Norjassa on asetettu vahva poliittinen tavoite nostaa merkittävästi puusiltojen osuutta siltarakentamisessa. Puusiltojen osuus kaikista silloista Norjassa nyt noin kymmenen prosenttia, kun Suomessa sen arvioidaan olevan enimmillään neljän prosentin luokkaa, uusista silloista vähemmän. Norjaa voidaan pitääkin Euroopan johtavana uusien puusiltojen rakentajamaana.

-Norjassa siltarakentaminen on osa hallituksen puurakentamisen edistämisohjelmaa, sanoo tiejohtaja Otto Kleppe Norjan tievirastosta.

Alkuun poliitikot loivat painetta ja nyt kun markkinaa on kyetty luomaan, valtio ohjaa elvytysrahaa siltarakentamisen ja puusiltarakentamisen tutkimus- ja kehitystyöhön. Puusiltojen osalta tavoittelemme myös vientimarkkinoita.

Kehitystyö tapahtuu valtioon tieviraston, siltoja rakentavan Moelvenin ja teknillisen tutkimuslaitos NTI:n välisenä yhteistyönä. Pääosa Norjassa rakennettavista puusilloista on kevyen liikenteen ja risteysalueiden siltoja, kun isoja raskaan liikenteen tiesiltoja rakennetaan puoli tusinaa vuodessa.

-Olemme tyytyväisiä siltarakentamisen tuloksiin, koska ne ovat nyt todellinen vaihtoehto myös raskaan liikenteen siltarakentamisessa. Nyt pisin puusilta on 70 metriä, teknisesti se voisi olla kaksinkertainen. Meidän tarpeemme Norjassa siltarakentamiseen on valtaisa. Jokaisen moottoritien rakentamisessa sillat muodostavat suuren kustannuserän, muistuttaa Kleppe.

Norjaan maailman pisin puusilta

Norjan Mjösaan suunnitellaan maailman pisintä 1370 metriä pitkää puusiltaa, jonka toteuttamisen edellytyksiä puusta on selvitetty tutkimushankkeessa. Sillan rakentamisella halutaan vahvistaa maan imagoa puurakentamisen osaavana maana.

Kun siltoja tarvitaan erilaisiin käyttökohteisiin ja -tarkoituksiin, tärkeintä on Kleppen mielestä puusillan kilpailukyky ja tahtotila niiden rakentamiseen ja käyttöön. -Vaikka arkkitehtikustannus nostaa hintaa, se tuo siltaan sellaista esteettistä lisäarvoa, joka herättää huomiota betoniin verrattuna. Puu on pärjännyt hyvin hankekilpailussa, koska se on voittanut kokonaiskustannuksissa useita rakennuskohteita.

-Koska Norja on puumaa ja puu on uusiutuva ja ekologinen materiaali, julkinen sektori on antanut vahvan viestin siitä, että olemme valmiita merkittävästi lisäämään puun käyttöä myös siltarakentamisessa.

Artikkeli on osa toimittaja Markku Laukkasen toimittamaa Hyvät käytännöt -artikkelisarjaa, joka esittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarja käsittelee muun muassa puurakentamisen kasvun tekijöitä julkisessa rakentamisessa, puun tuloa kaupunkirakentamiseen, vanhan rakennuskannan korvaamista puuratkaisuilla, teollisen esivalmistuksen, suunnittelun ja laadun vaikutusta kilpailukykyyn, rakennusteollisuuden ja yksityisten sijoittajien heräämisestä puurakentamisen kasvavaan markkinaan, puutuotealan kasvavia investointeja ja alan edunvalvonnan tärkeyttä osana metsien käytön hyväksyttävyyttä.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.