Pihapetäjä

Rakennuspaikka mäntyisen metsän vieressä antoi kiinnostavan lähtökohdan rakentamiselle. Korttelin täydentäminen suunniteltiin niin, että kahden tai kolmen puukerrostalon rakentaminen kortteliin on mahdollista eri vaiheissa.

Joensuu on Suomessa puurakentamisen aluetta, jossa useat innovatiiviset puurakennukset ovat nähneet päivänvalon viime vuosikymmeninä. Puuta on kiinnostavasti käytetty stadion-, halli- sekä toimistorakentamisen pilottikohteissa. Puurakentamisen kehittäminen on koettu rakentamisen uutena mahdollisuutena ja paikallisen materiaalin kestävänä hyödyntämisenä. Joensuun ensimmäinen puukerrostalohanke lähti Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön tahdosta rakentaa laadukasta kestävää ja ekologista vuokra-asumista, asumista jossa huomioidaan ekologiset lähtökohdat ja laadukas asumisen ympäristö.

Rakennuspaikka mäntyisen metsän vieressä antoi kiinnostavan lähtökohdan rakentamiselle. Säätiöllä on ennestään tontilla neljä 60-luvulla rakennettua kerrostaloa. Korttelin täydentäminen suunniteltiin niin, että kahden tai kolmen puukerrostalon rakentaminen kortteliin on mahdollista eri vaiheissa ja lisäksi täydennysrakentaminen yksi tai kaksi kerrosta puurakenteisena Mäntyläntien puoleisten talojen katoille.

Varsinainen hankkeen suunnittelu käynnistyi ensimmäisen puukerrostalon sijoittamisella Mäntyläntien ja Honkapolun kulmaukseen ja ratkaisun hiomisella puurakentamiselle sopivaksi. Tilaajalla oli tarvetta verrattain väljille yksiöille ja tehokkaille kolmioille, joten ensimmäinen talo rakennettiin näiden kahden asuntotyypin ympärille. Asunnot varustettiin sisäänvedetyllä parvekkeella, myös pienten asuntojen osalta, ja näin saatiin syntymään lasitettu puolijulkinen tila ulko- ja sisätilan välille. Rakennusta halkoo ilmava porrashuone, joka laajenee käytävän molempiin päihin. Tekniikka integroitiin huoneistojen ja käytävän välisiin seinärakenteisiin ja porrashuone viimeisteltiin paikalla. Huoneistot rakennettiin tilaelementeistä ja tehtiin valmiiksi tehtaalla, yksiöt yhdestä elementistä ja kolmiot kahdesta. Ratkaisu perustuu Jyväskylän Puukuokan periaatteisiin, mutta hiottiin hankkeeseen sopivaksi ja edellisistä hankkeista saatuja kokemuksia hyödynnettiin suunnittelussa.

Tilaelementtijärjestelmällä on mahdollisuus päästä laadukkaampaan rakentamiseen ja lyhyempään rakentamisaikaan. On selvää, että laadun tuottaminen tehdasolosuhteissa on helpompaa kuin työmaalla ja kosteuden hallinta on parempaa. Rakentamisen haasteeksi noussee meillä helposti tuotannon tarve typistää variaatioita ja toistaa samoja ratkaisuja loputtomasti. Kuitenkin nykytekniikkaa hyödyntämällä voidaan tuottaa moninaisia ratkaisuja tehokkaasti.

Pihapetäjään kehitettiin julkisivujärjestelmä, joka oli mahdollista rakentaa valmiiksi tehtaalla ja vain elementtien liitokset viimeisteltiin paikalla. Pihapetäjä on osana kehittämishanketta, jossa puurakentamisen mahdollisuuksia tutkitaan laajasti. Karjalaisen Kulttuuri Edistämissäätiön lisäksi mukana hankkeen kehitysvaiheessa oli Karelia ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Hankkeeseen kuuluu myös asukkaiden kokemusten kokoaminen ja teknisen tiedon kerääminen mittausten ja antureiden avulla. Joensuun ensimmäinen puukerrostalo on elinkaaren hiilijalanjäljeltään noin 40% normaalia kerrostaloa pienempi ja parempi elää sekä hengittää. Aurinkosähkökennosto tuottaa sähköverkkoon ja taloyhtiön tarpeeseen sähköä.

Hankkeen tavoitteena oli rakentaa ihmisten kokoinen kerrostalo Joensuuhun. Lisäksi tavoitteena oli energiatehokkuus ja ekologisuus. Lopputulos on nyt kaikkien nähtävillä.