Hiilijalanjäljellä kilpailuttaminen -uudenlainen työkalu kohti hiilineutraalia rakentamista
Ensi vuoden alusta astuu voimaan uusi rakentamislaki, joka tuo mukanaan merkittäviä muutoksia rakennushankkeiden toteuttamiseen ja kilpailuttamiseen. Erityisesti ilmastonäkökulma nousee vahvasti esille, kun hankkeilta vaaditaan hiilijalanjäljen laskemista osana rakennusprosessia. Tämä vaatimus liittyy uuteen ilmastoselvitysvaatimukseen.
Vuoden 2026 alusta alkaen rakennushankkeiden on toimitettava lopputarkastuksen yhteydessä ilmastoselvitys, joka sisältää tarkat tiedot rakennuksen laskennallisesta hiilijalanjäljestä ja hiilikädenjäljestä koko elinkaaren ajalta. Uusi rakentamislaki ja hiilineutraaliuden huomioiminen kilpailutuksissa tarjoavat mahdollisuuden merkittävään edistykseen kestävän kehityksen saralla.
Huolellinen hankinnansuunnittelu ja selkeät hiilineutraaliuskriteerit varmistavat, että hiilijalanjäljen pienentäminen ja ilmastovaikutusten vähentäminen ovat olennainen osa tulevaisuuden rakennushankkeita.
Kirjoittaja: Sini Koskinen, Puutuoteteollisuus ry
Ilmastoselvitys antaa kokonaiskuvan rakennushankkeen ilmastovaikutuksista
Ilmastoselvitys on olennainen dokumentti, joka antaa kokonaiskuvan rakennushankkeen ilmastovaikutuksista. Hiilijalanjäljen arvioinnissa huomioidaan kaikki rakennuksen elinkaaren vaiheet, rakennusmateriaalien valmistuksesta ja rakentamisvaiheesta käytön aikaan ja lopulta purkuvaiheeseen sekä materiaalien jätteenkäsittelyyn asti. Arviointijakson pituus on vakioidusti 50 vuotta, vaikka rakennuksen suunniteltu käyttöikä olisi pidempi. Lisäksi ilmastoselvityksessä tulee ottaa huomioon myös hiilikädenjälki, jossa arvioidaan elinkaaren ulkopuolisia mahdollisia positiivisia ilmastovaikutuksia, kuten materiaalien hiilivarastoa, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä uusiutuvan energian käyttöä. Puurakenteisen rakennuksen hiilikädenjälki, eli positiiviset ilmastovaikutukset voivat olla moninkertaiset verrattuna esim. betoni- tai teräsrunkoiseen verrokkikohteeseen.
Hiilijalanjälki toimii kilpailutuskriteerinä
Hiilineutraaliuden huomioiminen rakennushankkeiden kilpailutuksissa voi merkittävästi edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Kunnat ja kaupungit voivat asettaa hiilineutraaliusvaatimuksia hankkeiden kilpailutuksissa, mikä kannustaisi yrityksiä kehittämään palveluitaan ja tuotteitaan kestävään suuntaan. Kilpailutuksen yhteydessä hiilijalanjäljellä voi olla oma arviointipisteytyksensä, mikä motivoi tarjoajia entistä enemmän huomioimaan hiilipäästöt tarjousta laatiessaan. Yrityksiä voi myös pyytää toimittamaan laskelmat tarjouksen yhteydessä, mutta se saattaa laskea tarjousinnokkuutta laskennasta yrityksille syntyvien kustannusten vuoksi.
Useissa julkisissa hankkeissa hiilijalanjälkilaskenta toteutetaan vasta suunnitelmien valmistuttua tai valmistuneesta hankkeesta. Vahvempi ohjausmekanismi laskennasta saadaan, jos se valjastetaan ohjaamaan hanketta heti suunnittelun alkumetreiltä asti.
Suunnittelua ohjaavan kilpailutuksen voi järjestää kaksiosaisena, jolloin tilaajan konsultti laskee hiilijalanjäljen jo alustavista suunnitelmista, ja tarjoajat saavat palautetta hankkeensa hiilipäästöjen sen hetkisestä suunnasta. Seuraavassa vaiheessa kilpailijat voivat palautteen pohjalta parantaa hankkeensa hiilijalanjälkeä esim. muuttamalla materiaalivalintoja. Lopullisista tarjouksista lasketaan päästöt uudelleen ja ne vaikuttavat pisteytykseen.
Tärkeää on saada vertailukelpoiset laskelmat
Hiilijalanjälkilaskennassa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään. Monille yrityksille hiilijalanjälkilaskenta voi olla uutta, joten ammattimaisen konsultin palkkaaminen laskentojen tekemiseen kaikista tarjouksista varmistaa puolueettomat ja vertailukelpoiset tulokset. Myös tarjouspyyntövaiheessa tulee määritellä tarkasti laskennan kriteerit ja vaatimukset, jotta tarjoajat voivat varautua niihin tarjousta laatiessaan.
Kannattaa myös harkita voisiko kilpailutuksen arviointikriteerien painotusta muuttaa jotta hiilineutraaliustavoitteet saavat entistä paremmin huomiota? Hiilineutraaliuden painoarvoa voi lisätä jakamalla kriteerit kolmeen osaan: hinta, laatu ja hiilineutraalius. Tällä tavoin hiilineutraalius ei jää helposti sivurooliin hintalapun jalkoihin, vaan se korostuu entistä vahvemmin hankkeiden pisteytyksessä.
Kannattaa harkita, olisiko hiilijalanjäljen pisteytyksessä järkevää käyttää päästöraja-arvoa, vai olisiko parempi asettaa hankkeet lasketun hiilijalanjäljen perusteella paremmuusjärjestykseen ja jakaa pisteitä sen mukaan. Tällainen kilpailutusmalli synnyttää terveen kilpailun yritysten välille hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa ja kannustaa yrityksiä todella kehittämään tuotteitaan ja toimintatapojaan vähähiilisemmiksi.