Brittiläisen Kolumbian itäisessä pikkukaupungissa Pentictonissa sijaitseva vuonna 1962 perustettu Structurlam on Nordicin ohella Kanadan toiseksi suurin massiivipuulevyjen valmistaja. 250 henkilöä työllistävä yritys valmistaa liimapuuta ja CLT-elementtejä. Vaikka Pohjois-Amerikan puurakentamisen massiivipuumarkkina on vahvassa kasvussa, massiivipuuelementtien tuotanto laahaa kasvavaa kysyntää jäljessä. Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa ja Yhdysvaltojen Washingtonin ja Montanan osavaltioissa yhteensä kuusi yritystä valmistaa tuhannen kilometrin säteellä liimapuuta ja tulevaisuudessa markkinoiden kasvun seurauksena myös massiivipuuelementtejä.

– Me valmistamme CNC-koneilla puurakentamisen osia ja järjestelmiä, joiden suunnittelu tapahtuu omassa yrityksessä. Pohjois-Amerikan markkina kasvaa vahvasti. Kun kasvu Yhdysvalloissa on sata prosenttia vuodessa, Kanadassa kasvu on hitaampaa 10-15 prosenttia vuodessa, arvioi yritystä johtava Nicholas Sills.

Sillsin mukaan yrityksen tavoitteena on kehittää puurakentamisen esivalmistusta nykyistä pidemmälle.

– Tällä hetkellä meiltä puuttuu sen tasoista esivalmistukseen liittyvää osaamista ja ohjeistusta, mitä on Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa.

Sillsin mukaan yritys on ensi sijassa rakennusliikkeille tuoteosia valmistava yritys, jolla ei ole omaa asennustiimiä. – Urakoitsija tekee meidän valmistamien komponenttien asentamisen. Suuri haasteemme on kehittää yhteistyötä rakennusliikkeiden kanssa ja löytää yhteisymmärrys puurakentamisen tuotantoprosessin hallinnasta. Rakennusliikkeet ovat tottuneet tekemään enemmän paikan päällä, kun me haluamme kehittää tehtaassa tapahtuvaa esivalmistusta.

– Esimerkiksi Vancouverin Brock Commons-kohteessa olimme mukana suunnittelussa kertomassa rakentajille, mitkä ratkaisut toimivat ja mitkä eivät. Suunnittelimme heille myös uusia ratkaisuja massiivipuuelementtien käyttöön ja detaljiikkaan.  

Kun Structurlamin päämarkkina oli aiemmin koulujen ja kirjastojen tapainen julkinen rakentaminen, nyt tuotanto on siirtynyt enemmän Yhdysvaltojen puolella toimistorakentamiseen ja Kanadassa asuintalotuotantoon.

– Yhdysvalloissa toimistorakentamisen markkinan kasvu on vahvaa ja siellä etsitään kilpailukyisiä vaihtoehtoja betonille ja teräkselle. Voimme kilpailla betonin kanssa hyvin, jos suunnittelu on alun perin tehty puulle. Jos jollakin alueella on halvat betonimarkkinat, siellä ei yleensä puusta suunnitella. Terästä vastaan voimme kilpailla esimerkiksi Vancouverissa, koska kukaan ei rakenna siitä siellä.

Korkea rakentaminen kasvaa, päämarkkina silti keskikorkeassa

Betoniteollisuuden lobbaus puuta vastaan on ollut aina Kanadassa ja Yhdysvalloissa Eurooppaan verrattuna kovaa. – Puurakentamiselle on merkittävä voitto asetusmuutos, jolla mahdollistettiin massiivipuinen korkea rakentaminen. Kun puurakentamisen vastainen lobbaus ei ole kovin informatiivista, jokainen kriittisesti asioita ajatteleva ei ota sitä todesta.

– Kun massiivipuuelementteihin perustuva rakentaminen kasvaa, päämarkkina tulee olemaan keskikorkeassa rakentamisessa. Nyt asuinkerrostaloissa suurin osa projekteista on noin 8-12 kerroksen välillä. Toimistorakentamisessa taas 4-6 kerroksisella rakentamisella on suuret markkinat. Näitä korkeammat rakennukset ovat teknisesti mahdollisia, mutta haasteellisia toteuttaa.

Sillsin mukaan julkinen puurakentaminen tulee jatkumaan myös vahvana. – Olemme olleet mukana koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden rakentamisessa ja uuden lainsäädännön myötä uskon julkisen rakentamisen kasvuun. Puusta rakennetut julkiset rakennukset toimivat hyvinä esimerkkeinä puun käytön hyvistä puolista. Ne ovat uniikkeja, kustannustehokkaita ja vastaus moniin sisäilma- ja ympäristökysymyksiin.

– Puhumme rakentamisen päästöistä ja hiilen sidonnasta, mutta kyse on enemmänkin markkinoinnista, koska realiteetti on, että kukaan ei palkitse sinua siitä. Täällä lasketaan kustannustehokkuutta teräksen ja betonin välillä. Jos emme ole kilpailukykyisiä ja puurakentaminen maksaa esimerkiksi viisi prosenttia enemmän, rakennetaan betonista tai teräksestä.

– Rakennuksen matalahiilisyys ei kiinnosta ostajaa tai rakentajaa, mutta se on hyvä bonuspiste. Eurooppaan nähden meillä rakentamisen ympäristöasiat eivät ole juurikaan esillä, koska varsinkin Yhdysvalloissa ilmastomuutos on liiaksi politisoitunut ja suuri osa ihmisistä kieltää sen olemassaolon. Se on järkyttävää mutta totta. Toivottavasti tulevaisuudessa näemme näiden kysymysten vaikuttavan myös rakentamiseen, pohtii Sills.

Tavoitteena esivalmistuksen ja osaamisen lisääminen

Structurlam kehittää teollista tuotantoprosessiaan kohti kasvavaa puurakentamisen tuoteosien esivalmistusta. – Tavoitteena on, että pystymme tuottamaan rakentamisen komponentteja nykyistä tehokkaammin ja laadukkaammin. Tämä perustuu automaation ja logistiikan kehittämiseen. En kuitenkaan usko, että siirrymme kokonaan moduulituotantoon kuljetusetäisyyksien vuoksi.

– Seuraavan vuosikymmenen aikana puurakentamisen markkina tulee vahvasti kasvamaan. Kehitämme edelleen tuotteitamme tehokkaamman teollisen valmistuksen suuntaan ja puurakentamisen teknologiaa. Parannamme sillä kilpailukykyämme ja rakentamisen tehokkuutta. Uskon että saamme puulle etumatkaa muihin rakennusmateriaaleihin nähden seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Sillsin mukaan puurakentamisen kasvun haasteena on osaavan työvoiman saatavuus.  – Ongelma on siinä, että meillä ei ole ollut riittävästi koulutusta alalle, mutta sitä ollaan nyt lisäämässä. Nykyisellään teknologian ja puun yhdistäminen rakentamisessa ei ole riittävästi koulutuksessa mukana. Nykynuoret ovat enemmän kiinnostuneita metsästä ja metsänhoidosta. Ennen ajateltiin, että puun kaataminen tappaa metsät, mutta nyt on alettu ymmärtää, että metsänhoito on hyväksi metsille.

Suurena puurakentamisen kasvun esteenä Sills pitää puurakentamisen vähäistä tietoutta ja osaamista urakoitsijoiden keskuudessa. – Me pystymme tuoteosien valmistajana olemaan kustannustehokkaita ja pysymme aikatauluissa, kunhan meillä on rakentamisessa sellaisia yhteistyökumppaneita, jotka osaavat käyttää hyödyksi teknologian tuoman kehityksen. Tässä on vielä opittavaa ja siksi se on suuri este.

– Opiskelin Itävallassa kaksi vuotta. Voisimme ottaa oppia Euroopasta kehittämällä verkostoitumista sekä hyvin edistynyttä ja yksityiskohtaista suunnittelun osaamista. Meidän tulisi hyödyntää tämä suunnittelun tuoma kustannustehokkuus omassa rakentamisessamme, minkä myötä voisimme paremmin kilpailla betoni- ja teräsrakentamista vastaan. 

Artikkeli on osa Markku Laukkasen ja Mikko Viljakaisen toimittamaa
Kanadan puurakentamisen ajankohtaisia trendejä käsittelevää juttusarjaa.
Sarjassa haastatellaan poliittisia päättäjiä, tutkijoita,
promootio-organisaation edustajia, arkkitehtejä, puutuotealan yrityksiä ja
rakentajia. Näistä tapaamisista ja keskusteluista Puuinfo julkaisee
artikkelikokonaisuuksien sarjan.

Sarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.