Suomi on uusiutuvien tuotteiden kehityksen eturintamassa

Metsäteollisuuden prosessien sivuvirroissa syntyvistä ligniinistä ja biogeenisestä hiilidioksidista voi LUT yliopiston tutkimusjohtajan Taija Hämäläisen mukaan syntyä uusia teollisuudenaloja, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.

–Maapallon ongelmien kuten ilmastomuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan teknologiahyppyjä ja poikkitieteellistä yhteistyötä. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen ja kiertotalouden edistäminen edellyttävät täysin uusia ratkaisuja.

Uusien tuotteiden kehittäminen ei tapahdu Hämäläisen mukaan hetkessä. –Isossa mittakaavassa markkinoille pääsy vie helposti yli kymmenen vuotta, vaikka pienempiä sovelluksia nähdään jo aiemmin.

–Suomi on tässä kehityksessä etulinjassa. Metsäteollisuuden vahva pohja ja tutkimuslaitosten aktiivisuus ovat tehneet Suomesta suunnannäyttäjän. Jo nyt Suomessa toimii pilottihankkeita, kuten Metsä Groupin Raumalle rakentama laitos, jossa biogeenistä hiilidioksidia otetaan talteen käytännön mittakaavassa.

Tavoitteena uusien tuotteiden valmistus Suomessa

Hämäläisen mukaan metsäteollisuuden jättien lisäksi mukaan tarvitaan pieniä ja ketteriä yrityksiä, joille miljoonaluokan liiketoiminta on jo merkittävä. – Näistä voi kasvaa uusia teollisuuden toimijoita, jotka hyödyntävät suurten yritysten jätevirtoja uusiksi tuotteiksi.

–Suomen haasteena on varmistaa, että korkean jalostusarvon tuotteet tuotetaan kotimaassa eikä valmistus karkaa lähemmäs suuria markkinoita. Tämä edellyttää investointeja, poliittista tahtoa ja vahvaa tutkimuksen yhteistyötä yritysten kanssa. Näin voimme luoda uutta vientiä, työpaikkoja ja ilmastohyötyjä ja näyttää maailmalle, että fossiilisen ajan vaihtoehdot löytyvät puusta.

Kuluttajamarkkinat, erityisesti pakkausala ja pikaruokaketjut tuovat Hämäläisen mukaan kehitykseen omat vaatimuksensa. – EU:n sääntely ohjaa voimakkaasti kohti täysin fossiilittomia ratkaisuja, mikä luo markkinapainetta innovaatioiden kehitystyölle.

Ligniinistä biopohjaisia tuotteita  

Ligniinille voidaan kehittää useita erilaisia käyttökohteita. – Selluteollisuuden prosesseissa syntyvä puun piilevä supermolekyyli ligniini on tähän asti pääosin poltettu energiaksi. Kun vaneri- ja puutuoteteollisuus käyttävät yhä fossiilipohjaisia liimoja ja hartseja, ligniinistä voidaan kehittää biopohjaisia vaihtoehtoja.

–Elintarvikepakkauksissa tarvitaan biohajoavia ja kosteutta kestäviä päällysteratkaisuja, mihin tarpeeseen ligniinipohjaiset pinnoitteet voivat vastata. Ligniinistä voidaan valmistaa myös uusia biopohjaisia muoveja ja kevyitä materiaaleja, jotka korvaavat fossiilisia raaka-aineita esimerkiksi auto- ja rakennusteollisuudessa.

Liikenteen tiukentuvat velvoitteet vauhdittavat biopolttoaineiden kehitystä

Toinen suuri mahdollisuus liittyy Hämäläisen mukaan biogeenisen hiilidioksidin talteenottoon. – Sellutehtaiden ja muiden bioprosessien piipuista vapautuva hiilidioksidi on peräisin uusiutuvasta biomassasta, ei fossiilisista polttoaineista.

–Biogeenisestä hiilidioksidista voidaan valmistaa metanolia, metaania ja erityisesti uusiutuvia lentopolttoaineita. Lentoliikenteen tiukentuvat EU-velvoitteet vauhdittavat kehitystä. Yhdistämällä talteen otettu hiilidioksidi ja vihreä vety voidaan tuottaa biopohjaisia polttoaineita ja kemikaaleja, jotka vähentävät fossiilista riippuvuutta.

Biogeeninen hiilidioksidi tarjoaa Hämäläisen mukaan raaka-aineen myös polymeereille, liuottimille ja jopa ruokapakkausten pinnoitteille. – On kansantaloudellisesti järkevää jalostaa biogeeninen hiilidioksidi tuotteiksi täällä Suomessa sen sijaan, että se vain varastoidaan merenpohjaan Norjassa.

LUT-yliopisto rakentaa arvoketjuja

LUT-yliopisto ottaa Hämäläisen johdolla metsä- ja biotalouden tutkimuksessa kokonaisvaltaisen lähestymistavan. – Sen tehtävä ei ole vain kehittää yksittäisiä teknologioita, vaan rakentaa kokonaisia arvoketjuja.

–Pyrin edistämään yritysyhteistyötä metsäbiotalouden alueella ja tunnistamaan eri tutkimusryhmien pirstaloituneita kehityshankkeita, jotta saadaan paras poikkitieteellinen näkemys tutkimuksen käyttöön. On yhdistettävä osaamista tekniikasta, luonnontieteistä, liiketaloudesta ja yhteiskuntatieteistä.

Lahden kampuksella toimivan Hämäläisen mukaan LUT yliopisto toimii linkkinä metsäteollisuuden, kemianteollisuuden, energiayhtiöiden ja pakkausalan välillä. – Haluamme katsoa koko palettia metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisestä sähköistymisen tuomiin mahdollisuuksiin. Pyrimme auttamaan elinkeinoelämää ottamaan teknologiaharppauksia ja rakentamaan kansallista innovaatioympäristöä, jossa sivuvirrat jalostetaan korkeimman arvon tuotteiksi Suomessa.

Markku Laukkanen

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita.