Huvila Tiirasaaressa

LähiTapiolan omistuksessa olevassa Tiirasaaressa, Lauttasaaren länsipuolella, on useita vanhoja puurakennuksia vakuutusyhtiön edustus- ja koulutuskäytössä. Vuosien saatossa rakennukset olivat päässeet rapistumaan pahoin ja korjaustöitä oli toteutettu vanhojen puurakennusten arvoa ymmärtämättä.

Vuosien 2015-2018 aikana on saaren rakennukset nostettu uuteen loistoonsa. Saaren kaksi viime vuosisatojen huvilarakennusta sekä rantasauna vuodelta 1952 on kunnostettu pieteetillä, tarkoituksena palauttaa rakennuksiin niiden rakentamisaikojen arkkitehtoniset ilmeet. Suomesta löytyy yhä, usein hyvin huonossa kunnossa, rakennushistoriallisesti merkittäviä puurakennuksia, joissa on käytetty hienoa käsityöläistaitoa, jota tulee ylläpitää.  

Saaren vanhimman huvilarakennuksen vanhimmat osat ovat peräisin 1800-luvun loppupuolelta. Vuosikymmenten mittaan rakennuksen koristeosia oli poistettu, ikkunat vaihdettu puu-alumiini-ikkunoiksi, vesikatto saanut punaiseksi pinnotetun peltikatteen ja kaikki puuosat päällensä useita kerroksia vaaleaa maalia.

Kunnostuksessa rakennuksen ulkovaippa käytiin läpi perinpohjaisesti: Ikkunat ja ulko-ovi vaihdettiin uusiin puuikkunoihin, joiden puitejaot suunniteltiin vanhoijen piirustusten perusteella, peltikate uusittiin verannan tornien kuparikatteita lukuun ottamatta, terassien ja portaiden kaiteet palautettiin vanhojen valokuvien mukaisiksi, julkisivuille palautettiin koristeleikkauksia ja taivaisiin kurottavat spiirat nostettiin katoille.

Kunnostustyön suunnittelun tueksi oli rakennuksesta säilynyt vain hyvin vähän vanhoja piirustuksia tai valokuvia. Alkuperäisiä koristeosia oli kuitenkin vielä runsaasti paikoillaan räystäiden alla sekä lasiverannan julkisivupinnoissa. Lahovaurioituneet koristeosat ja räystäskonsolit mitattiin tarkkaan ja uusia valmistettiin nykyaikaista CNC-jyrsintekniikkaa hyödyntäen.

Rakennuskonservaattori Pentti Pietarilan toteuttaman väritystutkimuksen perusteella voitiin päätellä, että rakennuksen vanhimmat puuosat ovat olleet laseerattuja punamullan ja okran pigmentein. Rakennuksen uudet värisävyt päätettiin hakea väritutkimuksen tietoon nojautuen. Vaikka maalikerroksia saatiin poistettua ansiokkaasti, ei kuultavan lasuurikäsittelyn toteuttaminen epäpuhtaille pinnoille olisi tuottanut hyvää lopputulosta. Näin ollen päätettiin julkisivupanelointi maalata peittävällä pellavaöljymaalilla, jonka pintaa elävöittämään siveltiin kuultava vernissakerros.

Rakennuksen kunnostustyöt ovat lähes päätöksessä ja rakennus on otettu käyttöön. Kokonaisuuden viimeistelee julkisivupellitysten ja vesikaton maalaus. Pellitystyöt on toteutettu käsityönä sinkitystä pellistä, joten maalaustyöt saavat odottaa vielä yhden talven yli. Vesikaton väri tulee olemaan vanha kupari, ts. ruskean musta. Myös terassien ja portaiden laudoituksia tummentava öljykäsittely on valokuvien ottamisen aikoihin ollut vielä tekemättä.

Liian paljon vanhoja puurakennuksiamme on purettu ja yhä puretaan. Suuri osa kunnostusta kaipaavista puurakennuksista sijaitsee asemakaava-alueiden ulkopuolella ja mahdollisia kunnostustöitä tehdään usein ilman ohjaavaa viranomaisvalvontaa, tarkempaa rakennushistoriallista tuntemusta tai perinnemateriaalien käytön ymmärrystä. Kansallisten puuarkkitehtuuriaarteiden kunnostuksen tärkeydestä on mielestämme hyvä pitää keskustelua yllä. Laadukkaasti toteutetut esimerkit toimivat inspiraationa ja oppina niin ammattirakennuttajille kuin omatoimirakentajillekin, joiden käsissä suuri osa kansallista puuarkkitehtuuriamme jatkaa olemassa oloaan.