen sekä luonnonläheisyys.

Teemojen uskotaan houkuttelevan alueelle yhteisen arvopohjan jakavia ihmisiä, joille muodostuu vahva yhteisö. Tulevaisuudessa yhä useampi ihminen on monipaikkainen, eli asuu ja viettää aikaa kahdessa tai useammassa osoitteessa. Samalla yhteisöllisyyden ja oman yhteisön identiteetin merkityksen uskotaan kasvavan. Puu-Talmaan tavoitellaan ns. citymaalaisuuden kestävää elämäntapaa. Alueelle muodostuu todennäköisesti rakentamisvaiheessa tiivis yhteisö – samankaltaisessa tilanteessa olevat rakentajat luovat luonnollisia yhteyksiä toisiinsa. Puu-Talman suunnitelma vedonnee rakennusperinteestä kiinnostuneeseen väestönosaan. Uudenmaan perinnekylä -yhteisö on ollut merkittävässä roolissa niin suunnittelun ohjauksessa kuin mahdollisen asukasprofiilin määrittelyssä.

Kestävästi rakennettu koti tarjoaa joustavuutta elämään palveluiden lähellä

Puu-Talma liittyy Talman kylään sekä tulevaan Talmankaaren alueen kehittämiseen – virkistys- ja vapaa-ajan palvelut sekä perhepalvelut sijaitsevat lähellä Puu-Talmaa. Alueelta on lyhyt matka Keravan juna-asemalle, ja se kytkeytyy tulevaisuudessa myös KeNi-ratahankkeeseen.

Puu-Talmaan sijoittuu parisenkymmentä, pääkaupunkiseudun mittapuulla tilavaa tonttia sekä tiiviimpiä kytkettyjen pientalojen tontteja. Suurin osa alueen tonteista on AO-tontteja, joille on mahdollisuus rakentaa vapaasti asumisen, työskentelyn ja palvelun tiloja. Muodostuvat pihapiirit koostuvat päärakennuksesta sekä 2-5 talousrakennuksesta. Päärakennus voi olla vanha siirrettävä rakennus tai uudisrakennus. Talousrakennuksiin voi sijoittua esimerkiksi toimistohuoneita, verstaita ja vierashuoneita. Alue muodostuu tiiviiksi, pihapiireistä koostuvaksi kyläksi, joka rajautuu vihersormiin ja peltomaisemaan. Tontit mahdollistavat monipuoliset toiminnot sekä asukkaiden omannäköisen elämän.

Kerroksellinen rakennuskanta vahvistaa alueen maaseutumaisuutta

Siirrettävät rakennukset voivat olla miltä tahansa aikakaudelta. Rakennuksen tulee kuitenkin sopia tontille varatulle rakennuspaikalle. Rakennusten katon tulisi olla harja- tai mansardikatto. Rakennuksiin voidaan rakentamisen yhteydessä myös lisätä osia, kuten kuisteja, parvekkeita tai rakennuksen hahmoon sopivia kattolyhtyjä. Rakennuksissa tulee olla korkea, selkeästi erottuva sokkeliosa.

Myös uudisrakennusten tulee olla puurakenteisia. Rakennusten tulee sopia ulkomuodoltaan ja detaljeiltaan siirrettyjen rakennusten lomaan. Uudisrakentamisessa tulee kuitenkin välttää kertaustyylejä. Uudisrakennuksissa tulee olla sokkeli, joka tasataan ympäröivien siirrettyjen rakennusten tasoon.

Tonteille sijoittuvien talousrakennusten tulee olla alisteisia tontin päärakennukselle. Talousrakennukset voivat olla uusia tai siirrettyjä. Talousrakennusten tulee olla 1-kerroksisia. Talousrakennusten tulee olla erillisiä kappaleita päärakennuksesta. Ne voivat olla lämpimiä, puolilämpimiä tai kylmiä. Talousrakennuksissa tulee olla harjakatto. Ne voivat olla umpinaisia tai niissä voi olla ikkunoita käyttötarkoituksen mukaan.

Sitova rakentamistapaohje

Asemakaavan toteutusta ohjaamaan on laadittu sitovat rakentamistapaohjeet, eli asemakaavan merkintöjen ja määräysten lisäksi alueen rakentamisessa noudatetaan rakennustapaohjeita. Ohjeilla määritellään osa rakentamisen ratkaisuista, materiaaleista, väreistä ja istutuksista. Ohjeet tarkentavat ja havainnollistavat asemakaavamääräyksiä ja toimivat rakennusvalvonnan tukena rakennuslupia myönnettäessä.

Rakentamistapaohjetta tulkitsee pääasiassa rakennusvalvonta. Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi myöntää harkinnanvaraisia poikkeuksia ohjeista ja määräyksistä, mutta hakijan on osoitettava, että poikkeama on sopusoinnussa alueen suunnitellun ja rakennettavan ympäristön kanssa eikä vaaranna hyvää ja yhtenäistä rakennustapaa alueella. Poikkeavien ratkaisujen on aina oltava kokonaisilmeeltään vähintään yhtä korkeatasoisia tai parempaan lopputulokseen johtavia.

Rakentamistapaohjeen ovat laatineet Sipoon kunnan asemakaavoittajat yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa.

Rakentamistapaohjeessa todetaan, että Puu-Talma on puurakenteisen asumisen erityisalue ja alueelle sijoitetaan 1) perinteisin menetelmin rakennettuja asuinrakennuksia, 2) muualta siirrettäviä, vanhoja perinteisiä asuinrakennuksia, 3) uudisrakentamista rakennusperinteen hengessä. Rakennusten tulee muodostaa ehjä kokonaisuus maaseutumaisen ympäristön ja muiden alueen rakennusten kanssa.

Sivurakennusten julkisivut voivat olla puun ohella esimerkiksi savea tai kierrätystiiltä. Katot voivat olla konesaumattua peltiä, puuta, ruokoa, turvetta, bitumihuopaa tai savitiiltä.

Rakentamistapaohjeessa todetaan, että alueen rakennusten tulee perustua kestäviin ja kierrätettäviin materiaaliratkaisuihin. Materiaalien valinnassa tulee huomioida rakennusmateriaalien kierrätettävyys ja materiaalien elinkaarten aikaiset ympäristövaikutukset.

Rakentamisessa suositellaan hyödynnettävän mahdollisuuksien mukaan uudelleenkäytettäviä rakennusosia ja -materiaalia. Rakentamistapaohjeen mukaan hyvin uudelleenkäytettäviksi sopivia osia ovat esimerkiksi puukehykset, ikkunat, ovet, tiilet, kattotiilet, lattiamateriaalit, kiviuunit, kakluunit, kylpyammeet, pesualtaat, valaisimet, luonnonkivi, kivilaatat, rakenneteräkset ja kattokannatteet.

Kaava on tullut lainvoimaiseksi vuonna 2023, alueen kunnallistekniikan rakentaminen alkaa 2024 ja ensimmäiset tontit tulevat myyntiin 2025.

Lähteet: Sipoon kunnan nettisivut, Puu-Talman asemakaava ja asemakaavamääräykset, Puu-Talman asemakaavaselostus ja Puu-Talman asemakaavan rakentamistapaohje, Voimaantulokuulutus 17.8.2023

Puu-Talman asemakaavan edistyksellinen rakennusten ja rakennusosien uudelleenkäyttö

Sipoon Puu-Talman asemakaava on rakentamisen kiertotalouden kannalta hyvin edistyksellinen ja poikkeuksellinen. Vaikka Suomessa on pyritty edistämään kiertotaloutta rakentamisessakin, pyrkimykset eivät ole toistaiseksi johtaneet asemakaavoihin tai aitoon rakentamisen ohjaamiseen kiertotalouden suuntaan. Sipoossa on rohkeutta avata tietä uudenlaiselle, rakennusperinteeseen ja paikallisiin rakennusmateriaaleihin nojaavalle rakentamiselle. Puu-Talma on tien avaaja myös uuden ajan rakentamisen estetiikalle.

On myös merkittävää, että Puu-Talman asemakaava-alueen rakentamistapaohje on laadittu yhteistyössä kunnan kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa. Tämä antaa luottamusta siihen, että asemakaavaa ja rakentamistapaohjetta noudattaen saa lopulta myös rakentaa.

Tämä ei ole ollut kymmeneen vuoteen Suomessa itsestään selvää uudelleenkäytettävien rakennusten eikä rakennusosien tai -materiaalien osalta. Rakennusmateriaalien rakennuspaikkakohtainen varmennus -vaatimus on ollut rakennushankkeisiin ryhtyville suuri riski, sillä myöhään, vasta rakennusvaiheen tarkastuksissa rakennustarkastaja on voinut vaatia uudelleenkäytettäviltä rakennusosilta ja perinteisiltä rakennusmateriaaleilta CE-merkintää tai vaihtelevia todisteita niiden kelpoisuudesta.

Eniten uudelleenkäytölle on ollut haittaa siitä, että rakennustarkastajat ovat tulkinneet käytetyt osat ja materiaalit rakennusjätteiksi, mikä on tuonut mukaan myös jätelainsäädännön kiemurat ja ympäristöviranomaiset. Tilanne helpottui hieman vuonna 2022, kun Ympäristöministeriö antoi uuden tulkintaohjeen, jonka mukaan ennen vuotta 2013 valmistetuilta rakennusosilta tai -materiaaleilta ei tule enää vaatia CE-merkintää. Tämän lisäksi on hyvin merkityksellistä, että kunta on laatinut ja hyväksynyt asemakaavan, joka voimakkaasti edistää uudelleenkäyttöä. Tämä antaa tärkeää selkänojaa sekä rakennusvalvonnalle että rakennushankkeisiin ryhtyville.