Artikkeli
1.3.2021

Kuva 8: ”Koulu on kuhmolaisten oma juttu”

Kahdeksanosaisen sarjan kahdeksannessa videodokumentissa koulun rakentajat ja sen käyttäjät arvioivat, mikä tekee Tuupal... Kahdeksanosaisen sarjan kahdeksannessa videodokumentissa koulun rakentajat ja sen käyttäjät arvioivat, mikä tekee Tuupalan koulusta erityisen. Puukoululla on Kuhmolle ja kuhmolaisille monia merkityksiä. Koulua voidaan sanoa ”kuhmolaisten omaksi jutuksi”, koska sen toteuttaminen kannolta valmiiseen kouluun tapahtui etupäässä kuhmolaisten omin voimin. Koulun toteuttamisella puurakenteisena oli Kuhmo

Lue lisää Lue vähemmän
Lue koko sisältö
22.2.2021

Kuva 7: ”Puussa on tulevaisuus”

Kahdeksanosaisen sarjan seitsemännessä videodokumentissa kuvataan puurakentamisen suurta merkitystä metsätaloudelle. Kai... Kahdeksanosaisen sarjan seitsemännessä videodokumentissa kuvataan puurakentamisen suurta merkitystä metsätaloudelle. Kainuussa vuosittaiset hakkuumäärät ovat noin 3,5 miljoonaa m3 mikä merkitsee 1,5 miljoona tukkia, josta 80 prosenttia on mäntyä. Kantorahatuloa Kainuun metsänomistajille kertyy vuodessa noin 50 miljoonaa euroa ja työpaikkoja metsätalouden arvoketjun alkupäähän noin 1200 henkilötyöv

Lue lisää Lue vähemmän
Lue koko sisältö
15.2.2021

Kuva 6: ”Kuhmo on biotalouden tositarina”

Kahdeksanosaisen sarjan kuudennessa videodokumentissa tapaamme ihmisiä ja yrityksiä, jotka hankkivat puutavaran ja jalos... Kahdeksanosaisen sarjan kuudennessa videodokumentissa tapaamme ihmisiä ja yrityksiä, jotka hankkivat puutavaran ja jalostivat sen koulurakentamisen tuoteosavalmistusta varten. Tuupalan puukouluun tarvittiin 2500 m3 valmista CLT-massiivipuulevyä ja höylättyä sahatavaraa. CLT – massiivipuuta käytettiin 5300 m² alueella. Puukoulun rakentaminen alkaa metsästä, missä puutavaran hankinta alkaa määrämitt

Lue lisää Lue vähemmän
Lue koko sisältö
8.2.2021

Kuva 5: ”Biotalouden menestystarina metsän keskellä”

Kahdeksanosaisen sarjan viidennessä videodokumentissa Kuhmon kaupungin päättäjät kertovat, miten päätös puukoulun rakent... Kahdeksanosaisen sarjan viidennessä videodokumentissa Kuhmon kaupungin päättäjät kertovat, miten päätös puukoulun rakentamisesta syntyi. Päätöstä on pidetty rohkeana ja ennakkoluulottomana, koska kyseessä oli ensimmäinen tämän mittaluokan CLT – massiivipuusta rakennettava julkinen rakennus Suomessa. Kuhmossa on linjattu, että kaikessa julkisessa rakentamisessa pyritään käyttämään ensi sijass

Lue lisää Lue vähemmän
Lue koko sisältö
1.2.2021

Kuva 4: ”Ajankohtainen rakennus”

Kahdeksanosaisen sarjan neljännessä videodokumentissa arkkitehti ja rakennesuunnittelija kertovat kokemuksistaan CLT- ma... Kahdeksanosaisen sarjan neljännessä videodokumentissa arkkitehti ja rakennesuunnittelija kertovat kokemuksistaan CLT- massiivipuulevyn käytöstä ensi kertaa teollisen mittakaavan rakentamisessa. Valmiin massiivipuisen koulun ekologisuus ja hiilen sidonta ovat herättäneet paljon mielenkiintoa. Koulun suunnittelu oli haastavaa, koska valmiita suunnitteluratkaisuja ei ollut. Suunnittelijat joutuivat h

Lue lisää Lue vähemmän
Lue koko sisältö
25.1.2021

Kuva 3: ”Haluttiin tuoda kainuulainen puu esille”

Kahdeksanosaisen sarjan kolmas videodokumentti kertoo, miten ja miksi koulun rakentamiseen käytettiin kuhmolaista CLT (C... Kahdeksanosaisen sarjan kolmas videodokumentti kertoo, miten ja miksi koulun rakentamiseen käytettiin kuhmolaista CLT (Cross Laminated Timber) massiivipuulevyä. Kuhmon kaupungin päätökseen rakennuttaa koulu massiivipuulevystä vaikutti osaltaan se, että kaupungissa aloitti Suomen ensimmäinen CLT-levyjä valmistava tehdas CrossLam Kuhmo Oy. Koulun rakentamiseen käytettiin 2500 m3 puutavaraa. Rakennus

Lue lisää Lue vähemmän
Lue koko sisältö
18.1.2021

Kuva 2: ”Rakentamisessa oli Kuhmon henki”

Kahdeksanosaisen sarjan toinen videodokumentti kertoo, minkälaisia kokemuksia rakentaminen antoi. Kuhmon päättäjille pää... Kahdeksanosaisen sarjan toinen videodokumentti kertoo, minkälaisia kokemuksia rakentaminen antoi. Kuhmon päättäjille päätös ei ollut helppo, koska kyse oli ensimmäisestä suuren mittakaavan julkisesta puurakennuksesta. Koulu on Suomen ensimmäinen CLT – massiivipuuelementti-tekniikalla rakennettu koulu ja massiivipuuta hyödyntävä julkinen rakennus. Rakennushanke koettiin haastavana erityisesti siksi

Lue lisää Lue vähemmän
Lue koko sisältö
11.1.2021

Kuva 1: ”Täällä on hyvä olla”

Kahdeksanosaisen sarjan ensimmäinen videoartikkeli kertoo Tuupalan puukoulun käyttäjäpalautteesta. Vanha koulu aiheutti... Kahdeksanosaisen sarjan ensimmäinen videoartikkeli kertoo Tuupalan puukoulun käyttäjäpalautteesta. Vanha koulu aiheutti sen käyttäjille sisäilmaongelmia ja siitä johtuvaa oireilua. Tässä osassa kuulemme koulun tekijöiden ja käyttäjien palautetta, minkälaisia kokemuksia uuden koulun sisäilmasta, akustiikasta ja viihtyvyydestä on saatu. Opettajat ja oppilaat korostavat puukoulun hyvää sisäilmaa, rau

Lue lisää Lue vähemmän
Lue koko sisältö
11.1.2021

Kahdeksan kuvaa puusta - Videosarja Kuhmon Tuupalan puukoulun rakentamisesta

Kuhmon Tuupalan puukoulusta on valmistunut 8-osainen videosarja.

Metsämiesten Säätiön rahoittama videosarja on tarina Tuupalan puukoulun rakentamisesta ja sen eri vaiheista kannolta val... Metsämiesten Säätiön rahoittama videosarja on tarina Tuupalan puukoulun rakentamisesta ja sen eri vaiheista kannolta valmiiseen kouluun. Moneen kertaan palkitun koulun arkkitehtuuri ja materiaaliratkaisut ovat herättäneet paljon kiinnostusta sekä Suomessa että ulkomailla. Helmikuussa 2018 käyttöön otettu koulu on ensimmäinen kokonaan CLT-massiivipuulevyistä rakennettu julkinen rakennus Suomessa. Rakennuksessa sijaitsee 60 esikoululaisen päiväkoti ja yhtenäiskoulun vuosiluokilla 1-6 on 350 oppilasta. Koulu on kesäisin Kuhmo Kamarimusiikkitapahtuman konsertti- harjoitustilakäytössä.

Lue lisää Lue vähemmän
Lue koko sisältö