Olet täällä

Ajankohtaista / Puheenvuoroja puusta

Puutavarakauppa on rakennemuutoksen kourissa. Kuluttajat kysyvät yhä valmiimpia tuotteita perussahatavaran sijaan. - Haastan jalostavaa teollisuutta korkeampaan jalostusasteeseen, tuotekehittelyyn ja kotimaan markkinoiden parempaan huomioimiseen, sanoo Puumerkin toimitusjohtaja Petrus Berg.
Sahaustoiminnalla lähes 110 vuotta sitten aloittanut Koskisen Oy on kasvanut monialaiseksi puuta jalostavaksi yritykseksi, joka käyttää kaiken hankkimansa puun jalostetuiksi tuotteiksi bioenergiasta taloteollisuuden elementteihin. Kärkölässä, Päijät-Hämeessä sijaitsevalla yhtiöllä on tyypillinen suomalaisen puutuotealan yhtiön sahaustoiminnalla alkanut historia. Toinen sukupolvi kiinnostui puunjalostuksen laajentamisesta uusiin tuotteisiin ja laajensi Kalle Koskisen aloittamaa sahaustoimintaa jo varhain vaneri-, lastulevy- ja rakennusteollisuuteen. Nyt neljännen sukupolven aikana Koskisen Oy on suomalaisen saha- ja puulevyteollisuuden, ohutvanerituotannon ja elementtipohjaisen talonrakennuksen tuoteosien valmistuksen edelläkävijä. Yhtiöllä on yli tuhat työntekijää ja liikevaihto oli 270 miljoonaa euroa vuonna 2017.
Suomalaisen puunjalostusteollisuuden pitkä, yli sata vuotta vanha perinne perustuu sen kansainvälistymiseen ja vientimarkkinoiden tarpeiden tuntemiseen. Puunjalostuksen päätuotteiden sellun ja paperintuotannon rinnalle on kehittynyt myös vahva rakentamista palveleva teollisuus, joka tuottaa levy- ja vaneriteollisuuden tuotteita teollisen rakentamisen tarpeisiin.
Suomi tunnetaan maailmalla laadukkaasta puuarkkitehtuurista. Tämän päivän suomalaisella puuarkkitehtuurilla on juuret kansainvälisesti tunnettujen suomalaisten arkkitehtien ajatteluun ja innoituksen hakemiseen luonnosta. Laadukkaan puuarkkitehtuurin merkitys puurakentamisen arvostuksen, tunnettuuden ja markkinan kasvattajana on välitön.
Hirsirakentamisella on Suomessa pitkät perinteet, mikä on perustunut hyvään raaka-aineeseen, käsityötaitoon ja hirsirakennuksen soveltuvuuteen suomalaiseen vaativaan ilmastoon. Uusi teollinen hirsimateriaali, valmistusteknologia ja sisäilmavaatimukset ovat lisänneet mielenkiintoa uudelleen hirsirakentamista kohtaan. Suomi on maailmassa teollisen hirsirakentamisen johtava maa, joka tuottaa hirsirakennuksia kasvavassa määrin Aasiaan, Keski-Eurooppaan ja pohjoismaihin.
Vaikka viilupohjaisen vanerin syntyjuuret johtavatkin 200 vuoden takaiseen Englantiin, sen teollisen valmistuksen historia liittyy olennaisesti Suomen puunjalostusteollisuuden kehitykseen. Vaneriteollisuus on kokenut viimeisten vuosikymmenien aikana suuren rakennemuutoksen, minkä seurauksena pienet tehtaat ovat lopettaneet ja vanerinvalmistus on keskittynyt Suomessa UPM:n, MetsäWoodin ja Koskisen Oy:n tehdasyksiöihin.
Suomalaisella sahatavaralla on loppukäyttäjien piirissä hyvä maine, mikä perustuu vaativiin kohteisiin soveltuvaan laatuun, toimitusvarmuuteen ja asiakaspalveluun. Suomen puunjalostusteollisuuden juuret ovat sahateollisuudessa, joka on tuottanut yli 150 vuotta laadukasta sahatavaraa maailman markkinoille. Suurten puunjalostusyhtiöiden rinnalla toimii perheomisteisia sahayrityksiä, joiden kilpailukyky perustuu pitkiin asiakassuhteisiin, joustavuuteen ja laadukkaisiin lopputuotteisiin. Lounais-Suomessa toimivalla Westas Oy:llä on kahden yhtiön historia. Vuonna 2004 perustettu yhtiö jatkaa Ahlströmin omistaman 140 vuotta vanhan Pihlavan sahan ja 110 vuotiaan perheyritys Raunion sahan toimintaa. Yhtiön liikevaihto on 121 miljoonaa euroa ja se työllistää 150 henkilöä. Sahatavaraa yhtiö tuottaa vuodessa 450 tuhatta kuutiota, mistä 85 prosenttia menee vientiin 35 eri maahan. Yhtiö hankkii raakapuuta vuosittain 1,3 miljoonaa kuutiota, minkä se käyttää kokonaan sahateollisuuden tuotteisiin ja bioenergian raaka-aineeksi.
Kanadalainen arkkitehti Michael Green kiertää eri maissa puhumassa puurakentamisen puolesta ja sen mahdollisuuksista maailman asuntopulan korjaamisessa. Green tunnetaan innovatiivisena ja ennakkoluulottomana puurakentamisen kehittäjänä. Seuraavina suurina puurakentamisen kehityskohteina Green näkee teollisen puurakentamisen esivalmistuksen, rakentamisen standardisoinnin ja korkean puurakentamisen.
Sveitsiläinen arkkitehti Julius Natterer on työskennellyt neljä vuosikymmentä arkkitehtina, opettajana ja kehittäjänä puurakentamisen parissa. Nattererin mukaan teollinen puurakentaminen on kehittynyt nykyiseen vaiheeseen viimeisen kahden-kolmenkymmenen vuoden aikana ja ohittanut ratkaisuillaan perinteisen teräs-betonirakentamisen. -Muiden materiaalien ja rakentamisen ratkaisujen kehittäminen on pysähtynyt. Kun puurakentajilla on vapaa kenttä tulevaisuuden rakentamisen markkinoilla, meillä on paljon mahdollisuuksia kehittää erityisesti uusia massiivipuupuurakentamisen tekniikoita.
Nämä tulevaisuuteen katsovat artikkelit ovat tämän kertaisen Hyvät käytännöt -artikkelisarjan viimeiset. Koko sarjan perusteella on helppo vakuuttua siitä, että puurakentamisella on edessään suuri tulevaisuus. Suurta kasvua ennakoivat muun muassa saksankielisen Euroopan, Ruotsin ja Pohjois-Amerikan investoinnit. Myös Suomi tulee saada mukaan tähän joukkoon.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner tunnistaa puusiltojen vähäiseen rakentamiseen liittyvät ongelmat Suomessa. -Asenteisiin ja puusiltojen hankintamenettelyyn liittyvät ongelmat tulee korjata. Meillä on hallituksessa vahva puurakentamisen edistämisohjelma, joka edellyttää puun käytön lisäämistä myös liikenneinfran rakentamisessa. Tavoite puun käytön lisäämisestä koskee myös infrarakentamista.
Zwöllig-web.jpg Sveitsiläisen Stefan Zölligin johtamassa Timbatec suunnittelutoimistossa Thunissa on puusiltojen kehitystyö yhdistetty muun puurakentamisen kehittämiseen. Kehitystyöhön on varattu 1,7 miljoonaa euroa ja siihen perustuva siltatuotanto voisi alkaa vuoden 2018 lopulla. – Olemme kehittäneet kolmannen sukupolven puurakentamisen TV3- teknologiaa, joka soveltuu myös suurten raskaan liikenteen siltojen rakentamiseen. Kyse on neljä-viisi metriä korkeista massiivipuisista laatikkokehyksistä, joilla voimme toteuttaa vaikkapa sadan metrin korkeudella olevan sillan kantavia rakenteita. -...
Samaan aikaan, kun puu tekee vahvaa paluuta Keski-Euroopan siltarakentamiseen ja kasvattaa osuutta Ruotsin ja Norjan markkinoilla, Suomessa uusia puusiltoja valmistuu vuosittain nollasta 20 kappaleeseen, mitä voi pitää muihin maihin verrattuna erittäin vähäisenä määränä.
Norjassa on asetettu vahva poliittinen tavoite nostaa merkittävästi puusiltojen osuutta siltarakentamisessa. Puusiltojen osuus kaikista silloista Norjassa nyt noin kymmenen prosenttia, kun Suomessa sen arvioidaan olevan enimmillään neljän prosentin luokkaa, uusista silloista vähemmän. Norjaa voidaan pitääkin Euroopan johtavana uusien puusiltojen rakentajamaana.
Saksassa Kölnin lähellä Lohmarin pikkukaupungissa sijaitseva insinööritoimisto Miebach on erikoistunut puusiltojen suunnitteluun. Liimapuuratkaisuihin perustuvat sillat toteutetaan yhteistyössä liimapuutuottajan kanssa.
Ruotsalaisen puuteollisuuden rahoittama Swedish Wood on puun käyttöä edistävä markkinointiorganisaatio. Puutuotteiden edistämiseen tarkoitetun kampanjan pääteemaksi on nostettu puurakentamisen merkitys ympäristön ja ilmastomuutoksen kannalta. Toiseksi isoksi teemaksi on noussut puun terveysvaikutukset ja asumisen sisäilman laatu.
Canadian Wood Council on puutuotealan edunvalvontajärjestö, joka edistää puutuotteiden kysyntää, vaikuttaa puun käytön standardeihin ja määräyksiin sekä tarjoaa alan tutkimusta, teknistä tietoa ja koulutuspalveluita. Järjestö on käynnistänyt kansallisen Wood Works -kampanjan puun käytön lisäämiseen kaupallisessa, teollisessa ja julkisessa rakentamisessa. Pohjois-Amerikassa puurakentamisen markkinapotentiaalin arvioidaan olevan 20 miljardin dollarin luokkaa. Kampanjan saa rahoitusta teollisuudelta ja osavaltioilta.
FPInnovations on kanadalainen valtion, teollisuuden ja yliopistojen ylläpitämä metsä- ja puutuotealan tutkimusverkosto, joka tuottaa tieteellistä tutkimusta innovatiivisten tuotteiden ja ratkaisujen kehittämiseen. Verkosto tukee Kanadan metsäsektorin kilpailukykyä ja vastaa alan teollisuuden tuotekehitystarpeisiin. Verkostossa työskentelee yli 500 henkilöä ja sillä on tutkimuslaboratorioita Montrealissa, Quebecissä ja Vancouverissa sekä toimistoja eri puolilla Kanadaa.
Thunissa pääpaikkaansa pitävä Timbatec-yhtiö on yksi Sveitsin suurimmista puurakentamiseen erikoistuneista suunnittelutoimistoista. Yhtiö tuottaa puurakentamisen suunnittelupalveluita, rakennuksen fysiikkaan liittyvää tietoa ja puurakentamisen tuotekehitystä. Yhtiössä on 25 suunnittelijaa ja kuusi opiskelijoille tarkoitettua harjoittelupaikkaa. Timbatec on 20 vuotta vanha yritys, jolla on neljä toimistoa, joista kolme Sveitsissä ja yksi Itävallan Wienissä.
Hallwang rakensi puukoulusta ekotalon web-Volksschule-Hallwang-Eröffnung-272A9169.jpg Hallwangin pikku kunta Itävallassa Salzburgin lähistöllä oli kunnille tavanomaisen ongelman äärellä; vuonna 1964 rakennettu koulu oli täydellisen peruskorjauksen tarpeessa. Koulurakennuksesta puuttui ilmastointi, äänieristys ja se oli kooltaan liian pieni kasvavan kunnan tarpeisiin. -Puntaroimme kunnassa peruskorjausvaihtoehtoa ja päädyimme lopulta uuden ja suuremman koulun rakentamiseen. Ennen kilpailutusta emme ottaneet kantaa rakentamisen materiaaliin, kertoo Hallwangin pormestari Johannes Ebner . Kunta...
Suomessa ja muissakin pohjoismaissa käydään keskustelua rakentamisen home- ja kosteusongelmista, joiden seurauksena kiinnostus puun käyttöön esimerkiksi koulu- ja päiväkotirakentamisessa on kasvanut.
Grenoblessa työskentelevän arkkitehti Veronique Kliminen mukaan Ranskassa poliittinen tahto ohjaa kuntia rakentamaan kouluja puusta. -Kaikissa toimistoni toteuttamisessa kouluhankkeissa pormestari on halunnut puuta rakentamiseen ja puun käyttö on ilmaistu jo kilpailun julkistamisen vaiheessa.
Ranskassa kansallinen FCBA, Bois Foret -järjestö edistää metsävarojen käyttöä ja puumateriaalin käyttöä muun muassa rakentamisessa. Ranskassa on Suomen tavoin hallituksen hyväksymä biotalousstrategia, missä on sitouduttu julkisen vallan toimin edistämään puurakentamista.
Euroopan metsänomistajien liiton CEPF:n pääsihteeri Emma Berglund harmittelee, että Euroopan parlamentissa käyty keskustelu metsäpohjaisesta biotaloudesta on ollut negatiivista ja perustunut vääriin mielikuviin.
Pitkään puurakentamisen edistämistyötä tehnyt Salzburgin metsänomistajajärjestön puheenjohtaja Rudolf Rosenstatter näkee puurakentamisen vahvistuvan julkisessa ja kaupunkirakentamisessa. -Kun kaupunkirakentaminen vaan kiihtyy, puu on siihen hyvä ratkaisu. Metsä tulee kaupunkeihin rakentamisen myötä, vaikka suuremmissa kaupungeissa on edelleen paljon ennakkoluuloja puun käyttöä kohtaan.
Ruotsin ex-pääministeri Göran Persson vetää Euroopan metsäinstituutin ThinkForest-tiedepoliittista ajatushautomoa, joka tuottaa strategista tietoa metsäpoliittiseen päätöksentekoon. Perssonin mielestä EU:ssa viime kuukausina käyty keskustelu metsien käytöstä osoitti, miten heikolla tolalla eurooppalaisten päättäjien metsätietämys on. -Metsään perustuvan teollisuuden on lisättävä tietoja ja vahvistettava edunvalvontaa. Poliitikoilla ja yhteiskunnassa yleensä on liian vähän tietoa metsäpolitiikan perusasioista ja siitä, mikä sen taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys on.
Puurakentamisen komponenttituotantoon kuten liimapuupalkkeihin erikoistunut itävaltalainen Obermayr–yhtiö aloitti perheyrityksenä sahateollisuuden tuotteiden ja puulattioiden valmistuksella. Nyt yritys valmistaa liimapuuta omaan jatkojalostukseen kuten kaaripalkkien valmistukseen. Suuria kaaria käytetään teollisuushallien kattorakenteissa ja koulujen, päiväkotien sekä toimisto- ja kerrostalorakentamisessa.
Itävallan Kallwangissa toimiva Kaufmann-yhtiö on eurooppalaisittain suuri massiivipuu- ja tilaelementtien toimittaja. Yhtiö on tuottanut vuodessa 1200 asennusvalmista moduulia Keski-Euroopan markkinoille ja aikoo nostaa tuotannon tänä vuonna 2500-3000 moduuliin. –Tuotantomme ideana on varustella tilaelementit täysin valmiiksi. Kun kaikki kalusteet ovat paikoillaan, paikan päällä ei tarvita asennuksen lisäksi enää viimeistelytyötä, sanoo toimitusjohtaja Christian Kaufmann.
Itävallan Dornbirnissä toimiva vuonna 1886 perustettu Rakennusyhtiö Rhomberg on perinteinen itävaltalainen rakennusliike, joka on ottanut puurakentamisen vahvasti mukaan uudenlaisten rakentamisen käytäntöjen kehitystyössä. Mallia niihin on otettu autoteollisuudesta. Yhtiön uusilla toimintatavoilla voidaan parantaa merkittävästi rakentamisen tuottavuutta ja laatua.
Rakennusyhtiöiden muuttuneen asenteen puurakentamista kohtaan tunnistaa myös johtaja Philip Zumbrunnen Eurban-yhtiöstä. -Asenteet muuttuvat, mutta hitaasti. Ongelmana on rakennusteollisuuden konservatiivisuus, minkä vuoksi muutoksia vastustetaan, kun vanhallakin rakentamisen tavalla tehdään rahaa. Sitten on edelläkävijöitä, jotka ovat ottaneet massiivipuulevyt käyttöön, etteivät jää jälkeen kehityksestä ja uusista ratkaisuista, joita kuitenkin alalle tulee.
Eurban on brittiläinen Lontoossa vuodesta 2003 lukien toiminut puurakentamiseen erikoistunut yritys, joka on merkittävin toimija Iso-Britannian puurakentamisen markkinoilla. Yhtiö on toteuttanut pääosan yli 300 puurakentamisen projektista Iso-Britanniassa.
Wienissä sijaitseva rakennusyhtiö Östu Stettin Hoch und Tiefbau toimii urakoitsijana suurissa julkisissa rakennushankkeissa. Puurakentamiseen yhtiö tuli mukaan uusien kouluhankkeiden myötä. -Vuonna 2013 rakensimme ensimmäisen puurakenteisen koulun, kun Wienissä tarvittiin nopeasti useita uusia kouluja. Puurakentaminen osoittautui nopeaksi. Jos olisimme toteuttaneet koulun perinteisesti betonirakenteena, aikaa olisi mennyt tuplasti enemmän. Koulun bruttohinnaksi tuli 1900 €/m2, kertoo johtaja Robert Hitschmann yhtiön Wienin toimistosta.
Professori Stefan Winter Münchenin Teknillisestä yliopistosta pitää rakentamisen koulutuksen uudistamista välttämättömänä ja uskoo puualan koulutuksen vetävän opiskelijoita, koska tarve puurakentamisen korkeasti koulutettuun työvoimaan on suuri kaikilla tasoilla.
Professori Michael Flach työskentelee Innsbruckin yliopistossa rakennus- ja materiaalitekniikan laitosten puunjalostuksen osastopäällikkönä pääaineenaan rakentamisen kestävyys, kehittäminen ja ympäristö.
Samalla kampuksella Kuchlin puuteknisen koulun kanssa toimii puualan insinööritason koulutusta tarjoava ammattikorkeakoulu, Fachhochschule Salzburg, joka tarjoaa alemman ja ylemmän asteen tutkintoja.
Keskellä Itävaltaa sijaitsevaan Kuchliin perustettiin 1930-luvulla puutekninen koulu sahateollisuuden työntekijöiden lapsille. Koulussa on kaksi opetuslinjaa, joista toisesta viisivuotisesta tekniikkapainotteisesta opetusohjelmasta valmistutaan eri tehtäviin saha- ja puuteollisuudessa. Toinen linja tarjoaa korkeamman asteen kaupallisen opetusohjelman, josta valmistuvat työskentelevät puuteollisuuden johtotehtävissä.
Promootiotyötä johtava Susanne Rudenstam Ruotsin Träbyggnadskanslista näkee puurakentamisen tiedon ja ymmärryksen kasvaneen, mikä on johtanut myös vahvaan markkinoiden kasvuun. -Tieto on lisännyt kuluttajakysyntää ja sen myötä puurakentamisen markkinat ovat vahvassa kasvussa.
Lindbäcks Bygg vastaa puurakentamisen tuoteosien kysynnän kasvuun investoimalla Piteåån uuden tehtaan, mikä kolminkertaistaa nykyisen asuntotuotannon. Uuden investoinnin ja vanhan tehtaan laajennuksen myötä Lindbäcksillä on nyt Euroopan modernein puurakentamisen tuotantolaitos.
Kansallinen Bois Foret järjestö tukee metsävarojen käyttöä ja puumateriaalin monikäyttöä. Alan tutkimus- ja kehitystoiminnasta vastaava FCBA toimii kattavasti metsäklusterin innovaatioiden parissa. -Ranska on metsämaa, jonka metsien vuosikasvu on lähes sama kuin Suomen metsien, mutta pystymme siitä jatkojalostamaan vain osan. Teemme paljon töitä metsäpohjaisen biotalouden kasvattamiseksi, sanoo FCBA:n pääjohtaja Georges-Henri Florentin.
Korkeaan puurakentamiseen tähdänneen kilpailun järjestäjä Adivbois on yhdistys, jossa on jäseniä rakentamisen eri osa-alueilta kuten arkkitehtejä, rakennesuunnittelijoita, rakennuttajia ja rakentajia. Yhdistyksen tavoitteena on edistää puurakentamista ja esimerkkien kautta kasvattaa tietoisuutta puurakentamisen mahdollisuuksista. Kaksi kolmasosaa järjestön rahoituksesta tulee valtiolta, loput yrityksiltä.
Ranskassa on asetettu tavoitteeksi kasvattaa puurakentamisen osuutta 30 prosenttiin kaikesta rakentamisesta vuoteen 2030 mennessä. Kunnianhimoinen tavoite perustuu Ranskan mittaviin metsävaroihin, vahvaan puurakentamisen ja suunnittelun osaamiseen sekä puurakentamisen ekologisuuteen.
Itävaltalainen arkkitehti Simon Speigner on tullut tunnetuksi monien julkisten uudiskohteiden puurakentajana ja puun käytöstä vanhojen rakennusten peruskorjauksissa. Speigner korostaa puurakentamisen suunnittelukeskeisyyttä, korkeaa laatua, hyvää sisätilojen käyttäjäkokemusta sekä rakennusten puuosien kierrätysmahdollisuutta.
Useita julkisia hankkeita toteuttaneen arkkitehti Tom Lechnerin mukaan asiakkaiden oma tahto rakentaa puusta on viime aikoina ollut julkisella puolella kasvussa. -Meidän etu on se, että asiakas haluaa rakentaa puusta, koska silloin meidän ei tarvitse erikseen markkinoida puurakentamisen etuja. Paikallisuus, ekologisuus ja imagotekijät painavat tilaajalla yhä enemmän puun käytössä.
Salzburgin lähistöllä sijaitseva Nussdorfin kunnan päätös korvata vanha kunnantalo uudella puurakenteisella kunnantalolla oli yksimielinen. -Se oli helppo päätös, kun ensin päätettiin purkaa vanha rakennus, jonka tilalle tarvittiin nopeasti uusi kunnantalo. Puu tarjosi lyhyen rakennusajan. Kun vanha purettiin helmikuussa, muutimme uuteen kunnantaloon joulukuun alussa, kertoo pormestari Johann Ganisl.
Itävaltalaisella Kuchlin kunnalla on pitkä suhde metsään ja puun käyttöön rakentamisessa. Alppien kainalossa olevan kunnan alueella on paljon metsää ja sen varaan syntynyttä vanhaa puunjalostusteollisuutta ja puualan oppilaitoksia kuten sahateollisuuteen erikoistunut ammattikoulu ja puunjalostuksen ammattikorkeakoulu. Kunta onkin tehnyt periaatepäätöksen puun käytöstä julkisessa rakentamisessa sen paremman laadun, hyvän sisäilman ja ympäristötekijöiden vuoksi.
Itävallan pääkaupunki Wien kasvaa 40 tuhannella asukkaalla joka vuosi. Kaupunki joutuu vastamaan kasvuun asuntorakentamisen lisäksi uusien koulujen ja päiväkotien rakentamisella. Kaupunki on rakennuttanut tämän vuoden aikana kolme puukoulua ja lisää uudisrakennuksia ja koulujen laajennuksia on tulossa.
Frankfurt am Mainissa on toteutettu massiivipuisista tilaelementeistä useita kouluja ja parhaillaan rakennetaan elementeistä 2000 oppilaan koulua. Puuelementit valittiin rakentamisen materiaaliksi kaupunkisuunnittelutoimiston päällikön Harald Heuserin mukaan nopeuden ja muista kouluista saatujen hyvien kokemusten perusteella.
Hannoverin kaupunki oli kaksi vuotta sitten saman ongelman äärellä kuin moni muukin saksalainen kaupunki; kaupunkiin oli tullut tuhansia pakolaisia, jotka piti pystyä majoittamaan nopeasti. Aiemmin Hannoverissa kaupunki oli rakennuttanut pakolaiskeskuksia teräkonteista, jotka voitiin käytön jälkeen siirtää muualle ja muuhun käyttöön.
Hampuriin on valmistunut 370 opiskelija-asuntoa käsittävä puurakenteinen Woodie-kerrostalo, mikä on tällä hetkellä suurin puurakennus Euroopassa. Rakennus toteutettiin esivalmistetuista massiivipuuelementeistä, jotka itävaltalainen Kaufmann Bausysteme valmisti ja varusteli talotekniikkaa ja kalusteita myöten asennusvalmiiksi.
Puuinfo julkaisee syksyn aikana eurooppalaista puurakentamista käsittelevän laajan artikkelisarjan, joka esittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarja on jatkoa viime talven aikana julkaistuille artikkeleille, joiden tavoitteena oli tehdä tunnetuksi sellaisia puurakentamisen hyviä käytäntöjä, joista oppimalla ja joita soveltamalla puurakentamisen kilpailukykyä voitaisiin parantaa myös Suomessa.

Sivut

Tilaa syöte Puheenvuoroja puusta | Puuinfo