24.5.2022

Muuttuva mökkeily haastaa nykyistä mökkikantaa

Satojen tuhansien mökkien maassamme mökkeily on tärkeä osa kulttuuria, ja sen merkitys on monelle jopa vahvistunut viime vuosina. Vaikka mielikuvat yksinkertaisista harjakattoisista rantamökeistä elävät vahvoina, perinteinen kesämökki ei enää vastaa kaikkien odotuksia ja vaatimuksia. Miten olemassa oleva mökkikantamme taipuu muutoksiin ja uusien sukupolvien tarpeisiin?

Teksti: Lotta Häkkänen
Kuvat: Lotta Häkkänen, Juhani Häkkänen, Jussi Tiainen

Read the article in English: Evolving tastes challenge the traditional summer cottage

Mökkirakentamisen 1980-luvun huippuvuosien jälkeen uusien mökkien rakentaminen on selvästi hiipunut, mutta mökkikulttuuri on yhä elinvoimainen osa suomalaisten elämää ja identiteettiä. Kesämökkien luvatussa maassa rakennetaan yhä tuhansia mökkejä vuosittain. Mökkien koko sekä varustelutaso ovat kasvaneet, kun odotukset mökkejä ja mökkielämää kohtaan ovat muuttuneet.

Tämä artikkeli perustuu kirjoittajan arkkitehtuurin diplomityöhön Huvilan paluu – Suomalaisen mökin kehityskaari vuodelta 2020. Diplomityön yhteydessä haastateltiin mökkeilyyn liittyvien alojen edustajia: mökkirikkaiden kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisia, kiinteistönvälittäjiä sekä mökkivalmistajia, joiden vastaukset antoivat lisätietoa nykymökkeilijöiden toiveista ja vallitsevista muutossuunnista.

Mökin monet kasvot

Mökit pinta-alan mukaan 2020. Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit.

Mökki on lapsuuden muistojen vaatimaton puurakennus luonnon keskellä, kaupungin ulkopuolella ja arjen yläpuolella. Suomen lyhyestä kesästä nautittaessa rakennuksen sisätila jää toissijaiseksi ympäröivään luontoon ja apurakennusten sekä rantaviivan rajaamaan pihapiiriin nähden. Mökki on myös hulppea hirsihuvila kaikilla mukavuuksilla – ja kaikkea tältä väliltä. Käsitteenä mökki kattaa laajan kirjon erilaisia rakennuksia, mutta millaisista rakennuksista metsiemme mökkikanta tällä hetkellä koostuu?

Diplomityön kirjallisuuskatsauksen ja tilastojen perusteella suomalaisen mökkikannan tyypillisin edustaja on yli 60-vuotiaan henkilön omistama puurakenteinen rakennus vesistön äärellä. Sen pihapiiriin kuuluu kaksi tai kolme lisärakennusta. Viime vuosina rakennetut uudet mökit ovat suurimmaksi osaksi teolliselta valmistajalta tilattuja hirsimökkejä, joiden omistajat ovat hieman nuorempia.

Pääasiassa mökit eivät ole Suomessa pinta-alaltaan kovin suuria, sillä kaikkien mökkien keskikoko vuonna 2020 oli Tilastokeskuksen mukaan vain 49 m². Puu on aina ollut ja on yhä mökin tärkein rakennusmateriaali. Vuoraamaton hirsirakennus nähdään suomalaisen kesämökin ajattomana rakennustyyppinä, joka pitää pintansa kehittyvän valmismökkituotannon katalogeissa.

Suurempia mökkejä ja enemmän mukavuuksia

Perinteiset kesämökit ovat saaneet rinnalleen uuden ajan huvilat, ja mökillä halutaan viettää aikaa kaikkina vuodenaikoina. Lyhyet viikonloppuvierailut ja etätyöjaksot sitovat mökin tiukemmin osaksi arkea, ja yhä suurempi osa uusista rakennettavista mökeistä on kattavasti varusteltuja ja ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia. Sisätilojen merkitys korostuu ympärivuotisessa mökkeilyssä.

Uudet mökit ovatkin entistä suurempia. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2010 jälkeen rakennettujen vapaa-ajan asuntojen keskimääräinen pinta-ala on jo 72 m². Keskeisenä syynä mökkien suurenemiseen on juuri kasvava kiinnostus ympärivuotiseen mökkeilyyn. Talvisin vietetään luonnollisesti enemmän aikaa mökin sisätiloissa, ja samalla kohonnut varustelutaso vie aikaisempaa enemmän tilaa.

Vapaa-ajan asunnon ja vakituisen asunnon välinen kontrastisuus on yhä tärkeää, mutta tutkimusten mukaan se perustuu yhä vähemmän eroon asuntojen varustelutasossa. Kodinkoneet, sisävessat ja suihkut kuuluvat yhä useamman mökkiarkeen. Haastatteluiden perusteella mökeiltä toivotaan myös modernia ilmettä, suuria ikkunoita, avaria tiloja ja reiluja terasseja.

Mökkiä hankkivat arvostavat erityisesti helppoutta, valmiita ratkaisuja ja mahdollisimman vaivatonta ylläpitoa. Harva haluaa ryhtyä työläisiin remontteihin. Tarjolla onkin yhä enemmän moderneille mökkeilijöille suunnattuja valmismökkimalleja. Myös ajatus mökkeilyn ympäristöystävällisyydestä on alkanut rakoilla, kun modernit, kattavasti varustellut ja talviasuttavat vapaa-ajan asunnot jatkavat yleistymistään mökkitonteilla.

Mökkien lukumäärä Suomessa 1970-2020. Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit

Suurin osa Suomen mökkikannasta koostuu kuitenkin yhä suhteellisen pienistä ja vaatimattomista rakennuksista. 1960–1980-luvuilla mökkien määrä Suomessa kasvoi räjähdysmäisesti. Tämän aikakauden mökkejä on nyt paljon tarjolla, eivätkä ne täytä monen nykymökkeilijän vaatimuksia. Lisäksi nykyisten mökinomistajien keski-iän noustessa yhä useammalla on edessään tilanne, jossa joutuu pohtimaan perintömökin tulevaisuutta. Erityisesti alkuperäiskuntoisten ja syrjäisten perintömökkien siirtymistä nuoremmille sukupolville ei kiinnostuksesta ja kasvaneesta kysynnästä huolimatta voida pitää itsestäänselvyytenä.

Ikääntyvän mökkikannan mahdollisuudet

Uudet käyttötarpeet ja toiveet asettavat uusia vaatimuksia vapaa-ajan asumisen tiloille sekä rakentamisen ratkaisuille. Erityisesti olisi tarve helpoille ja kohtuuhintaisille ratkaisuille muokata ikääntyvää mökkikantaa vastaamaan nykymökkeilijöiden tarpeita, jos toiveena on säilyttää perinteiset mökit osana suomalaista mökkimaisemaa. Pitämällä olemassa olevien rakennusten käyttöaste mahdollisimman korkeana voidaan välttää tulevaisuus tuhansien hoitamattomien mökkien maana.

Rakennusten kunnostus myös tukee mökkeilyn ekologista kestävyyttä, ja olemassa olevan mökkikannan käyttöasteen nousu voisi vähentää uusien mökkien rakentamista ja rantojen rakentamispainetta. Ympäristön huomioiva mökkeily kiinnostaa monia, ja esimerkiksi hirsirakenteen valinta uusiin vapaa-ajan asuntoihin liitetään usein automaattisesti ekologisuuteen. Vanhan perintöhirsimökin purkaminen ja uuden vapaa-ajan asunnon tilalle rakentaminen ei kuitenkaan ole ekoteko.

Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämisen kannalta on toivottavaa, että kiinnostuttaisiin myös vapaa-ajan asunnoista, jotka eivät ole rantamökkejä. Maaseudun autioituneet omakotitalot ja muut kuivanmaan tontit voivat olla entistä varteenotettavampia mökkityyppejä, kun sopivien etäisyyksien päässä olevien rantatonttien tarjonta vähenee. Näiden kohteiden kilpailukykyinen hinta, hyvä sijainti esimerkiksi aktiviteettien ja palvelujen lähellä, varustetaso sekä korjausmahdollisuudet vastaavat monen nykypäivän mökkeilijän toiveita, jos on valmis tinkimään omasta rannasta.

Lisäksi on huomionarvoista, että kaikki eivät halua luopua mökkeilyn tarjoamasta omaehtoisesta askeettisuudesta. Yksinkertaisille ja pienille kesämökeille on yhä kysyntää. Jos modernit vapaa-ajan asunnot kertovat paluusta mökin historian juurille huvila-aikoihin, voisivatko pienet ja mutkattomat erämökit tulla seuraavaksi muotiin 1960- ja 70-lukujen mökkihuuman hengessä?

Oma vaatimaton mökki koskemattomassa luonnossa on nykymaailmassa monelle todellista luksusta, ja ajatus ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavasta mökkeilystä voi kiehtoa tulevaisuudessa yhä useampia. Lisäksi yksinkertainen kesämökki on kakkosasuntoihin verrattuna vaivattomampi ja edullisempi ylläpitää sekä huoltaa. Vapaa-aika halutaan jakaa usean eri paikan kesken. Tähän tarkoitukseen voi hyvin sopia kesäkäyttöön tarkoitettu perintömökki ja talvella esimerkiksi vuokramökki laskettelukeskuksesta.

Yli puolen miljoonan mökin maassa mökkirakentamisen kehittäminen ja erityisesti vanhojen mökkien mahdollisuudet voisivat olla nykyistä paremmin osa ajankohtaista arkkitehtuurikeskustelua. Tärkeitä teemoja ovat esimerkiksi vanhojen mökkien kunnostus ja niiden ekotehokkuuden parantaminen, autioituvien mökkien ja maaseudun käyttämättömiksi jääneiden rakennusten mahdollisuudet sekä mökkien laajentaminen ja kehittäminen useiden sukupolvien yhteiseen käyttöön. Parhaimmassa tapauksessa muistojen ja historian rikastuttama mökki taipuu myös seuraaville sukupolville.

TEKIJÄT

Jutun kirjoittaja Lotta Häkkänen valmistui vuonna 2020 arkkitehdiksi Tampereelta. Tällä hetkellä hän työskentelee arkkitehtinä Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama Oy:ssä.