Kanadassa vahva teollisuuden ja valtion yhteistyö puun käytön edistämisessä
Canadian Wood Council on puutuotealan edunvalvontajärjestö, joka edistää puutuotteiden kysyntää, vaikuttaa puun käytön standardeihin ja määräyksiin sekä tarjoaa alan tutkimusta, teknistä tietoa ja koulutuspalveluita. Järjestö on käynnistänyt kansallisen Wood Works -kampanjan puun käytön lisäämiseen kaupallisessa, teollisessa ja julkisessa rakentamisessa. Pohjois-Amerikassa puurakentamisen markkinapotentiaalin arvioidaan olevan 20 miljardin dollarin luokkaa. Kampanjan saa rahoitusta teollisuudelta ja osavaltioilta.
Osana Wood Works – kansallista teollisuusohjelmaa Quebecissä toimii alueellinen Cecobois-ohjelma, jonka tavoitteena on tukea innovaatiota sekä edistää puurakentamista osallistumalla puurakentamisen demonstraatiohankkeisiin.
-Me emme rakenna itse vaan koulutamme ja tarjoamme teknistä tukea hankkeisiin arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakentajille. Käymme keskustelua projektikohtaisesti puun optimaalisesta käytöstä ja materiaalina rakentamisessa.
Keskustelemme osavaltioiden ja kaupunkien kanssa säädöksistä ja niiden sopivuudesta puurakentamiseen, kuvailee markkinointijohtaja Ethienne Lalonde.
Cecobois-ohjelmalla edistetään Lalonden mukaan puun käyttöä sekä julkisessa että yksityisessä rakentamisessa. –Koska pientalopuolella ei ole enää markkinan kasvuodotuksia, olemme mukana esimerkiksi toimisto-, kauppakeskus-, ravintola- ja koulurakentamisessa. Asuntorakentamisessa olemme halunneet edistää 4-6 kerroksista puukerrostalomarkkinaa, missä kokoluokassa puutaloilla on Quebecissä jo lähes 30 prosentin markkinaosuus. Neljässä vuodessa puurakentamisen osuus kasvoi kahdeksan prosenttia.
-Vaikka päämarkkina onkin nyt 4-6 kerroksessa puurakentamisessa, tähtäämme korkeammalle. Tämän mahdollistaa myös siirtyminen rankarakennerakentamisesta massiivipuuelementtien käyttöön.
Ilmastotavoitteet tukevat puurakentamista
Kanadassa on Wood First -asetus, jonka tarkoitus on edistää puurakentamista. Lalonden mukaan se toimii hyvin, vaikka ei olekaan markkinoita sitova. –Se kuvaa enemmänkin valtion ja osavaltioiden tahtotilaa ja tukea puun käytön edistämiseen rakentamisessa.
-Ilmastotavoitteet ja hiilipäästöjen tason alentaminen rakentamisessa ovat tässä draivereita. Kun julkinen valta on asettanut hiilipäästöille tietyn tason, matalahiilisen puurakentamisen tiedetään auttavan näihin tavoitteisiin pääsemisessä. Tämän seurauksena saamme valtiolta ja osavaltiolta tukea puurakentamisen edistämiseen ja tutkimukseen.
Lalonden mukaan monet kaupungit ovat kiinnostuneita lisäämään puun käyttöä 6-kerroksisissa tai korkeammissa rakennuksissa. –Kaupunkien päättäjät ovat kiinnostuneet puun käytöstä nimenomaan siksi, että se on hiilipäästöjen vertailussa ylivoimainen. Kaupungit tajuavat sen taloudellisen merkityksen, koska on asetettu päästötavoitteita ja puurakentaminen on yksi keino saavuttaa niitä.
-Vallalla olevat kestävän ajattelun markkinat luovat paineita rakentamisen alalle, minkä takia myös kehittäjät ja rakentajat tulevat yhä herkemmin mukaan projekteihin. Kun viime vuosina olemme tehneet töitä arkkitehtien ja insinöörien kanssa, jatkossa otamme mukaan enemmän rakentajia. Tietämys puurakentamisesta on kasvanut ja valmiudet sen käyttöön parantanut.
Puurakentamisen poliittiset tavoitteet siirtyneet rakentamiseen
Quebeckin osavaltio on sitoutunut noudattamaan ilmastontavoitteita ja pyytänyt Cecobois-ohjelmaa kehittämään hiililaskimen vertailemaan rakentamisen hiilipäästöjä puun, teräksen ja betonin välillä. –Laskin on valmis tämän vuoden keväällä. Tässä asiassa on tärkeää jakaa tietoa kansainvälisesti ja vaihtaa keskenään kokemuksia työskentelytavoista ja menetelmistä. Kun tiedämme, että olemme puuteollisuutena ratkaisu ilmastomuutokseen ja hiilipäästöihin, meidän täytyisi tehdä enemmän kansainvälistä yhteistyötä eri maiden kesken.
Lalonde pitää hyvänä, että poliittiset tavoitteet eivät ole jääneet vain ohjelmiin, vaan ne ovat siirtyneet myös rakentamiseen. –Meidän tulee vuosittain esittää tietty määrä puurakentamisen projekteja ja osoittaa kuinka paljon olemme edistäneet hankkeita sekä tarjonneet yrityksille ja julkiselle sektorille puurakentamisen malleja. Tämä on hyvin tuloshakuista toimintaa.
-Kehitämme yritysten kanssa puurakentamisen teknologiaa, jota päästään testaamaan käytännön hankkeissa. Kehitämme esimerkiksi puurakentamisen kilpailukykyä matalassa rakentamisessa, missä on vielä paljon tehtävää. Haluamme aidosti kilpailla teräksen ja betonin kanssa rakennemateriaalina.
Lalonde mainitsee yhtenä projektina Kanadaan soveltuvat esivalmistuskäytännöt, joihin on haettu malli Euroopasta. –Emme ole vielä esivalmistuksessa eurooppalaisella tasolla. Kun esivalmistus tuo mukanaan kilpailukykyä, pyrimme nyt optimoimaan massiivipuun käytön. Kehitämme nyt massiivipuuhun perustuvia uusia innovaatioita, rakentamisen uusia järjestelmiä ja tehokkaita rakentamisen tapoja.
-Olemme saattaneet yhteen eri alojen toimijoita, jotka ovat kehittäneet yhteistyössä erityisesti puurakentamiseen soveltuvia palonestojärjestelmiä sekä akustiikkaa.
Massiivipuulevytuotanto on varsin uutta Pohjois-Amerikassa. Yhdysvalloissa on kaksi tehdasta ja Kanadassa neljä, joiden yhteen laskettu tuotanto on noin 50 tuhatta kuutiota vuodessa. –Me olemme aloittaneet massiivipuulevytuotannon ja siihen perustuvan rakentamisen vasta seitsemän vuotta sitten. Jotta voimme kasvattaa massiivipuun käyttöä, tarvitsemme lisää puurakentamisen tuoteosien valmistajia.
Puulla yhteistyötä terästeollisuuden kanssa
Cecobois-ohjelman puitteissa puutuoteteollisuus ja terästeollisuus ovat löytäneet toisensa, minkä seurauksena on kehitetty yhteistyössä teräksen ja puun hybridituotteita. -Quebeckin suurimmalla terästuottajalla on oma puurakentamisen yksikkö, jossa on suunnittelu ja tuotanto-osastot. Betoniteollisuuden puolella tätä ei tule tapahtumaan. Emme ole avanneet keskustelua heidän kanssaan, koska heillä on vain halu hidastaa puun käyttöä.
-Betoniteollisuuden kanssa menee kauemmin aikaa keskustelun avaamiseksi. Tällä hetkellä heillä on hyökkäysasenne, koska olemme ottaneet osan heidän markkina-alueesta. Heillä on suuria kampanjoita puurakentamista vastaan. Me otamme tämän kohteliaisuutena tekemäämme työtä kohtaan, koska pari vuosikymmentä sitten kukaan ei reagoinut ja nyt he ovat kaikki kimpussamme.
Artikkeli on osa toimittaja Markku Laukkasen toimittamaa Hyvät käytännöt -artikkelisarjaa, joka esittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarja käsittelee muun muassa puurakentamisen kasvun tekijöitä julkisessa rakentamisessa, puun tuloa kaupunkirakentamiseen, vanhan rakennuskannan korvaamista puuratkaisuilla, teollisen esivalmistuksen, suunnittelun ja laadun vaikutusta kilpailukykyyn, rakennusteollisuuden ja yksityisten sijoittajien heräämisestä puurakentamisen kasvavaan markkinaan, puutuotealan kasvavia investointeja ja alan edunvalvonnan tärkeyttä osana metsien käytön hyväksyttävyyttä.
Artikkelisarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.