Hämeen Ammattikorkeakoulun ja Puuinfon artikkelisarjan kenttätutkimuksen viidennessä osassa käsitellään Norjan puurakentamisen kohteita sekä parhaita puurakentamisen käytänteitä. Tämän miniartikkelisarjan koonti perustuu Petri Lenton omakohtaisiin matkaraportteihin ja valokuviin Euroopan puurakentamisen tehtaissa- ja puurakennus kohteissa vuosina 2022–2025.

Airport Oslo

Metsäkeskuksen 40 hengen retkikunta saapui Oslon Gardemoenin lentoasemalle aamuvarhaisella kesäkuussa 2022. Ensimmäinen excursio kohde oli vuonna 1998 on valmistunut Norjan kansainvälinen lentoasema sekä sen uusi laajennus, joka oli valmistunut vuonna 2018. Uusi terminaali oli alueeltaan 140 000 m2 laaja. Uutta laajennusosaa on kutsuttu maailman vihreimmäksi lentokentäksi. Terminaalirakennuksen uusi laajennusosa olikin saanut ensimmäisenä lentokenttänä BREEAM ”excellent” ympäristöluokituksen.

Kohteen esittelyssä saimme kuulla terminaalin laajennuksen rakentamisvaiheesta.  Suunnittelun vastuullisena tahona oli toiminut ”Nordic Office of Architecture”, jonka asiaa tuntevan esittelyn saimme kuulla paikan päällä. Esityksessä korostui kohteen massiivinen luonne erilaisine hybridirakenteineen. Katon pääkannattaja koostui kahdesta rinnakkaisesta ja kolmesta pituussuuntaisesta liimapuisesta primääripalkistosta. Palkisto oli koottu kolmesta osasta ja sen kokonaismitta oli peräti 127 metriä, josta osa ulottui terminaalirakenteen ulkolipaksi saakka. Massiiviset betoniset pääpilarit kannattelivat teräksistä kruunua, johon puinen kattorakenne tukeutui. Terminaalin laajennusosan pääarkkitehtinä oli toiminut Gudmund Stokke, ”Nordic Office of Architecture”.

Viken Skog Headquarter

Oslosta jatkoimme maaseudulle ja saavuimme noin tunnin ajomatkan päästä vuonna 2007 rakennettuun Viken Skog metsäyhtiön monimuotoiseen päämajaan (www.archdaily.com).

Stein Halvorsen Arkkitehtien luoma 2 275 m2 laajuinen kiinteistökokonaisuus sisältäsi runsaasti erilaisia puurakentamisen uusia innovaatioita. Muun muassa rakennuksen sisäkehälle oli sovitettu ”kävyn muotoinen” ja useamman kerroksen kattava puurakentamisen taidonnäyte. Päärakennus itsessään on kolmion muotoinen ja osittain lasipintainen toimistorakennus, julkisivumateriaalina oli käsittelemätön mänty sekä osittain seetripaanu. Ajan patina oli pitänyt huolta kohteen julkisivujen arvokkaasta tummumisesta. Norjassa, poiketen muista pohjoismaista ei tyypillisesti käytetä palosuojamaaleja julkisivupinnoissa.

Kaikki rakennuksen elementit olivat puuta, betonista hissikuilua lukuun ottamatta. Useampia puulajeja oli käytetty, kuten kovaa tammea portaikossa ja lattioissa, vaaleaa haapaa seinissä sekä vaaleaa kuusta massiivisissa puulattioissa. Kohteen miljöö oli kauniin mustikkaisen mäntymetsän ympäröimä. Kohteen arkkitehdin ajatuksena oli ollut mahdollisimman luonnonmukainen miljöö, vaikkakin kohde sijaitsi heti Osloon vievän päätien varrella.

Mjöstårnet Brumunddal & Måelven

Tutustuminen Norjan puurakennuksiin jatkui kohti pääkohdettamme Mjöstårnetia, joka sijaitsi pienessä Brumunddalin kaupungissa kauniin Mjösa-järven rannalla. Kohteen visionäärinä ja rakennuttajana on ollut paikallinen sijoittaja Arthur Buchard. Arthurin tavoitteena on ollut käyttää mahdollisimman paikallisia resursseja sekä toimittajia kaikin tavoin. Näillä periaatteita noudattaen ainutlaatuinen kohde oli valmistunut käyttöön vuonna 2019.

Kohteen rakenteena oli käytetty pääasiassa liimapuurunkoa sekä puisia suurelementtejä julkisivuissa. Ylimmissä kerroksissa tasapainottavana massana ja hybridirakenteena toimi betoni. Mjöstårnet oli valmistuessaan maailman korkein puurakennus. Kohteen opastaulussa komeilivat lukemat 85,40 metriä ja 18 kerrosta.

Kohteen rakennuskumppaniksi oli valittu paikallinen liimapuuvalmistaja Moelven Limtre AS, jonka puurakentamisen referenssit olivat jo ennestäänkin kansainvälisesti näyttäviä. Kohde esittelystä vastasi Moelvenin CEO Rune Abrahamsen. (Lähde Wood Hotel by Frics). /1/23. Internationales Holzbau-Forum IHF 2017. Mjostorgnet of an 81m tall timber building. www.moelven.com/mjostorgnet

Rune esitteli Mjöstårnetin rakennusvaiheita sekä kohteen sisätiloja. Pääasiassa runkorakenteet ja puiset lattiat ja seinät olivat näyttävästi esillä, myös puupintaa oli jäänyt näkyviin melko runsaasti. Esimerkiksi hissikuiluista näki liimapuisia rakenteita lasien läpi. Ihan kaikkeen ei kuitenkaan suunnittelijoiden rohkeus ollut riittänyt ja joitakin suunnittelukukkasia oli nähtävissä mm. hotellien käytävillä ja muutamilla näkyviin jääneillä detaljeilla.

Seuraavana päivänä saimme kuulla lisää Ringsakerin lähikuusimetsistä tuotetusta puutavarasta, josta pääosin Mjöstårnetin runkorakenteet olivat tehty. Retkikuntalaisia kiinnosti myös kohteen paloasiat sekä muun muassa suurelementeistä liimapuurunkoon kiinnitettyjen julkisivujen pinnoitus ja huolto. Mjöstårnet on saanut Brittiläisen palkinnon; “The Wood Protection Association prize as the Wood Protection Project of the Year in 2020.”

Yhteistyökumppanina ja julkisivujen paloasiantuntijana on ollut ruotsalainen yritys Woodsafe Timber Protection AB, jonka toimitusjohtaja CEO Thomas Bengtsson kertoo, että mikäli tulipalo alkaisi julkisivuissa, se tulisi sammumaan itsestään. Kyseinen yritys on toimittanut Mjöstårnetin julkisivujen palosuojauksen painekyllästetyillä puunkäsittelyaineilla. Kyseistä kyllästettyä ulkopaneelien verhous materiaalia on käytetty kohteen julkisivuissa, toimittajana yritys Woodify. Toimittajan mukaan kyseisellä käsittelyillä ulkoverhous säilyy palolta suojattuna. Uutena käsitelty julkisivu säilyy punertavan ruskeana sävynä, kunnes ultraviolettisäteilyn ansiosta julkisivupinta harmaantuu ja muuttuu ajan myötä tummasävyiseksi. Norjalaiset kuvasivat julkisivujaan huoltovapaiksi.

Julkisivut arvosteltuina saavutimme kohteen kattotason Runen kertoessa tarinaa katolle asetetuista mittalaitteista ja antureista. Korkeat rakennukset edellyttävät poikkeuksetta erilaista mittaustoimintaa ja anturointia. Tyypillisiä mittalaitteita ovat muun muassa ilmankosteus, lämpötilanvaihtelut, tuulensuunta, rungon taipuma ja värähtely sekä erilaisten kojeiden ja laitteiden runkoäänet ynnä muut talotekniikan ja rakenteiden monitoroinnin laitteet. Tarkoituksena oli tunnistaa rakennuksen vaipan muutoksia sekä mahdollisia rakenteellisia poikkeavuuksia muun muassa rakennusfysikaalisten ilmiöiden seurannalla.

Päivä jatkui vielä Brumuddallissa Moelvenin tehdaskierroksella. Liimapuutehtaan kokonaisuus käsitti useita teollisuushalleja, joissa käsiteltiin puutavaraa kaikissa prosessin vaiheissa. Näimme muun muassa massiivisten liimapuupalkkien taivuttamista sekä valmisosatuotantoa jatkojalostuksen tarpeisiin. Yksi tuotteistettu tuote olivat valmiit puiset sillat mitaltaan noin 20–40 metriä, joita valmistetaan kokonaisuuksina Moelvenin liimapuutehtaalla. Siltojen laadun takaa liimapuun suojaksi taottu kuparipelti sääsuojana, jolla kävelysiltojen pitkäaikaiskestävyyttä lisätään.

Huldra “Eko Gränd” perinneasumusta Norjan vuoristossa

Huldran ekokylässä oli runsaasti mielenkiintoista nähtävää ja jossain määrin nostalgista paluuta moderniin luontaistalouteen. Huldran kyläpäällikkö Mårten, jaksoi kertoa ekokylän syntyvaiheista sekä nykytilanteesta asiaa tuntevasti. Saimme paljon ajateltavaa vaihtoehtoisesta elämäntyylistä, joka ei perustunut nykymaailman kiireeseen ja materiaalisuuteen. Luontaistalous esittelyn antia saimme nauttia noin parin tunnin ajan, ennen takaisin maalliseen kiireeseen laskeutumista. Monta kokemusta rikkaampana, hymyssä suin suuntasimme jälleen kohti Oslon upeaa lentokenttää.

Huldran Ekologisen kommuunin esittelyyn valitsin kuvallisen koonnin erilaisesta elämäntyylistä. Kylässä ei ollut sähköä (vain aggregaatti), ei hanavettä (vain vuoristopuroja), ei kauppaa eikä palveluita (vain vuoristotie), kotiopetusta, luomuruokaa, metsästystä, keräilyä, orgaanista maataloutta ja niin edelleen. Puurakenteiset simppelit rakennukset olivat rakennettu kestävin menetelmin ja kekseliäisyyttä käyttäen. Kylässä oli nelisenkymmentä rakennusta ja vain yksi poikkeus savi ja olki rakenteena. Rakentaminen luonnollisesti hoitui kommuunina yhteistyössä naapurien kanssa.

Paikalliset asukkaat vaikuttivat onnellisilta ja autonomisilta, joka antoi paljon ajattelemisen aihetta.

Kirjoittaja ja kuvat: Petri Lento, erityisasiantuntija Hämeen Ammattikorkeakoulu HAMK

Tutkimustyö on saanut NextGenerationEU-rahoitusta.

Rahoitusta Vähähiiliset rakentamisen hybridiratkaisut (Hybritut)-hankkeelle on myöntänyt Business Finland ja mukana olevat yritykset.