Isokuusen päiväkoti ja koulu 

Isokuusen päiväkoti ja koulu sijaitsevat Tampereen Vuoreksessa Isokuusen keskusta-alueella. Isokuusen alue on Tampereen kaupungin vuonna 2014 käynnistämän Puurakentamisen edistämisohjelman merkittävin aluerakennuskohde. Päiväkoti-koulun tontin pohjoispuolelle on kaavoitettu puukerrostalojen korttelialue. Etelästä tontti rajautuu Honkakuusenkatuun ja sen eteläpuoleiseen puukerrostaloalueeseen. Alueen laidat on osoitettu omakotivaltaiseen puurakentamiseen. 

Kaksikerroksinen rakennus sijoittuu itäpuolelle rakennettavan aukion, Isokuusentanhuan, laitaan. Rakennuksen länsi- ja eteläpuolella puolella on päiväkoti-koulurakennuksen piha. Aidatusta pihasta on portin kautta yhteys äskettäin valmistuneeseen Tervaslammen leikkipuistoon. Tontin pohjoispäähän on sijoitettu parkkialueet, huolto- ja jätteiden putkikeräyspiste. 

Rakennussuunnittelun lähtökohtana toimi korttelialueen kaava, joka edellytti rakennukselta puurakenteisuutta ja modernia ilmettä. Julkisivumateriaalin tuli olla puuta.  

Sisätilat on jaettu päiväkoti- ja kouluryhmiin sekä yhteiskäytön, henkilökunnan ja päivittäisen huollon tiloihin. Molempien kerroksien päiväkoti- ja kouluryhmiin sekä henkilökunnantiloihin on käynti suoraan ulkoa, luhtikäytävämäisistä sisääntulonurkista.  

Rakennuksen keskellä sijaitsevat yhteistilat: ruokala, liikuntasali ja monitoimitilat, jotka on suunniteltu myös laajemman käyttäjäkunnan iltakäyttötiloiksi. Ruokalaa sivuaa korkea valokuilu, joka nousee julkisivussa muuta seinäpintaa korkeammalle ja tuo valoa molempien kerroksien sisätiloihin. Valoisuutta lisää myös rakennuksessa laajalti käytetyt sisäikkunat. Sisäpintojen luontoaiheiset ikkunateippaukset ja lattiamaalaukset liittyvät Isokuusen luontoteemaan. 

Rakennuksen ulkokuoren väritys on vaalea. Sisääntulonurkat on lohkaistu laakean kattopinnan alle asettuvasta vaaleasta kuutiosta, ja kaikilla kolmella sisänurkalla sekä henkilökunnan sisääntulosyvennyksellä on oma, muista erottuva värityksensä. Lähtökohtana väreille on ollut Suomen metsä: kohteesta löytyvät kuusen latvuston, naavan, kaarnan sekä kuusenkerkän sävyt. Väritys korostuu seinien lisäksi sisänurkkien viistoissa kattopinnoissa, ”leijoissa”. Leijat ovat maalattua magnesiittisidonnaista puukuitulevyä – kuin havunneulasten muodostamaa pintaa. Sisääntuloissa on lisäksi käytetty 3D-struktuuripuupanelointia, joka muistuttaa kuusen kävyn pintaa. 

Tekniset ratkaisut 

Rakennus on rakennettu pääosin CLT-elementeistä. Ulkoseinien massiiviset 260-milliset CLT-elementit on verhoiltu pystysuuntaisella puupaneelilla. Rakennuksen sisääntulosyvennyksien puupinnat on kauttaaltaan palonsuojakäsitelty. 

Sisäseinät ovat pääosin CLT-elementtejä, märkätila-alueiden seinät on tehty joko muuraamalla tai betonielementeistä.  Puuelementtien sisäpinnat on jätetty pääosin puupintaiseksi, elleivät akustiset vaatimukset ole edellyttäneet lisä-ääneneristystä. Kuivien tilojen puolella betoniseinäpinnat ovat pystylautamuottipintaisia ja mattalakattuja, kuten CLT-elementtipinnatkin. 

Alapohjat ovat maanvaraisia teräsbetonilaattoja. Välipohjat ovat  enimmäkseen puurakenteisia LVL-kotelolaattoja pintabetonivalulla, IV-konehuoneissa ja märkätila-alueilla on betonivälipohjat. 

Lattiat on pinnoitettu massalattipinnoitejärjestelmällä lukuun ottamatta ruokalan ja pääsisäänkäynnin keraamista laattaa. Maanvaraisiin alapohjiin on valittu vesihöyryä läpäisevät pinnoitteet, toisen kerroksen lattioihin akustoivat pinnoitteet. 

Vesikattoa kantavat puiset kattotuoliristikot paloalapaarteella. Epäsymmetrisen aumakaton katemateriaali on kumibitumikermiä. 

Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla. LVI-suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota järjestelmien käytettävyyteen, huollettavuuteen, energiatehokkuuteen ja elinkaareen. Sähkösuunnittelu on tehty helppokäyttöisyyttä, muuntojoustavuutta, energiatehokkuutta sekä osien ja ratkaisuiden elinkaarta edistäen. 

Rakennuksen paloluokka on P2. Rakennus on sprinklattu ja varustettu paloilmoitinlaitteistolla, paloposteilla ja alkusammutuskalustolla. Kohteeseen tehtiin palotekninen tarkastelu. 

Tampereen kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Isokuusen päiväkoti ja koulu ovat olleet hiilijalanjälkilaskennan pilottikohde, jossa kohteen rakennusosien vaikutusta rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeen ja kustannuksiin on laskettu ja vertailtu. Esimerkiksi ikkunoiden kokoa, määrää, suuntausta ja laatua ohjattiin tarkasti, jotta rakennukseen ei tarvinnut asentaa jäähdytystä. 

Pilottihankkeesta saatua tietoa hyödynnetään tulevissa kaupungin palveluhankinnoissa ja sen jälkeen toteutuvissa projekteissa. Hankkeen yhteydessä kaupunki on tilannut laskentastandardien ohjeistuksen koko kaupunkikonsernin käyttöön kiinteistöjen hiilijalanjäljen laskennalle.