Puuinfo julkaisee eurooppalaista puurakentamista käsittelevän laajan artikkelisarjan, joka esittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarjan tavoitteena on tehdä tunnetuksi sellaisia puurakentamisen hyviä käytäntöjä, joista oppimalla ja joita soveltamalla Suomessakin puurakentamisen kilpailukykyä voitaisiin parantaa. 

Tässä artikkelissa kuvataan saksankielisen Euroopan puurakentamisen koulutusta, joka painottuu vahvasti työn ja opiskelun yhdistävään oppisopimuskoulutukseen ja työelämälähtöiseen jatkuvan opiskelun malliin. Suuri osa valmistuvista puu- rakennusinsinööreistä valmistuu käden taitoja korostavan oppisopimuskoulutuksen kautta.

Artikkelissa kerrotaan aidosta osaamisen arvostuksesta ja käytännönläheistä koulutuksesta. Koulun toimintaa ohjaa yritysten edustajista muodostettu hallitus, minkä kautta yritykset ovat vahvasti sitoutuneita koulutukseen ja valmistuvien opiskelijoiden työllistämiseen. Opettajilta edellytetään vähintään kuuden vuoden käytännön työkokemus teollisuudessa ennen opettajaksi ryhtymistä.

Koulutus kattaa kaikki puuteollisuuden alat ml. niihin liittyvät teknologia, koneet ja laitteet. Koulutuksen ajantasaisuudesta huolehditaan uusimalla koulun laitteet viiden vuoden välein. Koulutuksen painopiste on ammattiaineissa, minkä seurauksena opiskelijat ovat koulun käytyään valmiita työelämään.

Puutekniikan insinööreille opetetaan myös puurakenteiden suunnittelu ja mitoitus sekä valmistuksessa tarvittavien työstökoneiden ohjelmointi. Valmistuvat osaavat toimia teknisessä myynnissä, tuotekehityksessä ja valmistuksessa.

Ammattilaisia teollisuuden tarpeisiin

Puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden edistyneisyys saksankielisessä Euroopassa on Rosenheimin Ammattikorkeakoulun rehtorin, professori Heinrich Kösterin mielestä seurausta hyvästä koulutuksesta ja ammattikorkeakoulujärjestelmästä. – Meidän koulutuksemme perustuu malliin, jossa vahva käytännön ammatillinen työkokemus ja teoreettinen koulutus kulkevat käsi kädessä.

Tässä meidän koulutuksemme eroaa monista maista kuten Suomesta, jossa painotetaan enemmän teoreettista opetusta.

Puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden edistyneisyys saksankielisessä Euroopassa on Rosenheimin Ammattikorkeakoulun rehtorin, professori Heinrich Kösterin mielestä seurausta hyvästä koulutuksesta ja ammattikorkeakoulujärjestelmästä. – Meidän koulutuksemme perustuu malliin, jossa vahva käytännön ammatillinen työkokemus ja teoreettinen koulutus kulkevat käsi kädessä. Tässä meidän koulutuksemme eroaa monista maista kuten Suomesta, jossa painotetaan enemmän teoreettista opetusta.

– Opetuksemme lähtökohtana ja tavoitteena on tuottaa puutuotteelle mahdollisimman paljon arvoa. Koulutamme osaajia ja ammattilaisia puutuoteteollisuudelle. Koulutuksemme alkaa metsästä puun kaadosta ja jatkuu puunjalostuksen kokonaishallintaan, sen prosesseihin ja talouteen, kuvailee Köster.

Opiskelijoilla on käytössä modernit laboratoriot ja työpajat, joiden uusimmat koneet ja laitteet tulevat suoraan valmistajilta. – Näin opiskelijat pääsevät oppimaan puualan uusimmasta teknologiasta, kun laboratoriot mahdollistavat käytännön työskentelyn, työvaiheiden havainnoinnin ja testauksen. Kaikki opiskelijat osallistuvat opintojen aikana useisiin projekteihin, vierailevat yrityksissä ja suorittavat työharjoittelun.

Koulutus painottaa työkokemusta

Saksa, Itävalta ja Sveitsi ovat oppisopimuskoulutuksen mallimaita, joissa kaikissa oppisopimuskoulutukseen lähtevien osuus 16–18-vuotiaiden ikäluokasta on runsas puolet. Lukion jälkeen aloitettava oppisopimuskoulutus kestää 3-4 vuotta ja jakautuu työharjoitteluun ja teoreettiseen osuuteen.

Opiskelijat tekevät koulutussopimuksen yrityksen kanssa ja saavat porrastetusti nousevaa palkkaa opintojen edetessä siten, että kolmantena vuotena palkka on minimipalkan tasoa. Opiskelijalle on tarjolla palkallista työtä, käytännönläheistä opetusta ja yleensä varma työpaikka.

Kösterin mukaan korkeakoulu arvostaa ja tarvitsee yritysyhteistyötä. – Yritykset ovat hyvin sitoutuneita tähän oppisopimusjärjestelmään, koska yritykset haluavat ammattitaitoista työvoimaa. Kun opiskelijat työskentelevät yrityksissä, ymmärrys niiden tarpeisiin ja käytännönläheisyys opinnoissa säilyy.

Koululla on tiivis yhteistyö teollisuuden kanssa, mitä osoittaa se, että korkeakoulun neuvostossa istuu teollisuuden myös puutuoteteollisuuden edustajia. – Pääosalla meiltä valmistuvista insinööreistä on valmistuttuaan vahva työkokemus teollisuudesta. Me emme halua vain akateemisia loppututkintoja, vaan ammattilaisia, joilla on myös käytännön työkokemus.

– Oppisopimusmalli vaatii työnantajien ja koulutuksesta vastaavien läheistä yhteistyötä. Yrityksen osuus on koulutuksessa jopa 70 prosenttia. Kouluopetusta keskitetään työskentelyjaksojen väleihin 1-3 viikon moduuleihin ja sillä tavoitellaan korkean tason osaamista ja teknistä tietämystä, kuvailee Köster.

Oppilaitokseen voi hakeutua suoraan kolme vuotta kestävään kandidaattitason puuinsinöörin opinto-ohjelmaan tai suorittaa oppisopimusjärjestelmän puitteissa ensin puusepän ammattitutkinnon ja sen jälkeen tarvittaessa hakeutua puuinsinöörikoulutukseen, mikä avaa mahdollisuuden maisteritutkintoon yliopistossa.

– Koulutusmalli kouluttaa nuoria oikeille aloille työmarkkinoilla. Esimerkiksi puutuoteteollisuudessa on vahva pienen ja keskisuuren teollisuuden verkosto, johon nuoret voivat kouluttajana ja työpaikan tarjoajana luottaa. Saksassa on EU:n alhaisin alle kahdeksan prosentin nuorisotyöttömyysaste, muistuttaa Köster.

Oppisopimusmallissa yrityksessä olevilta kouluttajilta odotetaan paljon. – Heidän tulee ammattitietämyksensä ja opetuksen ohella ymmärtää ja valvoa nuorten kokonaisvaltaista kehitystä, omata silmää nuoren sosiaalisille tarpeille, olla esikuvana ja vastata oppiohjelmien käytännön toteutuksesta. Kouluttajan tulee raportoida säännöllisesti koululle, vanhemmille ja järjestelmää valvovalle kauppakamarille.

Työmarkkinoiden ykkösluokkaa

Puualan opetusohjelmassa ovat keskeisesti mukana puunjalostuksen komponentit, ikkunat, ovet, sillat, puolijalosteet ja puun käytön hallinta sen eri käyttöalueilla. – Kun arkkitehdit visioivat, insinöörien on osattava mahdollistaa niiden toteutus.

Toinen iso opinto-ohjelma käsittää puurakentamisen rakentamisen fysiikan, rakenneopin, estetiikan ja lujuuslaskennan.

Koulusta valmistuvat puuinsinöörit ovat valmiita rakennesuunnittelijoita, jotka hallitsevat puurakentamisen teknologian, fysiikan, puurakenteiden suunnittelun, lujuuslaskennan ja mitoituksen. Tämän lisäksi valmistuvilla puuinsinööreillä on valmiudet projektihallintaan, rakentamisen työnjohtoon ja perustiedot rakentamisen säädöksistä.

– Tavoitteemme on kouluttaa ammattilaisia teollisuuden ja markkinoiden tarpeisiin ammattilaisia, jotka hallitsevat puun käytön vaativissakin kohteissa ja puurakenteissa. Jos et hallitse tuotteiden valmistusta ja ominaisuuksia, miten voit niitä myydä asiakkaille.

Kolmas osa-alue on sisustaminen, jossa puun käytön alue on hyvin laaja alkaen huonekaluteollisuudesta ja päätyen lentokone- ja laivateollisuuden sisustusratkaisuihin. – Koulutamme toiminnalliseen esteettiseen suunnitteluun puun käytössä erikoistuneita sisustusarkkitehtejä, jotka ovat sijoittuneet hyvin töihin huonekaluteollisuuden lisäksi lentokoneteollisuuteen ja isoille telakoille.

Puutuotealan yritysten keskikoko Saksassa on kuusi työntekijää. – Monet opiskelijamme perustuvat omia yrityksiä tai menevät töihin pikkufirmoihin koska 10-15 työntekijän yrityksessä on oltava insinööri.

– Meiltä valmistuvat opiskelijat sijoittuvat työmarkkinoilla ykkösluokkaan, muistuttaa Köster. Kaikki sijoittuvat sataprosenttisesti, kun alan osaajista on pulaa. Lähes kolmannes valmistuneista lähtee ulkomaille kuten Pohjois-Amerikkaan, Australiaan, Kanadaan ja Kiinaan, joissa maissa puunjalostus on vahvassa kasvussa ja tarve koulutetusta työvoimasta on suurta.

Puumarkkinan kasvu edellyttää koulutuksen lisäämistä

Köster arvioi Saksan puurakentamisen markkinan kasvavan vain koulutusta lisäämällä. – Tuotamme nyt vuodessa 15 tuhatta puurakenteista asuntoa, mikä on normaalikapasiteetti. Jos haluamme puurakentamisen markkinaa kasvattaa, meidän on tuotettava puuseppiä ja insinöörejä alalle lisää. Sama koskee teollista kerrostalomarkkinaa, joka voi kasvaa vain tekijöiden määrää lisäämällä.

– Puutuoteteollisuuden yritykset ovat tuoneet korkean jalostusasteen tuotteita puurakentamisen markkinoille. Valmistus on yhtä enemmän digitaaliseen suunnitteluun perustuvaa esivalmistusta tehtaissa ja työmaille jää lähinnä valmisosien asennus. Kapasiteetin kasvu perustuu entistä pidemmälle jalostettujen tuotteiden valmistukseen, arvioi Köster.

Kösterin mukaan yritykset erikoistuvat yhä pidemmälle esivalmistukseen. – Joku yritys tekee kattoja, joku seinäelementtejä, joku taas portaita ja muita sisustamisen komponentteja. Puurakentamisessa siirrytään parhaillaan rakentamisesta valmisosien asentamiseen ja kokoonpanoon samalla tavoin kuin huonekaluteollisuudessa on jo tapahtunut.

– Tässä markkinakehityksessä pienten puutuoteteollisuuden yritysten merkitys on hyvin suuri. Ne voivat tuottaa elementtejä ja muita puurakentamisen komponentteja ja verkottua keskenään. Olennaista on tunnistaa tässä kehityksessä asiakaslähtöisyys ja erikoistuminen. Meidän on suunniteltava ja rakennettava sellaisia taloja ja asuntoja, joita asiakkaat haluavat.

Kisällimallin pitkät perinteet

Rosenheimin ammattikorkeakoulussa on yli 80 vuoden ajan koulutettu puuteknologian osaajia. Korkeakoulun juuret ovat puutekniikassa, joka on vahvasti läsnä kampuksen elämässä ja lukuisissa perinteissä. Rosenheimiläisyys yhdistää opiskelijoita ja koulusta valmistuneita, joilla on oikeus käyttää ”Holzer”-hattua.

Saksan oppisopimusjärjestelmällä ”kisällimallilla” on pitkät perinteet, mikä aikanaan helpotti muutosta käsityövaltaisesta taloudesta teollisuuteen erityisesti 1800-luvun aikana. Koulutus paransi erityisesti pienyritysten toimintaedellytyksiä.

Rosenheimin puuteknologian ja -rakentamisen professorit ovat tunnustettuja alan erityisosaajia. Tullakseen professoriksi puutuotealalla, on oltava teollisuudesta viiden vuoden työkokemus. Kösterillä itsellään on saksalaisen puuinsinöörin tavallinen tarina. Köster hakeutui lukion jälkeen oppisopimuksen piiriin, minkä jälkeen ammattikorkeakouluun. Hän toimi puuseppänä ja eri tehtävissä puutuoteteollisuudessa 20 vuotta. Kösteristä tuli opettaja Pihlin ammattikorkeakouluun, myöhemmin opettaja Vancouverin British Columbian yliopistoon ja jatko-opintojen jälkeen rehtori Rosenheimiin.

Puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden edistyneisyys saksankielisessä Euroopassa on Rosenheimin Ammattikorkeakoulun rehtorin, professori Heinrich Kösterin mielestä seurausta hyvästä koulutuksesta ja ammattikorkeakoulujärjestelmästä. – Meidän koulutuksemme perustuu malliin, jossa vahva käytännön ammatillinen työkokemus ja teoreettinen koulutus kulkevat käsi kädessä. Tässä meidän koulutuksemme eroaa monista maista kuten Suomesta, jossa painotetaan enemmän teoreettista opetusta.

– Opetuksemme lähtökohtana ja tavoitteena on tuottaa puutuotteelle mahdollisimman paljon arvoa. Koulutamme osaajia ja ammattilaisia puutuoteteollisuudelle. Koulutuksemme alkaa metsästä puun kaadosta ja jatkuu puunjalostuksen kokonaishallintaan, sen prosesseihin ja talouteen, kuvailee Köster.

Opiskelijoilla on käytössä modernit laboratoriot ja työpajat, joiden uusimmat koneet ja laitteet tulevat suoraan valmistajilta. – Näin opiskelijat pääsevät oppimaan puualan uusimmasta teknologiasta, kun laboratoriot mahdollistavat käytännön työskentelyn, työvaiheiden havainnoinnin ja testauksen. Kaikki opiskelijat osallistuvat opintojen aikana useisiin projekteihin, vierailevat yrityksissä ja suorittavat työharjoittelun.

Työmarkkinat avoinna puuinsinöörille

Puuinsinööriksi valmistuva baijerilainen Marlene Zulauf on edennyt opinnoissaan niin pitkälle, että jäljellä on seitsemän lukukauden jälkeen kandidaatin tutkinnon edellyttämä lopputyö ja viiden kuukauden työskentely puualan yrityksessä.

Mutta miksi nuori nainen haluaa puuinsinööriksi? – Äitini on arkkitehti ja minua on aina kiinnostanut rakentaminen, rakennukset ja niiden ominaisuudet. Alkuun ajattelin arkkitehdin opintoja, mutta tässä puuinsinöörin koulutuksessa pääsee sisälle itse rakentamiseen kuten minua kiinnostaviin rakennusten fysiikkaan, lämmön eristämiseen ja akustiikkaan.

Zulauf kertoo viime vuosina kiinnostuksen kasvaneen nuorten keskuudessa puualan opintoja kohtaan nopeasti. – Meidän opiskelijoiden mielestä puu edustaa tulevaisuuden rakentamista ja sen käyttö rakentamisessa on nopeassa kasvussa. Kysehän on esteettisesti hienosta materiaalista, se on uusiutuvaa ja ekologista, minä vuoksi ihmiset haluavat asua puutaloissa. Sen hyvä tunnelma, tuoksu ja hyvä sisäilma pitää itse kokea.

Zulauf ei opiskele oppisopimusmallin piirissä, vaan hakeutui suoraan puuinsinööri koulutukseen. – Monelle opiskelukaverille oppisopimusmalli on sopivampi tie kuin tulla suoraan opiskelemaan. Nuoret haluavat kiinni työelämään ja oppia käytännön kautta.

Zulauf on ollut neljänä kesänä kuukauden kerrallaan töissä puualan puutuotealan yrityksissä, jotka maksavat opiskelijalle noin 80 euron päiväkorvauksen.  – Ne työjaksot ovat olleet todella hyödyllisiä, koska on päässyt yrityksiin sisälle oikeisiin töihin ja näkee, miten kaikki toimii käytännössä. Koulun omissa laboratorioissa on uusimmat puutuotealan koneet ja laitteet, joilla voimme työskennellä ja kokeilla puurakentamisen käytännön ratkaisuja.

Zulauf ei ainakaan toistaiseksi aio hakeutua maisteriohjelman koulutukseen Münchenin teknilliseen yliopistoon. – Käytännössä maisteritutkinnosta on hyötyä, jos haluat rakentaa isoja vaativia hankkeita kuten julkisia rakennuksia, kouluja tai siltoja.

Rakentamisen fysiikkaan, lämmöneristykseen ja akustiikkaan erikoistunut Zulauf näkee tulevaisuuden työllistymismahdollisuudet erinomaisina. – Töitä on paljon tiedossa niin täällä Baijerin alueella, muualla Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja monissa muissa maissa kuten Kanadassa ja Pohjoismaissa. Uskon hakeutuvani ulkomaille valmistumisen jälkeen hakemaan kokemusta. 

Oppilaitosyhteistyö varmistaa työvoiman saannin

Michael Regnauer johtaa kolmannessa polvessa Baijerin Seebruckissa sijaitsevaa vuonna 1927 perustettua Regnauer Fertighaus perheyritystä. Yritys on erikoistunut puurakenteisten perheasuntojen ja julkisten rakennusten kuten toimistojen, koulujen ja päiväkotien tuotantoon avaimet käteen periaatteella.

– Meidän konseptiimme kuuluu vahvasti se, että meillä on oma suunnitteluyksikkö arkkitehdeistä rakennesuunnittelijoihin ja talotekniikan osaajiin. Tarvitsemme koko ajan huippukoulutettuja osaajia koska käytämme uusinta suunnittelutekniikkaa ja ohjelmistoja suunnittelussa, tuotannossa ja kustannuslaskennassa, sanoo Regnauer.

250 työntekijää työllistävää yhtiötä johtava Regnauer on huomannut nuorten opiskelijoiden keskuudessa kasvaneen kiinnostuksen puutuotealaa ja puurakentamista kohtaan. – Uskon että se johtuu siitä, että tämän alan työmahdollisuudet ovat markkinoiden kasvun myötä hyvät, nuoret arvostavat puun ekologisia ominaisuuksia ja puurakentamisen suunnittelu ja tuotanto on teollisen internetin piirissä.

– Meillä on hyvä yhteistyö Rosenheimin ammattikorkeakoulun kanssa. Meillä on usein opiskelijoita, jotka oppivat täällä oppisopimuksen puitteissa konkreettisia työvaiheita suunnittelussa, elementtituotannossa, markkinoissa ja asentamisessa. Täällä opitaan koneiden käyttöä, ohjelmistoja, tuodaan teoriaa käytäntöön ja opitaan erityisesti se, miksi mikäkin vaihe tehdään näin, kuvailee Regnauer.

Regnauerin mielestä on välttämätöntä. että opiskelijat näkevät jo opiskelujen aikana, miten teollisuus toimii. – Tämä on kummallekin win-win tilanne, koska opiskelijat tarvitsevat työharjoittelua ja me taas investoidessamme opiskelijoihin varmistamme koulutetun osaavan työvoiman saantia tulevaisuudessa.

– Duaalimalli on käytännössä ”learning by doing” -malli. Me haluamme yrittäjinä siirtää omaa osaamistamme alalta eteenpäin. Se kannattaa, koska viivan alle jää osaamista, tulevaisuuden työntekijöitä ja euroja. Koulutusyhteistyö on yrityksen, nuorten ja kansantalouden hyväksi.

Binderholz investoi koulutukseen ja työvoimaan

Binderholz-konserni on itävaltalainen vuonna 1957 perustettu perheyhtiö, joka työllistää 1350 työntekijää. Binderholz Bausystemen toimitusjohtaja Helmut Spiehs pitää hyvin koulutetun ja osaavan työvoiman saantia tulevaisuuden suurena haasteena.

– Tämä on haastavaa siksi, että meillä on kasvava markkina ja paljon töitä tarjolla. Vaikka sijaitsemme alan koulujen läheisyydessä, ei ole helppo saada esimerkiksi puuinsinöörejä, joilla on osaamista puutuotealan teollisista prosesseista.

Spiehs näkee puutuotealan kasvualana, johon tarvitaan lisää koulutuspaikkoja. – Olemme tänä vuonna palkanneet jo kymmenen uutta puuinsinööriä pelkästään CLT-BBS liiketoiminta-alueelle, mutta tarvitsemme lisää puualan tekniikan ja kustannuslaskennan osaajia.

– Puurakentamisen tuotteet ovat korkean tason insinöörituotteita, joiden suunnitteluun ja tuotantoon tarvitsemme korkean tason osaamista. Koska arkkitehdit ja rakennesuunnittelijat eivät tunne puun käytön mahdollisuuksia rakentamisessa, olemme alkaneet järjestää huipputason binderholz – seminaareja alan ammattilaisille.

Binderholz järjestää myös koulutusohjelmia omille työntekijöilleen. – Koska olemme nähneet, miten paljon vetovoimaa ja myötätuulta tällä alalla on, haluamme tarjota lisää koulutusta. Sen lisäksi jatkamme yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja tarjoamme opiskelijoille harjoittelupaikkoja.

Spiehs korostaa, että tulevaisuuden rakentamisessa osaaminen ja tieto rakentamisen teknologiasta sekä materiaaleista ja rakentamisen digitaalinen hallinta on välttämätöntä. – Siksi haluamme investoida koulutukseen ja ihmisiin, joilla on vastaava tieto ja asiantuntemus.

Artikkeli on osa toimittaja Markku Laukkasen toimittamaa artikkelisarjaa, joka käsittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarjan tavoitteena on tehdä tunnetuksi sellaisia puurakentamisen hyviä käytäntöjä, joista oppimalla ja joita soveltamalla Suomessakin puurakentamisen kilpailukykyä voitaisiin parantaa.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoittanut Eino ja Marjatta Kollin säätiö.