Suomessa on vuodesta 1995 lähtien sallittu yli kaksikerroksisten puukerrostalojen rakentaminen, mikä on merkittävä edistysaskel rakennusmääräyksissä ja -käytännöissä. Vuoden 2024 loppuun mennessä Suomessa oli noin 1,55 miljoonaa rakennusta, loma-asunnot ja maatalouden rakennukset pois lukien asuinrakennusten osuus kokonaisbruttoalasta on lähes 65 %. Euroopan maista Suomi on Espanjan jälkeen toisella sijalla kerrostalovaltaisuudessa, lähes 47 % suomalaisista asunnoista sijaitsee kerrostaloissa. Kun uusia kerrostaloasuntoja rakennetaan vuosittain 35 000–45 000 kappaletta, puiset kerrostaloasunnot edustavat vain 1 % koko uudisasuntojen määrästä kerrostaloissa.

Tiivistelmän kirjoittanut ja kääntänyt: Anu Turunen

Vuoden 2024 loppuun mennessä Suomeen oli rakennettu noin 200 yli kaksikerroksista puutaloa, joissa oli reilu 6 000 asuntoa. Ristilaminoidun puun (CLT) ja laminoidun viilupuun (LVL) käyttö tilaelementtirakentamisessa on saanut viime vuosina merkittävää suosiota Suomen puurakentamisessa, mikä heijastaa kasvavaa siirtymää kohti teollisia puupohjaisia ​​rakennusratkaisuja.

Suomen rakentamisen historia on juurtunut syvälle puurakentamiseen, joka on ollut hallitseva rakennusmateriaali jo pitkään, erityisesti pienimuotoisiin rakenteisiin. Lähes kaikki vapaa-ajan rakennukset Suomessa valmistetaan puusta, ja tällä hetkellä noin 90 prosenttia omakotitaloista rakennetaan puusta. Noin kolmasosa suomalaisista omakotitalojen rakentajista valitsee tällä hetkellä rakennusmateriaaliksi hirren. Puurakentaminen yleistyy myös julkisissa rakennuksissa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa, joissa terveellisen ja viihtyisän sisäilman varmistaminen on etusijalla.

Puukerrostalojen runkojärjestelmät Suomessa

Puukerrostalojen kantavina runkoina käytetään erilaisia ​​rakenteita. Suomen ensimmäisissä puukerrostaloissa rakennustapana oli amerikkalainen platform-tekniikka, jossa esikäsiteltyjä ja eri asteille esivalmistettuja moduuleja kootaan rakennustyömaalla yhteen. Nykyaikaisessa puutalorakentamisessa suositaan suurempia pidemmälle esivalmistettuja rakennusosia.

Yleensä puutalojen jännevälit ovat suhteellisen vaatimattomia, tyypillisesti 4,5 ja 8 metrin välillä. Suomessa puurunkoisissa asuinrakennuksissa on pääosin puiset julkisivut, mutta myös muita julkisivumateriaaleja käytetään.

CLT on viime vuosina noussut laajasti käytetyksi rakennusmateriaaliksi. CLT-levyä käytetään kantavissa pysty- ja poikittaisrakenteissa. Lisäksi rakennustekniikat, joissa CLT ja LVL integroidaan tilaelementteihin, on paljon käytetty Suomen puukerrostalorakentamisessa. Kuivien, kevyiden ja pitkälle esivalmistettujen rakenneosien käyttö mahdollistaa nopean asennuksen, mikä lyhentää merkittävästi rakennusaikaa työmaalla ja siten kokonaiskustannuksia.

Kuljetusrajoitusten takia modulaarisen elementin vakiomitat ovat kuitenkin tyypillisesti 4,5 metriä (leveys), 3,0 metriä (korkeus) ja 13,5 metriä (pituus). Lisäksi jotkut suomalaiset asuinrakennukset ovat olleet rakennettu LVL-tekniikkaan perustuvalla pilari-palkki-ripalaattajärjestelmällä. Tämä rakenteellinen lähestymistapa on suhteellinen edistyksellinen ja erityisen kilpailukykyinen 3–4-kerroksisten puutalo- ja toimistorakennusten rakentamisessa. Myös liimapuuta käytetään pilari-palkki-rakenteissa.

CLT-järjestelmän kehittämistä Suomessa alun perin veti Stora Enso, joka vuonna 2016 aloitti myös LVL:n tuotannon Varkauden tehtaallaan. Toinen merkittävä suomalainen LVL-tuotteiden valmistaja on Metsä Wood. CLT:n kotimainen tuotanto alkoi aiemmin, vuonna joulukuussa 2014, kun CrossLam-tehdas perustettiin Kuhmoon. Nyt Suomessa on kaksi CLT:n valmistajaa. Liimapuuvalmistajia on useampia, joista suurin Versowood.

Lähde: ”A Comprehensive Statistical Analysis of Multi-Story Timber Residential Buildings in Finland (1995–2025)” Prof. Dr. Markku Karjalainen ja Dr. Hüseyin Emre Ilgın, Arkkitehtuurin yksikkö, rakennetun ympäristön tiedekunta, Tampereen yliopisto, Tampere, Suomi

Lisää

• Puuinfon keräämää tilastodataa puukerrostaloista