Kuva 3: ”Haluttiin tuoda kainuulainen puu esille”
Kahdeksanosaisen sarjan kolmas videodokumentti kertoo, miten ja miksi koulun rakentamiseen käytettiin kuhmolaista CLT (Cross Laminated Timber) massiivipuulevyä.
Kuhmon kaupungin päätökseen rakennuttaa koulu massiivipuulevystä vaikutti osaltaan se, että kaupungissa aloitti Suomen ensimmäinen CLT-levyjä valmistava tehdas CrossLam Kuhmo Oy. Koulun rakentamiseen käytettiin 2500 m3 puutavaraa.
Rakennus täyttää rakentamisen hiilijalanjälkilaskennan kriteerit. Puuosien valmistus lähellä merkitsi lyhyitä kuljetusmatkoja, lisäksi puu on uusiutuvaa ja hiiltä sitovaa materiaalia. Kun koulussa on käytetty noin 2500 m3 puuta eri muodoissa, sen hiilijalanjälki on 209 700 kg hiilidioksidia ja hiilikädenjälki -1 743 750 kg. Koulu sitoo hiiltä sen verran minkä yksi auto päästää kiertäessään 300 kertaa maapallon ympäri tai tuhat öljylämmitteistä omakotitaloa tuottaa vuodessa päästöjä.
Puukoulun rakentamiseen liittyi paljon vastustusta ja ennakkoluuloja, joista suurimmat liittyivät sen paloturvallisuuteen. Koulun rakentaminen toteutettiin toiminnallisen paloteknisen suunnittelun pohjalta. Se perustui massiivipuun paksuuteen, hiiltymisominaisuuteen ja automaattisen sammutusjärjestelmän rakentamiseen.
Kahdeksan kuvaa puusta on Metsämiesten Säätiön rahoittama videosarja Tuupalan puukoulun rakentamisesta ja sen eri vaiheista kannolta valmiiseen kouluun. Videosarjan ovat toteuttaneet toimittaja Markku Laukkanen, Audiomedia Oy ja arkkitehti Mikko Viljakainen. Videosarjan jakelijana toimii Puuinfo Oy.