Postivarikko

Postivarikko on Helsingin uuden Postipuiston kaupunginosan asukastalo. Kohde on toteutettu uudenlaisella mallilla, jossa alueen asemakaavan yhteistiloista osa sijoitettiin yhteiseen rakennukseen. Postipuiston alueen taloyhtiöt ja asuinyhteisöt maksavat vuokraa tiloista, jotka ovat asukkaiden käytössä.

Rakennus on suunniteltu alueen keskipisteeksi. Rakennuksen arkkitehtuuri perustuu viiteen tilayksikköön, ”puuboksiin”, joiden varaan pingottuu veistoksellinen katto. Boksien väliin syntyy aula ja lasiseinin erotettuja tiloja, jotka avautuvat reilujen ikkunoiden kautta ulospäin kertoen talon toiminnasta.

Boksien ideana on tarjota muokattavaa ja monikäyttöistä tilaa, joka joustaa rakennuksen elinkaaren aikana. Tällä hetkellä tiloihin sijoittuu yhteistyössä alueen rakennuttajien kanssa ideoidut kahvila/ ravintola, verstastila, monitoimitila, työ- ja esitystila, kuntosali ja liikuntahalli.

Postivarikon tunnistaa origamimaisesta, taitteisesta katosta. Katto pingottuu puuboksien päälle suojaten niitä sateelta ja luoden samalla katettuja tiloja rakennuksen vierustalle. Katon korkein kohta sijoittuu liikuntahallin kohdalle, jolla rakennus luo kaupunkikuvallisen aksentin Postipuistoon pohjoisesta saavuttaessa. Vaakasuora räystäs toimii vastapainona voimakkaalle kattomuodolle, ja sitoo rakennuksen kauttaaltaan katutilaan. Räystään alle puuboksien kulmauksiin syntyy oleskelupaikkoja ja sisäänkäynnit. Vaakasuoran räystään alapinta taittuu kadun ja aukion puoleisten sisäänkäyntien kohdalla niitä korostaen.

Postivarikko on kauttaaltaan puurakenteinen. Suunnittelussa tavoiteltiin paitsi vähähiilisyyttä myös puun asukastalolle tuomaa lämpöä. Puurakentamisen kannalta erityinen piirre on esivalmistetut kattoristikot, joiden kokoamisen palapeli onnistui työmaalla odotettua paremmin. Mitat täsmäsivät, ja monimutkainen geometria rakentui yllättävän helposti.

Myös ulkoseinät ja kantavat sisäseinät tulivat työmaalle esivalmistettuina; paikalla asennettiin vain pystyverhous ja rakennuksen julkisivuja jäsentävät pystyyn asennetut liimapalkit. Räystäs on verhoiltu palovaatimukset täyttävällä puupaneelilla, joka sitoo sisä- ja ulkotilan visuaalisesti yhteen.

Sisätiloissa korostuvat betoninen lattia ja alakaton lämmin puuverhous. Auloihin avautuvien tilojen verhouksena on sementtikuitulevy, joka toimii sekä akustisesti että visuaalisesti neutraalina pintana lattian ja katon välillä. Puuboksien sisäpinnat ovat maalattua levyä. Ratkaisussa on haettu työpajatunnelmaa, joka viestii samalla asukaslähtöisestä muuntojoustavuudesta.

Asukkaiden tulkinnat tilojen potentiaalista ovat moninaisia, osin yllättäviäkin. Esimerkiksi sisäpinnoiltaan mustaksi käsitelty auditoriotila on palvellut jo lyhyen käyttöjakson aikana useasti juhlatilana, vaikka tätä käyttöä oli kaavailtu ensisijaisesti keittiön vieressä sijaitsevaan monitoimitilaan.

Postivarikon lähiympäristön ovat suunnitelleet toimistomme maisema-arkkitehdit. Rakennusta ympäröivät pienoispuutarhat jatkavat Postivarikon teemoja luoden erilaisia paikkoja sen ympäristöön. Sadevesi tippuu vapaasti veistoksellisen vedenpoistajan kautta aukion vieressä sijaitsevaan hulevesipainanteeseen.

Asukkaiden keskuudessa erityisen suosion on saanut heti työmaa-aitojen poistuttua liikuntasalin ja kahvion pitkän räystään alla sijaitseva kulmaus, jossa voi nähdä ihmisiä oleskelemassa kiinteillä puudivaaneilla niin iltapäivän auringossa kuin sateisempanakin päivänä.

Tekniset ratkaisut

Postivarikko on pääosin rankarunkoinen puurakennus, jonka seinät ovat puurakenteisia suurelementtejä. Aula- ja kahvilatilan sekä muuta rakennusta korkeamman liikuntasalin runko on liimapuinen pilaripalkkirakenne. Yläpohja ja vesikatto ovat tehtaassa esivalmistettuja kattoelementtejä (NR-ristikot, joissa palokestävä alapaarre). Rakennus on jäykistetty levyrakenteisilla ulko- ja väliseinillä ja liimapuupilarimastoilla. Lisäksi yläpohja- ja välipohjatasot toimivat jäykistävinä rakenneosina, jotka siirtävät vaakavoimat seinille.

Rakennushanke

Hankkeen ensimmäiset luonnossuunnitelmat on laadittu osana tontinluovutuskilpailua vuoden 2017 aikana, jolloin tehdyt ratkaisut on huomioitu asemakaavoituksessa. Hankkeen lupasuunnittelu on tehty vuosien 2020 ja 2021 aikana. Toteutussuunnittelu on käynnistetty rakennusluvan myöntämisen jälkeen vuoden 2021 syyskuussa. Rakennustyöt käynnistyivät vuoden 2022 maaliskuussa.

Puuelementtien, liimapuupilareiden ja -palkkien asennustyöt sekä kattolohkojen kokoaminen ja asennus tehtiin neljässä osassa. Ensimmäinen osa aloitettiin toukokuussa 2022. Viimeinen neljäs osa valmistui syyskuussa 2022. Rungon rakennustyöt aloitettiin muodoltaan ja teknisesti helpoimmasta osasta ja viimeiseinä asennettiin korkein ja monimuotoisin osa.

Erityisesti työturvallisuuden näkökulmasta tämä oli järkevä ratkaisu, sillä näin alkusyksystä korkeimmalla rakennettaessa ei tarvinnut harjoitella asioita, mitkä oli opittu alkukesän aikana lähellä maanpinnan tasoa. Hankkeen sisävaiheet aloitettiin heinäkuussa 2022. Kohde luovutettiin tilaajalle vuoden 2023 maaliskuussa.

Hanke toteutettiin KVR-urakkana. Urakoitsijan työmaavahvuutena oli vastaava työnjohtaja, työmaainsinööri, työnjohtaja sekä Firan viiden rakennusammattimiehen työryhmä, jota täydennettiin aliurakoitsijoiden tekijöillä.

Toteutussuunnitteluvaihe ja hankintojen tekeminen uniikkiin kokonaisuuteen työllisti tavanomaista hanketta enemmän. Hankintoja tehtäessä ja lopullisia toteutusratkaisuja suunniteltaessa käytiin läpi hankkeen paljon avointa vuoropuhelua suunnittelijoiden, pääurakoitsijan edustajien, toimittajien ja urakoitsijoiden välillä.

TEKIJÄT