Rakennuksen energiatehokkuus muodostuu niin rakenteiden, valittujen energiaratkaisujen kuin talotekniikan kokonaisuudesta. Rakennettaessa puusta hyvään energialuokkaan päästään valitsemalla paremmat ikkunat, riittävä eristys ja energiatehokas ilmanvaihto. Fiksu ja vastuullinen rakennuttaja tekee valinnat tarkastelemalla rakennuksen koko elinkaaren aikaisia vaikutuksia.

Teksti: Minna Mattsson ja Jenni Rovio
Read the article in English: Energy-efficient and low emission wooden buildings

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Kuntatasolla hiilijalanjäljestä puolet koostuu rakentamisesta, rakennusten kuluttamasta energiasta ja niiden ylläpidosta. Päästöjen määrään vaikuttavat eniten lämmitysjärjestelmä, energiatehokkuus ja rakennusmateriaalit.

Puurakentaminen on kunnalle keino pienentää rakentamisen aiheuttamia päästöjä. Rakennuksen energiankulutus koko elinkaaren aikana on myös tärkeä osa rakennuksen ilmastovaikutusta, ja tärkeimmät päätökset tehdään suunnitteluvaiheessa.

Energiatehokkuus on valintojen summa

Rakennuksen energiatehokkuus muodostuu rakenteiden, valittujen energiaratkaisujen ja talotekniikan kokonaisuudesta.

– Massiivipuisille rakennuksille on sallittu uuden rakennuksen energiatehokkuusasetuksessa tietty E-luvun ylitysmahdollisuus, mutta ei se lähtökohtaisesti tarkoita, että massiivipuiset rakennukset toteutettaisiin näin. Rakennuttajan tulisi luonnollisesti ajatella tulevia energiakustannuksia ja asettaa kohteelle vastuullinen, nykyrakentamisen mukainen energiatehokkuustaso, sanoo Motivan Harri Heinaro, kiinteistöjen energiatehokkuuden johtava asiantuntija. 

Pelkät seinien lämpöhäviöt eivät muodosta kaikkea rakennuksen lämpöhäviöistä. Lämpö karkaa myös ikkunoiden ja ilmanvaihdon kautta sekä lämpimän käyttöveden mukana, Heinaro muistuttaa. Massiivipuurakennuksissa seinien huonompaa U-arvoa on mahdollista kompensoida esimerkiksi eristämällä ylä- ja alapohja paremmin sekä hyödyntämällä ilmanvaihdon mukana poistuvaa lämpöä. Myös seiniä voidaan eristää.

Ilmastovaikutus esiin

Keskeinen osa tulevaisuuden säädösohjausta on vuonna 2021 lausunnolla ollut rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi uudisrakennusten ja laajamittaisten korjausten hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen arviointiin. Sen tarkoituksena on helpottaa ja yhtenäistää rakentamisen ilmastovaikutusten laskemista. Pyrkimyksenä on asettaa rakennuksille niiden käyttötarkoitusluokittain määritellyt hiilijalanjäljen raja-arvot vuoteen 2025 mennessä.

– Vähähiilisyys kannattaa ottaa kunnassa rakennushankkeiden tarkastelu- tai hankintakriteeriksi jo nyt. Näin kunnalle kertyy osaamista vähähiilisestä rakentamisesta ennen kuin se tulee pakolliseksi tarkastelukriteeriksi rakennuksen ilmastoselvityksen kautta, toteaa Heinaro.

Valittu energiaratkaisu suuressa roolissa

– Rakennuksen ja rakentamisen ilmastovaikutuksia voi ja kannattaa tarkastella jo suunnittelupöydällä. Kun verrataan eri ratkaisujen ja materiaalien päästövaikutuksia, tunnistetaan vähäpäästöisin yhdistelmä. Samalla voidaan selvittää eri vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia, kannustaa kiinteistöjen elinkaaritarkasteluihin ja korjausrakentamiseen erikoistunut asiantuntija Nina Teirasvuo Motivasta.

Kuopion Länsirannan koulun suunnitteluvaiheessa sovellettiin ympäristöministeriössä valmisteltavaa päästölaskentamenetelmää ja vertailtiin eri vaihtoehtojen ilmastovaikutuksia. Hiilijalanjälki pieneni 44 prosenttia alkuperäisestä, kun rakennukseen valittiin CLT-rakenne, maalämpöpumppu ja aurinkopaneelit. Suurin vaikutus oli päälämmitysjärjestelmän valinnalla, jonka vaikutus oli noin kolmannes. Vaihtamalla betonirakenne massiivipuuhun hiilijalanjälki pieneni noin kymmenyksen ja oman aurinkosähkön tuotannolla prosentin verran.

Kouvolan Kuusankosken koulun kilpailutuksessa puolestaan selvitettiin vaihtoehtoja päästövähennyksiin, kun rakennusmateriaaliksi oli valittu jo puu. Parhaimpaan vähähiiliseen skenaarioon päästiin valitsemalla maalämpö, CLT-runko, puuverhoilu sekä vähäpäästöinen betoni. Kohteessa tavoitellaan vähintään energialuokkaa A ja noudatetaan päästötön työmaa -konseptia. Rakennuksen päästöihin vaikuttivat eniten lämmitysjärjestelmä ja valittu energialuokka. Isossa roolissa oli myös vähäpäästöinen betoni.

Puuta myös korjausrakentamiseen

Myös korjausrakentamisessa puurakentamisen ratkaisut tukevat vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta. Korjausrakentamisessa puuta voidaan käyttää monipuolisesti niin rakenteellisissa ratkaisuissa kuin verhouksissa. Suunnitteluvaiheessa puun käytön ohella voidaan arvioida uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksia sekä purkumateriaalien kiertotalouspotentiaalia.

– Meillä on paljon korjausvelkaa, ja edessämme on koko Suomen läpileikkaava korjausrakentamisurakka. Puu tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon ikääntyneiden betonilähiöiden modernisointiin ja kaupunkikuvan uudistamiseen. Samalla saadaan myös kasvatettua hiilivarastoa sekä pienennettyä rakentamisen hiilipiikkiä, sanoo Teirasvuo.

Motiva käynnistää keväällä 2022 julkisen puurakentamisen vauhdittajaryhmän, joka keskittyy korjausrakentamiseen. Ryhmään toivotaan mukaan kuntien, seurakuntien ja asuntosäätiöiden valmistelu- tai hankesuunnitteluvaiheessa olevia korjausrakentamisen hankkeita, joissa on kiinnostus käyttää puuta yhtenä materiaalina. Ne voivat olla energia- ja julkisivuremontteja, lisäkerrosrakentamista, laajennuksia, korjausrakentamiseen liittyviä kehittämishankkeita ja kokeilevaa korjausrakentamista sekä eri materiaalien yhteiskäyttöä.

Lue myös Puu-lehden uutinen Motivan julkisen puurakentamisen neuvontapalveluista ja vauhdittajaryhmistä: Kuntia kiritetään puurakentamiseen