Virossa toimii 140 puualan yritystä, joista suurin osa valmistaa tuoteosia ja elementtejä esivalmistetun puutalotuotannon tarpeisiin. Maan kotimarkkina on puurakentamisen tuotteille pieni, pääosa yritysten tuotannosta menee vientiin etupäässä Norjaan ja Ruotsiin. Yritysten viennin arvo on vuodessa noin 400 miljoonaa euroa, minkä kaksinkertaistamista Viron Puutaloliiton toimitusjohtaja Lauri Kivil pitää lähivuosina mahdollisena.

Puualan yrityksillä vahvaa yhteistyötä

Lauri Kivilin haastattelu tehdään Tallinnan liepeillä sijaitsevan ulkoilmamuseon alueella, missä vanhimmat hirsirakennukset ovat 200 vuotta vanhoja. Alueella on useita asuinkäytössä olleita perinteisiä puurakennuksia olkikattoineen sekä modernin puurakentamisen näyttelyrakennus, missä voi perehtyä puurakentamisen teknologiaan.

– Puurakentamisen osaamista käsintehdyissä hirsitaloissa on ollut Virossa käytännössä tuhat vuotta, joten tämän päivän puurakentamisella on pitkät juuret. Vaikka puualan osuus koko rakentamisesta on vain viisi prosenttia, kiinnostus puurakentamisen teknologiaa ja osaamista kohtaan on vahvassa kasvussa.

Puutaloliitossa on 65 jäsenyritystä, joista 40 on puutalojen valmistajia ja loput arkkitehtitoimistoja ja alihankkijoita. – Työ on helppoa, kun yritykset eivät taistele toinen toisiaan vastaan. Puurakentamisen Euroopan markkinat ovat niin suuret, että yrityksen omistajat voivat tehdä yhteistyötä ja olla ystäviä keskenään. Jos toimisimme pelkästään Viron sisämarkkinoilla, kilpailutilanne voisi olla hankalampi.

– Yhteistyö alan yritysten kesken ei synny itsestään, sen eteen on tehtävä töitä. Olemme järjestäneet puurakentamisen koulutusta ja pyrkineet edistämään puurakentamista kotimarkkinoilla. Vientiyrityksillä on omat kanavat vientimaihin.

Vientiin perustuva puurakentamisen toimiala

Puualan yritysten menestystarina perustuu vientiin. – Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tämä oli ainoa vaihtoehto, kun kotimarkkinoita ei ollut ja puualaa lähdettiin rakentamaan puuvarojen ja osaamisen ympärille.

Myös Viron alhainen hintataso 1990-luvulla oli yksi puualan yritysten kasvun mahdollistaja vientimarkkinoilla. Nyt Viron keskipalkat lähestyvät muiden pohjoismaiden tasoa. – Nyt Latvian ja Liettuan yritykset kilpailevat työn hinnalla. Virolaisten yritysten kannattaa käyttää talojen asennuksiin ainakin osittain paikallista työvoimaa viennin kohdemaissa kuten Norjassa ja Ruotsissa.

– Nyt meidän on kilpailtava laadulla ja osaamisella halvan työvoiman sijaan. Virolaiset yritykset tuottavatkin vaativia, tietotaitoa vaativia kohteita kuten Kodumajan 14-kerroksinen kerrostalo Norjan Bergenissä. Teemme siis standardituotteiden rinnalla räätälöityjä vaikeita kohteita, mitkä edistävät osaamisen kehittymistä.

Kivilin mukaan virolaisten puurakentajien ongelma on siinä, että puurakentamisen referenssikohteet löytyvät muista pohjoismaista, ei Virosta. – Virolaiset yritykset tekevät upeita puutaloja muihin maihin, mutta eivät Viroon.

– Puurakentamisen 10-30 prosentin kasvu kotimarkkinoilla kaksinkertaistaisi puualan arvon. Olemme vuosia puhuneet siitä, kuinka meidän tulee ajatella vihreästi, mutta Viro ei ole rakennuspuolella kehittynyt, kun puhutaan vihreästä tai kestävästä rakentamisesta. Meillä on valtavat puuvarannot ja teknologia olemassa muuttaa vanhoja rakentamisen käytäntöjä. Uskon että asenteet muuttuvat, kun Viron ympäristöministeriön uusi rakennus rakennetaan puusta.

Viennistä kasvua tulevaisuudessakin

Viron puurakentamisen viennin arvo on noin 400 miljoonaa euroa. Viennin päämarkkinat ovat Norjassa ja Ruotsissa, minne kumpaankin suuntautuu vientiä noin 100 miljoonan edestä. Vientiä on myös Saksaan ja Suomeen, jonka viennin arvoa nousi 40 miljoonan euron tasolle.

Viro vastaavasti tuo Suomesta sahatavaraa ja muita puurakentamisen tuotteita 60 miljoonan euron edestä vuodessa.

– Samaan aikaan kun Suomen omat paikalliset puurakentamisen markkinat kasvoivat, me tuplasimme vientimme Suomeen 20 miljoonasta 40 miljoonaan. Se ei ole suuri määrä kokonaisuudesta, mutta se on silti tärkeä meille.

Kivil uskoo Viron puurakentamisen viennin kasvuun myös tulevaisuudessa, kun tuotteet ovat laadukkaita ja yritykset kantavat vastuun tuotteistaan. – Suurimmat haasteet liittyvät päämarkkinoiden Ruotsin ja Norjan valuutan kruunun arvon vaihteluun. Ruotsissa kiinteistömarkkinat eivät enää kasva samaa vauhtia kuin viime vuosina. Kun Ruotsissa jarrutellaan uusia investointeja, se näkyy myös meidän yritysten investointien lykkäämisenä.

– Meidän on kasvettava kotimarkkinoilla ja löydettävä Keski-Euroopasta nykyisten vientimaiden rinnalle myös muita markkinoita. Kun esivalmistettujen puurakentamisen tuotteiden markkinat ovat Euroopassa kahdeksan miljardin euron luokkaa, mahdollisuuksia kasvuun on. Jotta voimme kasvaa, me tarvitsemme hyviä puurakentamisen osaajia kuten insinöörejä ja suunnittelijoita. Tämän takia käymme yliopistoissa kertomassa opiskelijoille, että meillä on hyvä tulevaisuus, valitkaa meidät.

Viron puutuoteala tähtää isoksi toimijaksi Euroopan puurakentamisen markkinoilla. – Suuria maita ovat Saksa, Itävalta, Italia, Ruotsi ja Suomi. Viro tulee näiden maiden jälkeen, mutta uskon että voimme kaksinkertaistaa tuotannon arvon 800 miljoonaan euroon.

– Euroopan markkinat ovat suuret ja niiden arvo kasvaa joka vuosi muutamalla sadalla miljoonalla eurolla. Kasvu tulee olemaan nopeampaa tulevina vuosina, koska ilmastomuutos muuttaa ajattelua kestävämmän rakentamisen suuntaan. Mitä varakkaammiksi tulemme, sitä enemmän ajattelemme, ettei kannata hankkia halvinta rakennusta, vaan arvioida sitä kestävyyden ja ympäristön kannalta. 

Puurakentamisen säädöksiä tulisi harmonisoida

Kivil näkee eri maiden erilaiset rakentamisen säädökset viennin kasvun hidasteena. -Yritysten on tunnettava vientimaan rakentamisen säädökset hyvin tarkkaan, ettei tule yrityksen ja tuotteen mainetta haittaavia virheitä. Me olemme käännättäneet yrityksille dokumentteja, jakaneet tietoa ja järjestäneet seminaareja kohdemaiden säädöksistä.

– Esimerkiksi rakentamisen ympäristövaikutuksia ohjaavat säädökset tulisi harmonisoida koko EU:n alueella samanlaisiksi. Me kykenemme rakentamaan kustannustehokkaasti vähähiilisiä ja energiatehokkaita rakennuksia. Puurakentamisen vaikutus ympäristölle on merkittävä.

Rakentamisessa tulisi Kivilin mielestä ottaa käyttöön energialaskennan sijaan myös hiilijalan- ja kädenjälkilaskenta. – Se ohjaisi vähähiilisten materiaalien käyttöön rakentamisessa. materiaalien käyttöä tulisi arvioida myös niiden kierrätettävyyden ja uusiutuvuuden kannalta.

Artikkeli on osa Markku Laukkasen ja Mikko Viljakaisen toimittamaa  Viroa esittelevää Teollisen puurakentamisen hyvät käytännöt -artikkelisarjaa. Tapaamme sarjassa Viron Puutaloliiton toimitusjohtajan, kolme tilaelementtejä valmistavaa yritystä ja kolme puuta jalostavaa yritystä.

Sarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.