Suomalais-venäläinen koulu

Rakennushanke

Senaatti-kiinteistöt aloitti hankesuunnittelun vanhan koulun vakavien sisäilmaongelmien takia vuonna 2015. Toiminnallinen konsepti ja tilalliset tavoitteet kohteelle työstettiin yhteistyössä käyttäjien kanssa. Hankesuunnitelmassa 2017 asetettiin rakennuksen tekniset, taloudelliset ja ympäristötavoitteet. Ympäristönäkökohdista hankesuunnitelmaan oli kirjattu, että laitteiden ja materiaalien ympäristöystävällisyyteen ja kierrätettävyyteen tulee kiinnittää huomiota ja rakennuksen maanpäällisen rakentamisen kokonaismenojen arvosta vähintään 10 % tulee olla cleantech-ratkaisuja, esimerkiksi ympäristömyötäisiä materiaalivalintoja sekä materiaali- ja energiatehokkuutta edistäviä ratkaisuja.

Rakennuksen tekninen käyttöikätavoite on 100 vuotta. Energiatavoite oli asetettu E-luvun muodossa 104 kWh/m2,a (D3/2012 mukaan), joka oli vuonna 2015 FinZeb-tutkimushankkeessa määritetty tavoitteeksi koulurakennuksille. Aurinkosähköpaneelit olivat tavoitteena teknisesti ja taloudellisesti järkevässä laajuudessa. Tilaohjelman ja hankesuunnitelman perusteella tavoitebudjetiksi asetettiin 27,9 miljoonaa euroa.

Suunnitteluryhmä valittiin hankkeessa suunnittelukilpailun avulla. Kutsukilpailuun osallistui viisi suunnitteluryhmää. Kilpailuehdotuksia arvioitiin kokonaisuutena halutun työ- ja oppimisympäristön toteutumisen näkökulmasta, arkkitehtuurin, kustannusten, elinkaari- ja ympäristönäkökulmien ja terveellisen sisäilmaston näkökulmista. Kilpailusta valittiin kaksi ehdotusta neuvotteluvaiheeseen, jossa suunnitelmia kehitettiin kustannusten ja käyttäjän toiminnallisten tavoitteiden näkökulmasta. Kustannusarviot sekä hiilijalanjälkiarviot laskettiin sekä puurakenne- että betonirakennevaihtoehdolle.

Hanke toteutettiin allianssimallilla, ja palveluntuottajaksi valittu SRV liittyi hankkeeseen hyvin pian hankkeen suunnitteluvaiheen alettua. Allianssineuvottelujen aikana palveluntuottaja teki kustannusarvioita, joilla varmistettiin yhteinen näkemys kustannustasosta ja -tavoitteesta, ja todettiin edelleen, että puurakennus voidaan yhtä hyvin saada aikaan varatussa budjetissa kuin betonirakennuskin.

Suunnittelun alkuvaiheessa hankkeelle päätettiin hakea myös RTS-ympäristöluokitusta. RTS-ympäristökriteeristö otettiin Senaatissa käyttöön hankkeiden ohjaamisessa vuonna 2018. Energiatavoite muutettiin A-energialuokkaan. Puurakennuksen vaatimat rakenne-, palo- ja kosteustekniset ratkaisut ja akustiikka edellyttivät huomattavaa suunnitteluratkaisun kehittämistä ja innovointia yhdessä suunnitteluryhmän ja palveluntuottajan kanssa, jotta teknisesti toimiva ja kustannustehokas kokonaisuus saatiin aikaan. Esimerkiksi puurakenteiden kutistumien hallinta teetti hyvin paljon työtä suunnitteluvaiheessa, ja lopulta siihen laadittiin kokonaan uusi ratkaisu, jotta päästiin haluttuun kustannus- ja laatutasoon.

Yleissuunnittelun loppupuolella tehtiin ensimmäinen kaikki materiaalit ja käytön energian kulutuksen huomioiva hiilijalanjälkiarvio. Lisäksi tässä vaiheessa tehtiin elinkaarikustannuslaskenta. Puun määrää rungossa teknisistä syistä vähennettiin, ja julkisivuissa sen määrää lisättiin. Puun elinkaaren aikaiset huoltokustannukset osoittautuivatkin odotettua pienemmiksi.

Rakentamisvaiheessa tehtiin vielä hiilijalanjäljen laskenta, jonka perusteella hiilijalanjälki oli kasvanut hieman suunnitteluvaiheen arviosta. Suunnitteluvaiheen väliauditointi läpäisi 4 tähden tason ympäristöluokituksessa.

Rakennuttajakonsultin ja allianssikumppanin arvioiden ja kustannusvertailujen mukaan puurakentamisen vaikutus kustannuksiin on ollut noin 2–3 %:n luokkaa (verrattuna betonirakentamiseen). Suunnittelun kustannukset ovat kasvaneet noin 1 % ja rakentamisen noin 2 %. Tämä euromäärä vastaa melko suoraan puurakentamisen vaatiman sääsuojauksen hintaa, mutta asia ei tietysti ole näin suoraviivainen. Suunnittelun aikana seurattiin RO-arvion kehittymistä ja meneteltiin target value design (TVD) -periaattein. Tämä tarkoittaa ”optimointia”, jossa ei pelkästään pyritä mahdollisimman pieneen hintaan, vaan myös saamaan käytettävissä olevilla resursseilla mahdollisimman paljon arvoa eli laadukasta lopputulosta.

Näin ollen on vaikea osoittaa lopullisen hinnan avulla, että puurakentaminen maksoi tietyn summan enemmän tai vähemmän. Paremminkin jokin hintavampi ratkaisu kompensoitiin säästämällä jossain toisaalla. Hankesuunnitelmassa mainittua cleantech-prosenttia ei ole hankkeen aikana kustannuksista laskettu tai seurattu. Tavoitteen todentaminen on hyvin subjektiivista ja riippuu siitä, mitä halutaan määritellä erityiseksi cleantech-hankinnaksi. Jos esimerkiksi laaja puun käyttö rakentamisessa luetaan tähän, tavoite täyttyy erinomaisesti. Hankkeessa uskotaan ympäristönäkökulman tulleen huomioiduksi ympäristöluokituksen ja elinkaarilaskelmien avulla.

Lähteet: Haastattelut ja raportti: Senaatti 9/2020 ”Hiilijalanjälki rakennushankkeen ohjauksessa – case Suomalais-venäläinen koulu”

Senaatti-kiinteistöillä on tavoitteena puolittaa rakentamisen päästöt vuoteen 2035 mennessä. Keinoina ovat rakentamisen vähentäminen, kiertotalouden periaatteiden käyttöönotto, päästöttömät rakennusmateriaalit, päästöttömät työmaat ja jäljelle jäävien päästöjen kompensointi. Lue kouluhankkeesta ja käyttäjien kokemuksista: www.senaatti.fi.