Rakentaminen aiheuttaa yli kolmasosan hiilidioksidipäästöistämme. Haitallisten ilmastovaikutusten ehkäisemiseksi rakentamisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä on pienennettävä. Tehokkaita tapoja on rakentaa puusta tai kierrätysmateriaaleista.

Teksti: Ninni Westerholm
Read the article in English: Construction’s environmental impact – wood and recycled materials help us face the future

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, ilmaston lämpeneminen, rajujen sääilmiöiden yleistyminen ja ympäristön saastuminen. Kaikki nämä ovat meille tuttuja ilmiöitä, ja ne kaikki ovat jollain tavalla kytköksissä ihmisten ylikulutukseen.

Tällä hetkellä yhteiskunnissamme vallitseva lineaarinen talousjärjestelmä perustuu tuotteiden valmistukseen, käyttöön ja hävitykseen. Tämän myötä tuotteille annetaan arvoa ja se otetaan niiltä pois.

Huomattavasti ympäristöystävällisempi talousjärjestelmä on kiertotalous, joka pyrkii toimimaan ympäristömme kantokyvyn rajoissa. Kiertotalous perustuu siihen, että tuotteiden arvo pyritään säilyttämään mahdollisimman kauan ja tehokkaasti hyödyntäen uusiokäyttöä ja kierrätystä. Kiertotaloudessa pyritään poissuunnittelemaan jätteet ja päästöt. [1]

Kiertotalousajattelua pitäisi tuoda myös rakentamiseen, joka on yksi eniten ympäristöön vaikuttavista aloista. Rakennukset ja rakentamisen toiminnot aiheuttavat 35 % päästöistämme, ja niiden osuus energiankulutuksesta on 40 % [2]. Samalla rakentaminen tuottaa 33 % jätteistämme ja on siten suurin jätteitä tuottava sektori [3]. Rakennukset ja rakentaminen käyttävät 50 % luonnonvaroistamme [4]. Luonnonvarojen louhinta ja prosessointi aiheuttavat 90 % luontokadostamme [5].

Rakentamisen ympäristövaikutukset ovat valtavat, ja siksi koko ala tarvitsee pikaisesti mullistavia muutoksia, jos haluamme pysyä Pariisin ilmastosopimuksessa ja taata niin meidän kuin ympäristömmekin hyvinvointi myös tulevaisuudessa. Arvioidaan, että tämänhetkisillä poliittisilla toimilla maailman päästömäärät tulevat vuonna 2030 ylittämään Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 celsiusasteen lämpenemisen aiheuttavan tason kaksinkertaisesti [6].

Rakennusmateriaaleilla on suuri merkitys

Rakentaminen on uhka ympäristölle, ja siksi meidän on opittava suhtautumaan rakentamiseen ja kaikkiin käytössä oleviin rakennusmateriaaleihin eri tavalla. Rakennusten korjaaminen on ympäristön kannalta lähes aina parempi vaihtoehto kuin uudisrakentaminen. Vaikka tarve vähentää päästöjä kasvaa, niin uudisrakentaminen ei tule lähitulevaisuudessa loppumaan.

Hyvin kauan kestävän rakentamisen puolestapuhujat painottivat uudisrakennuksen energiatehokkuuden tärkeyttä ja sitä, miten käytön aikaiset päästöt ovat suuremmat kuin rakentamisen päästöt. Tämä pitää tänä päivänä paikkansa vain, jos lasketaan käytön päästöt sellaisella olettamuksella, että energiantuotanto pysyy ennallaan. Tämä ei kuitenkaan ole todennäköinen skenaario, sillä energiateollisuus muuttuu koko ajan vähähiilisemmäksi, kun taas rakentamisen päästöt eivät rakentamisen jälkeen enää pienene. Rakentamisella ja materiaalivalinnoilla on myös huomattavasti suurempi kytkös jätevuorien syntyyn kuin rakennusten käytöllä.

Oheinen kaavio näyttää, milloin ja mistä perinteisen suomalaisen kerrostalon päästöt syntyvät. Kuvassa punainen viiva kuvastaa rakentamisesta, korjaamisesta ja osien vaihdoista sekä purusta aiheutuvia päästöjä. Oranssi katkoviiva kuvastaa käytön kumulatiivisia päästöjä sillä olettamuksella, että energiantuotanto pysyy muuttumattomana. Keltainen viiva kuvastaa todennäköisempää, ennusteisiin perustuvaa arviota käytön päästöistä.

Kaaviosta huomataan, että käytön päästöt eivät ennusteiden mukaan ikinä ylitä rakentamisesta aiheutuvia päästöjä. Kun tarkastelujaksoksi valitaan 50 vuotta, rakentaminen, korjaaminen, osien vaihdot sekä purku aiheuttavat arvioilta 73 % päästöistä ja käyttö 27 % (Kaavio 2). Nämä numerot ovat lähes päinvastaisia numeroita verrattuna vanhoihin väittämiin.

Tarkoitus ei ole vähätellä energiatehokkuuden tärkeyttä, vaan tuoda esiin se fakta, että meidän on nopeasti saatava päästömme kuriin. Rakennusten kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että meidän on pakko pienentää rakentamisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä eli ilmaston haittavaikutuksia.

Negatiiviset ympäristövaikutukset pienemmiksi

Yksi tehokas tapa laskea rakentamisen hiilijalanjälkeä on rakentaa puusta. Vaihtamalla runko betonista puuhun rungon hiilijalanjälki pienenee parhaimmillaan 34–84 % [7]. Puun valinta runkomateriaaliksi ei tarkoita energiatehokkuuden laiminlyöntiä, sillä puisista rakennuksista voi tehdä energiatehokkaita.

Puun hiilijalanjälki on pieni verrattuna muihin yleisiin rakennusmateriaaleihin. Puu myös sitoo hiiltä, mikä tekee siitä oikein käytettynä oivan hiilivaraston. Puu sitoo itseensä enemmän hiiltä kuin mitä sen valmistaminen aiheuttaa päästöjä. Tämän lisäksi puu on uusiutuva materiaali. Suomen metsät kasvavat vuosittain lähes 110 miljoonaa m³ runkopuuta [8], josta viime vuosina on hyödynnetty noin 60–65 % [9]. Puun käyttöä voitaisiin merkittävästi lisätä (noin 15–20 miljoonaa m³/v) [10], kunhan puu kerätään kestävästi hoidetuista metsistä.

Tällä hetkellä yhteiskuntamme on hyvin pitkälti rakennettu hiekasta, joka on veden jälkeen maailman eniten käytetty resurssi. Hiekka on myös oleellinen ainesosa betonin valmistuksessa. Kestävästi louhitusta hiekasta on kuitenkin pula, ja tutkijat ovatkin nimenneet tämän yhdeksi 2000-luvun suurimmista kestävän kehityksen haasteista. [11]

Puunkäytöllä pystytään saavuttamaan päästösäästöjä, mutta sitäkin suurempia säästöjä voidaan saavuttaa rakentamalla kierrätetyistä materiaaleista. Kiertotalouden mukaisessa rakentamisessa puu ei ole poissuljettu materiaali. Taidonnäyte tästä on esimerkiksi ELYS-kauppa- ja kulttuuritalo Baselissa Sveitsissä. Vanhalle rakennukselle luotiin uusi asu, ja sen käyttötarkoitusta muutettiin. Muutoksen toteutti arkkitehtitoimisto Baubüro in situ. Projektissa hyödynnettiin olemassa oleva betonirunko, mutta ulkokuori uusittiin. Uudet ulkoseinäelementit rakennettiin tehtaalla ja niiden runko on puusta, lämpöeriste on mineraalivillaa ja julkisivu peltiä – ja kaikki nämä ikkunat mukaan lukien ovat kierrätettyjä.

Lisää inspiroivia kiertotalousesimerkkejä sekä tietoa puurakentamisen ympäristövaikutuksista on luvassa keväällä Puuinfon julkaisemassa oppimateriaalissa.

TEKIJÄT

Ninni Westerholm
Kiertotaloustutkija, Tampereen Yliopisto, Teollisen puurakentamisen tutkijakoulu
Arkkitehti ja kestävän rakentamisen konsultti, HELST Arkkitehdit Oy
Elinkaariarviointityökalun kehittäjä, LASKE Oy

Lähteet

1. Ellen MacArthur Foundation (n.d.) What is circular economy. Luettavissa: https://www.ellenmacarthurfoundation.org/circular-economy/what-is-the-circular-economy

2. European Comission (2020) Construction. Luettavissa: https://ec.europa.eu/growth/sectors/construction/.

3. European Comission (n.d.) Construction and demolition waste. Luettavissa: https://ec.europa.eu/environment/topics/waste-and-recycling/construction-and-demolition-waste_en.

4. Global Alliance for Buildings and Construction [GlobalABC] (2019) 2019 Global Status Report for Buildings and Construction. Luettavissa: https://globalabc.org/sites/default/files/2020-03/GSR2019.pdf.

5. International Research Panel (2019) Global Resources Outlook 2019: Natural Resources for the Future We Want. Luettavissa: https://www.resourcepanel.org/reports/global-resources-outlook.

6. Stockholm Environment Institute [SEI], International Institute for Sustainable Development, ODI, E3G, United Nations Environment Programme [UNEP] (2021) The production gap. Luettavissa: https://productiongap.org/wp-content/uploads/2021/11/PGR2021_web_rev.pdf.

7. Skullestad, J. L., Bohne, R. A. and Lohne, J. (2016) High-rise Timber Buildings as a Climate Change Mitigation Measure – A Comparative LCA of Structural System Alternatives. Luettavissa: https://www.researchgate.net/publication/309013583_High-Rise_Timber_Buildings_as_a_Climate_Change_Mitigation_Measure_-A_Comparative_LCA_of_Structural_System_Alternatives

8. Luonnonvarakeskus [LUKE] (2017) Suomen metsävaratietoja. Luettavissa: https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2017/06/Liite_Suomen_metsavaratietoja.pdf.

9. LUKE (2020) Hakkuukertymä ja puuston poistuma alueittain 2020. Luettavissa: https://stat.luke.fi/hakkuukertymä-ja-puuston-poistuma-alueittain-2020_fi.

10. Heino, P. (2019) Tausta-aineistoa puurakentamisen keskusteluun. Luettavissa: https://smy.fi/wp-content/uploads/2019/05/PMA46_Tausta-aineistoa-puurakentamiskeskusteluun.pdf.

11. UNEP (2019) Sand and sustainability : finding new solutions for environmental governance of global sand resources. UNEP. Luettavissa: https://unepgrid.ch/storage/app/media/documents/Sand_and_sustainability_UNEP_2019.pdf.

CO2data.fi. Rakentamisen päästötietokanta. Luettavissa: https://co2data.fi

VTT (2018) Rakennusten khk-päästöjen ohjauksen vaikutusten arviointi. Luettavissa: https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/technology/2018/T324.pdf