Kahdeksanosaisen sarjan viidennessä videodokumentissa Kuhmon kaupungin päättäjät kertovat, miten päätös puukoulun rakentamisesta syntyi. Päätöstä on pidetty rohkeana ja ennakkoluulottomana, koska kyseessä oli ensimmäinen tämän mittaluokan CLT – massiivipuusta rakennettava julkinen rakennus Suomessa. Kuhmossa on linjattu, että kaikessa julkisessa rakentamisessa pyritään käyttämään ensi sijassa puuta.

Vaikka Kuhmo oli profiloitunut puurakentamisen edistäjäksi, ennakkoluuloja puurakentamisen toimivuudesta isossa kohteessa oli paljon. Kuhmossa on toiminut puurakentamisen edistämiseen perustettu Woodpolis-hanke, minkä puitteissa paikkakunnalle on syntynyt useita puutuotealan yrityksiä ja osaamista. Kuhmolaiset sanovatkin, että Kuhmo on metsäbiotalouden menestystarina metsän keskellä ja Tuupalan koulu on siitä konkreettinen esimerkki.

Kuhmon päättäjät halusivat edistää puutaloutta sekä hyödyntää Kainuun metsävaroja ja käyttää paikkakunnan yritysten tuotteita. Koulun aluetalousvaikutukset olivat merkittäviä. Ruralia-instituutin laskelmien mukaan yksi julkiseen puurakentamiseen käytetty euro tuo 2,7 euroa aluetalouteen. 11,6 M€ maksaneen koulun rakentaminen toi Kuhmon aluetalouteen 30 miljoonaa euroa ja 100 henkilötyövuotta.

Pääosa koulurakentamisen rahoituksesta tuli Kuntarahoitukselta, joka oli perustanut Lontoon pörssiin lanseeratun Suomen ensimmäisen vihreän rakentamisen rahaston.

Kahdeksan kuvaa puusta on Metsämiesten Säätiön rahoittama videosarja Tuupalan puukoulun rakentamisesta ja sen eri vaiheista kannolta valmiiseen kouluun. Videosarjan ovat toteuttaneet toimittaja Markku Laukkanen, Audiomedia Oy ja arkkitehti Mikko Viljakainen. Videosarjan jakelijana toimii Puuinfo Oy.