Puurakentamisen markkinan vahva kasvu Kanadan läntisessä osavaltiossa Brittiläisessä Kolumbiassa perustuu ministeri Bruce Ralstonin mukaan pitkälti vuonna 2009 säädettyyn Wood First Act – Puu Ensin -asetukseen. – Asetus avasi oven rakentamisen säädösten uusimiselle. Nyt voidaan rakentaa 12-kerroksisia kerrostaloja puusta ja tämä säädös laajenee ensi vuonna koskemaan koko Kanadaa.

– Vaikka alkuun oli paljon epäluuloja paloturvallisuuteen ja rakennuksen vakauteen liittyviin kysymyksiin, ne on kyetty teknisesti ratkaisemaan ja ovat nyt laajasti käytössä. Meillä on isot omat metsävarat, joiden jalostaminen rakentamisen tarpeisiin alentaa rakentamisen kustannuksia ja avaa mahdollisuuksia vientiin.

Julkisilla varoilla tuetuilla puurakentamisen hankkeilla ja ohjelmilla halutaan lisätä tietoa puun käytön mahdollisuuksista ja laajentaa puun käyttöä rakentamisessa. – Sekä liittovaltio että provinssi ovat osarahoittajina näissä promootio-ohjelmissa ja edistävät puurakentamisen demonstraatiohankkeiden syntyä. Me olemme metsäkeskeisiä ja koko taloutemme hyötyy siitä, mitä enemmän meillä on käyttöä metsäpohjaisilla puuratkaisuilla.

– Meille on syntynyt uusia yrityksiä, jotka ovat kehittäneet insinööripuuhun pohjautuvia uusia tuotteita, mitkä parantavat puun ominaisuuksia kuten lujuutta ja sen esteettisiä arvoja.

Metsäpolitiikasta vastaavan ministeri Ralstonin mukaan myös puurakentamisen tuoteosien ja sahatavaran vienti on osa Wood First -asetuksen tavoitteita. – Meillä on Kiinassa, Japanissa ja Koreassa puutuotealan vientitoimistot ja olemme rakentaneet sinne puurakenteisia kyliä promovoimaan puurakentamisen mahdollisuuksia. Vaikka edessä on iso kulttuurinen haaste uudistaa näiden maiden rakentamisen käytäntöjä ja säädöksiä, odotusarvo vihreän talouden kasvulle on niin vahvaa, että näemme viennissä suuria mahdollisuuksia.

– Japanin viennin suuri haaste on laajentaa puun käyttöä asunto- ja toimistorakentamiseen. Kun Japanissa arvostetaan puuta kauniina esteettisenä materiaalina, sitä käytetään ensi sijassa korkean arvon kohteissa kuten temppeleissä ja muussa julkisessa rakentamisessa.

Julkinen puurakentaminen uudistaa rakentamisen kulttuuria

Ralstonin mukaan Kanadassa on tehty historiallisesti liian vähän työtä puupohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen kehittämiseen. – Me olemme myyneet liian paljon raakapuuta, mistä olisi saatavissa korkeammalla jalostusasteella enemmän arvoa ja työpaikkoja. Nyt kun yhteiskunnallinen ilmapiiri vaatii ympäristöystävällisiä tuotteita, vähähiilinen puurakentaminen on hyvä vastaus siihen.  

– Me uskomme Kanadassa ilmastomuutokseen ja haluamme olla mukana kehittämässä sen hidastamiseen tähtääviä ratkaisuja.

Kestävä metsäpolitiikka sitoo hiiltä ja puun käyttö rakentamisessa on hyvä ratkaisu vähentää rakentamisen tuottamia suuria päästöjä.

Ralstonin mukaan hallitus on sitoutunut edellisen hallituksen Wood First -asetuksen toimeenpanoon. – Uudessa hallituksessa ovat mukana vihreät, joiden kanssa tavoitteemme metsien käytössä ovat yhteneväiset. Vaikka Kanadassa on vahva betoniteollisuuden edunvalvonta, kukaan hallituksessa ei ole valmis vähentämään puun käytön edistämisohjelman resursseja.

– Suurin puurakentamisen kasvun mahdollisuus on teollisessa asuinrakentamisessa ja julkisen rakentamisen kohteissa. Me voimme luoda uutta rakentamisen kulttuuria rakentamalla kouluja, päiväkoteja ja muita julkisia kohteita puusta.

– Julkinen rakentamisen esimerkki vaikuttaa yksityiseen markkinaan myönteisesti. On hyvä selvittää puun käytön mahdollisuus aina ensin, mutta kehittää myös synergiarakentamista muiden materiaalien kanssa. Meillä on tästä hyvä esimerkki yliopistoalueella noussut Brock Commons -rakennus.

Brittiläisessä Kolumbiassa on tavoitteena massiivipuulevytuotannon kasvattaminen. Nyt tuotantomäärä provinssissa on vain muutama kymmenen tuhatta kuutiota vuodessa. – Meillä on nyt pääministerin selvä kannanotto massiivipuurakentamisen kehittämisen puolesta. Kun olemme ratkoneet paloturvallisuuskysymykset ja tavoittelemme energiatehokasta rakentamista, sallimme säädöksissä kerrostalorakentamisessa 12 kerrosta puurakentamiselle.

Yhteistyötä Suomen kanssa metsäpohjaisen biotalouden kehitystyössä

– Puurakentamisen lisäksi haluamme edistää puupohjaisten biotaloustuotteiden kehitystyötä. Teemme suomalaisen VTT:n kanssa yhteistyötä, koska Suomi on maailman johtava maa puupohjaisten muovia korvaavien uusiutuvien tuotteiden kehitystyössä.

Brittiläisessä Kolumbiassa keskustellaan Ralstonin mukaan enemmän metsien terveydestä kuin metsien käytöstä ja hakkuista. – Hakkuut hyväksytään, kun meillä on hakkuiden rinnalla metsien istutusvelvoite. Täällä on vahva metsäkulttuuri, mikä perustuu pitkäjänteiseen metsätalouteen taimien kasvatuksesta uusien metsien kasvatukseen.

– Kanadan metsien hoidon suuri haaste on laaja hyönteisongelma, minkä seurauksena meillä jää miljoonia kuutioita puuta hyödyntämättä. Laajojen metsäalueiden kuivuminen kasvattaa metsäpaloriskiä, mikä johtikin viime vuonna laajoihin metsäpaloihin. Tosin metsäpalojen torjumiseen saimme naapurimaan johdolta hyvän neuvon haravoida suomalaiseen tapaan metsiä, naurahtaa Ralston.

Ralstonin mukaan metsien käytön ympäristönäkökulma on esillä ekologisesti tärkeiden vanhojen metsien hakkuiden rajoittamisessa ja rannikkoalueiden metsien käsittelyssä. – Ero Suomeen verrattuna on siinä, että meillä vallitsee varsin suuri yksimielisyys nykyiseen metsäpolitiikkaan. Metsätalouden taloudellinen merkitys Kanadalle on suuri ja hallitus haluaa tukea sen toimintaedellytyksiä.

Artikkeli on osa Markku Laukkasen ja Mikko Viljakaisen toimittamaa Kanadan puurakentamisen ajankohtaisia trendejä käsittelevää juttusarjaa. Sarjassa haastatellaan poliittisia päättäjiä, tutkijoita, promootio-organisaation edustajia, arkkitehtejä, puutuotealan yrityksiä ja rakentajia. Näistä tapaamisista ja keskusteluista Puuinfo julkaisee artikkelikokonaisuuksien sarjan.

Sarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.