Ruotsin ex-pääministeri Göran Persson vetää Euroopan metsäinstituutin ThinkForest-tiedepoliittista ajatushautomoa, joka tuottaa strategista tietoa metsäpoliittiseen päätöksentekoon.

Perssonin mielestä EU:ssa viime kuukausina käyty keskustelu metsien käytöstä osoitti, miten heikolla tolalla eurooppalaisten päättäjien metsätietämys on.

-Metsään perustuvan teollisuuden on lisättävä tietoja ja vahvistettava edunvalvontaa. Poliitikoilla ja yhteiskunnassa yleensä on liian vähän tietoa metsäpolitiikan perusasioista ja siitä, mikä sen taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys on.

-Tavoitteena on rakentaa yhteisymmärrystä päättäjien ja ympäristöjärjestöjen kanssa metsän käytön uusista mahdollisuuksista kuten puurakentamisen ja metsäpohjaisen biotalouden edistämisestä.

Edunvalvontaa ja viestintää tehostettava

ThinkForest-ajatushautomo tuottaa tietoa eurooppalaisille päättäjille, jotta metsien käyttö nähtäisiin ympäristökysymysten lisäksi myös vastuullisena ilmastomuutosta torjuvana metsän käyttönä. -Meidän on osattava kuvailla metsäpolitiikkamme siten, että poliitikot ymmärtävät sen, miten hoidamme metsiämme ja mihin puun ekologisesti käytämme. Sen kokonaisuuden ymmärtäminen on kaikkein tärkein asia tällä hetkellä.

-Ilmastonmuutosta, ympäristöä, rakentamista ja teollisuutta koskevissa direktiiveissä on jokaisessa kytkös metsään. Monien tavoitteiden toteutuminen edellyttää puun käytön lisäämistä. EU on aktiivinen metsien suojelussa, mutta ei puun loppukäytössä, harmittelee Persson.

Perssonin mukaan metsätaloudessa on kaksi tavoitetta, tuotanto ja ympäristö. -Kun uusi sukupolvi ei tiedä metsistä juuri mitään, on tärkeää tuottaa tietoa kestävästä metsätaloudesta ja puuhun perustuvista uusista mahdollisuuksista kuten puurakentamisesta.

Teollisuuden uusiuduttava

Perssonin mielestä Suomen ja Ruotsin kaltaisten maiden tulee ottaa nyt uusi laadullinen askel uudistaa metsänjalostusta biotalouden suuntaan. -Jotta metsätaloutemme menestystarina jatkuu, on tartuttava uusiin puun käytön mahdollisuuksiin puurakentamisessa sekä pakkaus-, kemian- ja tekstiiliteollisuudessa, joilla aloilla voimme kehittää uusia tuotteita.

-Tämä uusi metsään perustuva tuotanto on suuri panostus taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Voimme varastoida hiiltä puurakentamisessa ja korvata puutuotteilla päästöjä aiheuttavia öljypohjaisia tuotteita.

Esimerkiksi Skånessa, Växjössä on jopa neljännes kerrostaloista rakennettu puusta. Tämä on Perssonin mukaan seurausta kaupungin poliittisesta tahtotilasta edistää puun käyttöä rakentamisessa.

-Brysselissä ei ymmärretä puurakentamista. Vaikka olen yrittänyt selittää eurooppalaisille päättäjille ja EU:n virkamiehille hiilidioksidin varastoituvan rakennuksiin vuosisadoiksi, he käskevät vain pitämään puut metsissä.

Perssonin mielestä ainoa keino lisätä puurakentamisen ymmärrystä EU:ssa on tehostaa puualan edunvalvontaa ja tiedonjakamista puun käytön mahdollisuuksista. -Vaikka eurooppalainen puurakennusteollisuus on globaalisti edelläkävijä, EU:n silmissä sillä ei näytä olevan mitään arvoa.

-Uskottava edunvalvonta ja viestintä edellyttävät tutkimukseen perustuvan tiedon tuottamista sekä tutkimus- ja kehitystyötä. Valitettavasti puunjalostusteollisuus ei ole ottanut johtoasemaa puualan teknologia- ja tutkimustyössä, vaan satsaa siihen liian vähän resursseja.

Artikkeli on osa toimittaja Markku Laukkasen toimittamaa Hyvät käytännöt -artikkelisarjaa, joka esittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarja käsittelee muun muassa puurakentamisen kasvun tekijöitä julkisessa rakentamisessa, puun tuloa kaupunkirakentamiseen, vanhan rakennuskannan korvaamista puuratkaisuilla, teollisen esivalmistuksen, suunnittelun ja laadun vaikutusta kilpailukykyyn, rakennusteollisuuden ja yksityisten sijoittajien heräämisestä puurakentamisen kasvavaan markkinaan, puutuotealan kasvavia investointeja ja alan edunvalvonnan tärkeyttä osana metsien käytön hyväksyttävyyttä.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.