16.11.2021

Puuta pintaan

Julkisivu on rakennuksen käyntikortti. Se houkuttelee astumaan sisään rakennukseen ja tutustumaan siihen tarkemmin. Käytetyt materiaalit, värit ja muodot määrittelevät rakennuksen luonnetta. Julkisivujen tulee kestää aikaa, mutta samalla ne myös heijastavat omaa aikakauttaan.

Teksti: Inkariina Sipiläinen

Read the article in English: Wood rises to the surface

Hyvin suunniteltu ja toteutettu – sekä oikea-aikaisesti huollettu – puujulkisivu kestää parhaimmillaan käytössä kymmeniä vuosia. Suomessa on lukuisia esimerkkejä yli 100-vuotiaista puujulkisivun omaavista rakennuksista.

Julkisivumateriaaleja valitessa tulee huomioida sääolosuhteiden vaikutus: esimerkiksi aurinkoisessa merellisessä ympäristössä säärasitus on huomattava. Eri materiaalien luonnollinen kestävyys vaihtelee puulajin mukaan. Pintakäsittelyaineilla tiettyjen ulkoverhousmateriaalien pitkäaikaiskestävyyttä voidaan tarpeen mukaan parantaa.

Korona-aikana puutuotteiden kysyntä on kasvanut, mikä on näkynyt paikoin myös ulkoverhousmateriaalien heikkona saatavuutena. Puutavarakauppa Lauta Oy:n toimitusjohtaja Juho Kallonen kertoo, että kysyntä on ollut erittäin vilkasta koko kuluneen vuoden ajan. Kotimaisten materiaalien saatavuus on ollut jonkin verran parempaa kuin tuontituotteiden.

Kallonen kertoo, että ulkoverhouksen materiaalivalinnat ovat usein tasapainoilua tuotteen ulkonäön, ekologisuuden sekä hinnan välillä. Ulkoverhousmateriaalien hinnat vaihtelevat paljonkin, mutta elinkaarikustannuksia laskettaessa erot tasaantuvat.

Käsittelyllä vai ilman?

Saatavilla on useita eri vaihtoehtoja puiselle ulkoverhoukselle. Puuta voidaan modifioida eri menetelmin, sitä voidaan pintakäsitellä tai käyttää sellaisenaan. Pintakäsittelyllä on esteettisyyden lisäksi puuainetta suojaava vaikutus.

Teollinen pintakäsittely takaa hallitut ja optimaaliset olosuhteet kosteuden, lämpötilan ja puhtauden kannalta. Teollisesti maalatut ulkoverhouslaudat nopeuttavat työmaavaihetta sekä suojaavat säärasitukselta asennuksen aikana. Pohjamaalaus tulee suorittaa mahdollisimman nopeasti höyläyksen jälkeen. Vaihtoehtona löytyy myös välimaalatut tai täysin valmiiksi maalatut ulkoverhoustuotteet, joiden asennus tapahtuu piilokiinnitteisesti. Siparila Oy:n myyntijohtaja Olli Prättälä kertoo teollisesti valmiiksi maalattuja tuotteita kysyttävän jatkuvasti yhä enemmän.

Julkisivujen palosuojaus

Rakennettaessa yli kaksikerroksisia kerrostaloja tai julkisia kohteita on puun palosuojauskäsittely tarpeen. Kerrostaloissa ensimmäisen kerroksen sekä poistumisteiden pintojen tulee olla palosuojattuja luokkaan B-s2, d0. Suositeltavaa on tehdä palosuojauskäsittely teollisesti vakioiduissa olosuhteissa.

Kuva 1. Julkisivujen palosuojaus. Paloturvallinen puutalo, Asuin ja toimitilarakentaminen -ohjekirja, 2021.

Lisätietoja: Paloturvallinen puutalo –ohjekirja.

Accoya

Accoya® on tuotemerkki ekologisesti ja myrkyttömästi asetyloidulle puulle. Prosessissa puu asetyloidaan eli kyllästetään väkevällä etikkaliuoksella, jolloin sen solukko muuttuu pysyvästi. Puusta tulee hyvin kosteudenkestävää ja mittapysyvää. Accoya® ei vaadi erillistä pintakäsittelyä, vaan sillä on käsittelemättömänä jopa 50 vuoden takuu maanpäällisissä rakenteissa.

Novenberg Oy:n Petteri Huomo kertoo, että Accoyan edut ovat etenkin pitkä elinkaari, huoltovapaus ja ekologisuus. Tuote valmistetaan radiata-männystä, jota saadaan muun muassa Espanjasta ja Uudesta- Seelannista. Jalostuslaitoksia on Euroopassa vain yksi, minkä vuoksi saatavuus on ajoittain ollut haasteellista.

Novenbergin pitkän tähtäimen avoitteena on kehittää Accoya käsittely soveltumaan myös pohjoisen männylle, jolloin markkinoille saataisiin myös tuotteen kotimainen versio. Accoya-tuotteiden pitkä käyttöikä ja mittapysyvyys kasvattavat materiaalin suosiota jatkuvasti, ja Huomo kertoo palautteen olleen pääsääntöisesti erittäin hyvää.

Accoya-julkisivu ei tikkuunnu, ja puu harmaantuu käsittelemättömänä muutamassa vuodessa riippuen kohteen sijainnista, ympäröivästä kasvillisuudesta ja muista ympäristötekijöistä.

Lisätietoja: www.novenberg.fi


Kuva: Tuomas Uusheimo

Wood City

SRV:n ja Stora Enson yhteistyössä kehittämä Wood City -puukortteli sijaitsee Helsingin Jätkäsaaressa. Wood City rakentuu asuinkerrostaloista, toimistotalosta ja hotellista sekä pysäköintitalosta. Modernit rakennukset sijaitsevat meren äärellä, mikä tarkoittaa hyvinkin vaihtelevia sääolosuhteita. Julkisivun kestävyys ja huoltovapaus painoivat vaakakupissa materiaalivalintaa tehtäessä. Osa julkisivusta on käsitelty Burnblock-palonsuoja-aineella paloluokkaan B-s1, d0. Wood Cityn Accoya-julkisivuille on annettu jopa 80 vuoden huoltovapaustakuu. Wood Cityn on suunnitellut Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy.

Lehtikuusi

Lehtikuusi on luontaisilta ominaisuuksiltaan erittäin kestävä rakennusmateriaali. Se sisältää luonnon omia suoja-aineita, kuten pihkaa, hartseja ja mineraaleja, ja kestää maasta irti asennettuna huoltovapaana useita vuosikymmeniä. Lehtikuusesta valmistettuja ulkoverhouspaneeleja ei tarvitse pintakäsitellä, sillä lehtikuusi materiaalina kestää UV säteilyn ja kosteuden rasitusta hyvin. Mitä paksumpaa materiaalia ulkoverhoukseen käytetään, sen paremmin se kestää ajan saatossa.

Lehtikuusesta valmistetuilla ulkoverhouspaneeleilla luodaan luonnollinen ilme julkisivulle. Lehtikuusiulkoverhoukset harmaantuvat vuosien saatossa – säärasitus vaikuttaa harmaantumisnopeuteen. Alkuun julkisivun pinnan sävy voi olla epätasainen. Lehtikuusi voidaan käsitellä rautasulfaatilla, mikäli pinnan harmaantumista halutaan nopeuttaa. Kuultokäsittelyä ei suositella, sillä kuultokäsitellyn lehtikuusen huoltoväli on puolet tiheämpi kuin kotimaisen kuusen.

Kuva: Lauta Oy

TOAS Kauppi

TOAS Kaupin julkisivu on uniikin haitarimainen, ja kaikista asunnoista avautuu hieman erilainen näkymä. Julkisivuverhoiluksi valikoitui käsittelemätön höylätty lehtikuusi. Vaakaverhouksella on haluttu häivyttää julkisivuista CLT-elementtien vaakasaumat. Pystysaumoihin tuotiin perinteisestä puurakentamisesta poiketen uudenlaista detaljiikkaa. TOAS Kaupin on suunnitellut BST-Arkkitehdit Oy.

PLATTA – julkisivulevy

PLATTA-julkisivulevyjen raaka-aineena käytetään ristiinliimattua kolmikerroksista kuusiliimalevyä. Tämä tekee levyistä helposti työstettäviä mutta kevyitä käyttää. Levyjä on saatavina kolmessa eri pituudessa. Julkisivulevyt on maalattu valmiiksi, eikä niitä tarvitse pintakäsitellä työmaalla enää asennuksen jälkeen. Huoltoväli on sama kuin kuusiulkoverhouksessa yleensäkin eli 10−20 vuotta kohteesta riippuen.

PLATTA-julkisivut ovat myös täysin naulattomia ulkoasultaan. Levymäisyys mahdollistaa eri värien ja leveyksien käytön samalla seinäpinnalla. Julkisivukuva voidaan suunnitella yhdistelemällä vaalean sävyisiä ja eri levyisiä julkisivulevyjä. Levyt nopeuttavat rakennusprosessia, ja ne voidaan asentaa joko työmaalla tai elementtitehtaalla.
Lisätietoja: www.siparila.fi

Kuva: Veikka Hännikäinen

HOAS Tuuliniitty

HOAS Tuuliniityn julkisivuissa on käytetty Siparilan 20 mm paksuja, valmiiksi maalattuja PLATTA-julkisivulevyjä, jotka asennettiin piilokiinnityksellä. Levyt on käsitelty Tikkurilan Ultra Pro 30:llä, joka suojaa ulkoverhousta säältä, kosteudelta, uvsäteilyltä sekä lialta. Julkisivun vaaleat osat ovat PLATTA-levyjä, kun taas tummat osat ovat myöskin Tikkurilan tuotteilla maalattuja lamellipaneeleja. HOAS Tuuliniityn pääsuunnittelijana toimi Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy.

Lämpömodifioitu puu

Lämpömodifioinnin varsinainen läpimurto tapahtui Suomessa vuonna 1993. Näin sai alkunsa ThermoWood® eli Suomessa kehitetyllä lämpömodifiointimenetelmällä valmistettu tuote, jonka tuotanto on yhdenmukaistettu ja jonka tuottajilla on auditoitu laadunvalvontajärjestelmä.

Lämpöpuuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Jukka Ala-Viikari kertoo, että lämpöpuun mitta- ja muotopysyvyys pitää rakenteet ja kiinnikkeet tiiviinä. Pihkattomuudesta on hyötyä lämpöpuuta pintakäsiteltäessä.

Lunawood Oy:n Maija Masalin korostaa vastuullisuusnäkökulmaa: tuotannossa ei käytetä kemikaaleja, vaan lämpömodifiointi perustuu puun ominaisuuksien muokkaamiseen lämmön ja vesihöyryn avulla. Tällä hetkellä julkisivuissa vallalla ovat luonnolliset sävyt sekä mustaksi käsitelty lämpöpuu. Lämpöpuu ei välttämättä vaadi elinkaarensa aikana minkäänlaista pintakäsittelyä, jos hyväksyy ulkoverhouksen luonnollisen harmaantumisen.

Lisätietoja: www.thermowood.fi, www.lunawood.com

Kuva: Wellu Hämäläinen

Aurum

Keväällä 2021 valmistunut Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisrakennus Aurum pitää sisällään huomattavan määrän laboratoriotiloja. Rakennuksen pääsuunnittelija Piia Viitanen Aihio Arkkitehdit Oy:stä kertoo, että rakennusta suunniteltaessa haluttiin kiinnittää erityisesti huomiota viihtyvyyteen – ikään kuin vastapainona steriileille laboratorioille. Selvää oli, että julkisivu haluttiin rakentaa kotimaisesta puusta. Vastuullisuusnäkökulman lisäksi materiaalin piti olla mahdollisimman kestävä. Valinta kohdistui kotimaiseen lämpöpuuhun. Aurumin näyttävä pääsisäänkäynti on verhoiltu lämpöpuulla, ja sama materiaali jatkuu myös sisälle aulaan. Viitanen kertoo, että rakennuksesta haluttiin tyylillisesti yhtenevä ja luokseen kutsuva. Rakennus on saanut osakseen erittäin positiivista palautetta käyttäjiltään.

Hiilletty pinta

Puupinnan hiillyttäminen on ikivanha menetelmä puun kestävyyden parantamiseksi. Hiillyttämällä pintaan saadaan luontainen suojakerros, joka parantaa etenkin puun lahon- ja kosteudenkestävyyttä. Shou Sugi Ban -menetelmänäkin tunnettu hiiltäminen on lähtöisin Kaukoidästä. Kaikkia puulajeja voidaan hiiltää. Pinnan kuviointi ja hiiltymisen syvyys ja nopeus riippuvat puulajista.

Kuva: Tuomas Uusheimo

Cafe Birgitta

Cafe Birgitta on Helsingin Hernesaaressa sijaitseva kahvila, jonka vaaleat sisätilat toimivat hienona kontrastina rakennuksen tummalle ulkoverhoukselle. Kahvilasta haluttiin arkkitehtuurillisesti uniikki ja samalla ympäröivään merimaisemaan hyvin sulautuva. Hirsirakennuksen ulkoseinät ovat 50×50 mm laminoitua puuta, joiden pinta hiillettiin paikan päällä. Kohteen on suunnitellut Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy, ja se voitti Vuoden hirsirakennus -palkinnon vuonna 2014.

Ulkoverhous kotimaisesta kuusesta

Edellä esitetyistä puisista ulkoverhousmateriaaleista kuusiulkoverhouspaneelit ovat yleisimmin käytetty ja edullisin vaihtoehto. Toisaalta myös huoltoväli on verrokeista tihein, mikä näkyy tuotteen elinkaarikustannuksissa.

Kuusiulkoverhoilun huoltoväli perusvaatimuksilla on 10-15 vuotta. Oikeaoppinen ja -aikainen huoltomaalaus on ehdoton edellytys puu-ulkoverhouksen pitkäaikaiskestävyydelle. Profiileja on saatavilla lukuisia, ja pintakäsittelymahdollisuuksille vain taivas on rajana.

Kuva: Mikko Auerniitty

Taulukko 1: Eri puu-ulkoverhousmateriaalien ja -tuotteiden ominaisuuksia.

MateriaaliUlkonäköHuoltoOminaisuudet
AccoyaHarmaantuu parin vuoden kuluessa

Saattaa muuttua laikukkaaksi
ennen pinnan sävyn lopullista tasaantumista
Kestävyystakuu 50 vuotta

Julkisivujen pesu ja harjaus tarvittaessa
Huoltovapaus, kestävyys, lahoamattomuus
LehtikuusiSydänpuu erottuu vaaleammasta pintapuusta

Harmaantuu kelomaiseksi ajan kuluessa
Oikein asennettuna kestää helposti 50 vuotta, julkisivujen pesu tarvittaessa

Ei kaipaa pintakäsittelyä
Puuaineen luontaiset ominaisuudet
parantavat biologista kestävyyttä
PLATTA-levyCLT-rakenteinen levymäinen pinta, täysin valmiiksi käsitelty tuote piilokiinnityksellä

Saatavilla vain peittävällä käsittelyllä

Kolme eri kokovaihtoehtoa
Huoltoväli 10−20 vuottaAsentamisen nopeus, tuotteen keveys, kotimaisuus, hyvä säänkestävyys
Lämpömodifioitu
puu
Alkuun tumma, mutta harmaantuu muutamassa vuodessaVoi käyttää ilman pintakäsittelyä

Pintakäsitelty lämpöpuu huollettava kohdekohtaisesti, lämpöpuun pihkattomuus pidentää huoltoväliä
Kotimaisuus, hyvä muotopysyvyys,
pihkattomuus, hyvä biologinen kestävyys
Hiilletty pintaPersoonallinen ulkonäkö
Tahraa ilman pintakäsittelyä
Öljyäminen 5−15 vuoden välein
parantaa pitkäaikaiskestävyyttä ja ulkonäköä
Hyvä lahon- ja kosteudenkestävyys
Kuusi-
ulkoverhouslaudat
Perinteinen puu-ulkoverhousmateriaali

Saatavilla teollisesti pohja-, välimaalattuna tai valmiiksi maalattuna
Huoltoväli 10−20 vuottaMuunneltavuus, kotimaisuus, edullisuus

Toimivan ja pitkäikäisen ulkoverhouksen edellytyksiä:

  • Käytä riittävän paksua verhouslautaa, suositeltava paksuus 28 mm
  • Käytä teollisesti pohjamaalattua verhouslautaa
  • Lauta on sydäntavaraa
  • Asennettava ja pintakäsiteltävä ulkoverhouslauta on riittävän kuivaa (kosteus < 18 %)
  • Asenna laudat sydänpuoli ulospäin, jos et käytä teollisesti pintakäsiteltyjä lautoja
  • Vältä jatkoksia ja säälle alttiita verhouslautojen suojaamattomia päitä
  • Käytä päätypontattuja ja sormijatkettuja verhouslautoja
  • Jätä ulkoverhouksen taakse noin 22–25 mm alhaalta ylös avoin tuuletusrako
  • Huolehdi, että puuverhous pääsee kastuttuaan vapaasti kuivumaan eikä sadevesi pääse imeytymään rakenteisiin (viistot pinnat, tippanokat, suojapellitykset)
  • Huolehdi ulkoverhouksen rakenteellisesta suojauksesta, esim. räystäät ja verhouksen alalaidan riittävä etäisyys maasta (suositus > 500 mm)
  • Tee asennukset, kiinnitykset ja pintakäsittelyt huolellisesti
  • Tee verhouksen alareunaan tippanokka
  • Toimivat ikkunoiden vesipellit ja listoitukset/vuorilaudat
  • Toimivat sadevesikourut ja syöksytorvet
  • Räystäiden leveys vähintään 300 mm, mieluummin 600 mm
  • Tarkasta, korjaa ja huolla ulkoverhous riittävän usein

Artikkeli on julkaistu lokakuussa 2021 Puu-lehden numerossa 2/2021.

  • Lue Puu-lehti 2/2021 kokonaisuudessaan.
  • Seuraava Puu-lehti ilmestyy keväällä 2022. Tilaa se itsellesi (maksuton SAFA:n, RIL:n, RIA:n, SI:n, SIO:n, TKO:n, RKL:n, RTY:n ja Ornamon henkilö- ja opiskelijajäsenille kotiosoitteeseen postitettuna)
  • Puu-lehden mainostajien valitsemat artikkelit julkaistaan printtilehden lisäksi e-artikkeleina.