13.2.2022

Suomalais-venäläinen koulu

Suomalais-venäläisen koulun sydämen muodostaa ruokasalista, näyttämöstä ja katsomoportaikosta koostuva aulamainen tila. Helsingin Kaarelassa sijaitseva koulu voitti vuoden 2021 Puupalkinto-kilpailun yleisöäänestyksen.

Read the article in English: The Finnish-Russian School of Helsinki

Koulun toiminnallinen ja tilallinen ratkaisu perustuu erilaisten ja erikokoisten tilojen monipuoliseen yhteiskäyttöön. Ruokasali, näyttämö sekä katsomoporras muodostavat koulun sydämen sekä kohtauspaikan L-muotoisen massan sisätaitteeseen.

Koulu on noin 700 oppilaan valtion ylläpitämä yleissivistävä koulu, joka järjestää esi-, perus- ja lukio-opetusta. Venäjän kielellä ja kulttuurilla on koulussa keskeinen asema sekä oppiaineena että opetus- ja toimintakielenä. 

Koulun ja pihan sijoittelu sekä rakennuksen perusmassoittelu on ratkaistu ympäristön vaatimusten sanelemalla tavalla. L-muotoinen rakennusmassa suojaa pihaa Hämeenlinnanväylän melulta ja pienhiukkasilta. Pihan herkimmät toiminnot on sijoitettu melulta suojatulle alueelle. Myös pääsisäänkäynti sijaitsee suojaisassa sisätaitteessa. Viereiselle tontille on rakennettu erillisenä hankkeena liikuntahalli, joka niin ikään suojaa koulua ympäröiviltä liikenneväyliltä. 

Oleskelupiha jakautuu eriluonteisiin toiminnallisiin alueisiin, joita säteittäiset puurivit jäsentävät. Kentän laidalle muodostuvat maastoportaat toimivat istuskelu- ja kokoontumispaikkana. 

Sisäpihan julkisivujen materiaali on sileäksi höylätty, luonnollisen harmaan sävyyn kuultokäsitelty puupaneeliverhous. Verhous muodostaa kolmiulotteisen muodon, joka yhdessä vinoreunaisten ikkunoiden kanssa rytmittää julkisivuja. Pitkä räystäs suojaa julkisivua ja pihaa.  Koulurakennuksen suojaava selkäpuoli melun suuntaan on luonteeltaan pihan puolta selvästi suurpiirteisempi ja vähäeleisempi. Julkisivussa erilaisin mitoituksin toteutetut lomalaudoitukset muodostavat graafisia kenttiä.

L-muotoinen rakennusmassa suojaa pihaa liikenteen melulta ja pienhiukkasilta. Oleskelupiha jakautuu eriluonteisiin toiminnallisiin alueisiin, joita säteittäiset puurivit jäsentävät. Kuva: Hannu Rytky

Tekniset ratkaisut

Pohjana rakennuksella on betonisokkeli ja tuuletettu ontelolaatta. Rakennuksessa on puurunko. Ulkoseinät ovat CLT-elementtiseiniä, ja muu runko on toteutettu puisella pilari-palkkijärjestelmällä. Väliseinät ovat pääosin kevytrakenteisia.

Välipohjana on puupalkkien päälle valettu betonilaatta, ja yläpohja on puurakenteinen. Yläpohjan korkeat primääripalkit on toteutettu CLT-rakenteisina kosteuselämisen minimoimiseksi. Myös liimapuurakenteiset sekundääripalkit jäävät pääosin näkyviin, ja talotekniikka asettuu niiden väleihin. 

P1-paloluokan rakennusta ei ole sprinklattu. Julkisivut on palosuojakäsitelty B-s1, d0 -luokkaan ja sisäpinnat C-s2, d1 -luokkaan.

Hiiltä on sitoutunut rakenteisiin 280 henkilöauton vuosipäästöjen verran. RTS-ympäristöluokituksen hiilijalanjälkivertailussa rakennuksen hiilijalanjälki on 21 % pienempi kuin keskimääräisellä koulurakennuksella. Rakennuksen tiiveysluku on 0,6, ja aurinkopaneelit katolla pienentävät käytön aikaista hiilijalanjälkeä.

Rakennushanke

Senaatti-kiinteistöt aloitti hankesuunnittelun vanhan koulun vakavien sisäilmaongelmien takia vuonna 2015. Toiminnallinen konsepti ja tilalliset tavoitteet kohteelle työstettiin yhteistyössä käyttäjien kanssa. Hankesuunnitelmassa 2017 asetettiin rakennuksen tekniset, taloudelliset ja ympäristötavoitteet. Ympäristönäkökohdista hankesuunnitelmaan oli kirjattu, että laitteiden ja materiaalien ympäristöystävällisyyteen ja kierrätettävyyteen tulee kiinnittää huomiota ja rakennuksen maanpäällisen rakentamisen kokonaismenojen arvosta vähintään 10 % tulee olla cleantech-ratkaisuja, esimerkiksi ympäristömyötäisiä materiaalivalintoja sekä materiaali- ja energiatehokkuutta edistäviä ratkaisuja.

Rakennuksen tekninen käyttöikätavoite on 100 vuotta. Energiatavoite oli asetettu E-luvun muodossa 104 kWh/m2,a (D3/2012 mukaan), joka oli vuonna 2015 FinZeb-tutkimushankkeessa määritetty tavoitteeksi koulurakennuksille. Aurinkosähköpaneelit olivat tavoitteena teknisesti ja taloudellisesti järkevässä laajuudessa. Tilaohjelman ja hankesuunnitelman perusteella tavoitebudjetiksi asetettiin 27,9 miljoonaa euroa.

Suunnitteluryhmä valittiin hankkeessa suunnittelukilpailun avulla. Kutsukilpailuun osallistui viisi suunnitteluryhmää. Kilpailuehdotuksia arvioitiin kokonaisuutena halutun työ- ja oppimisympäristön toteutumisen näkökulmasta, arkkitehtuurin, kustannusten, elinkaari- ja ympäristönäkökulmien ja terveellisen sisäilmaston näkökulmista. Kilpailusta valittiin kaksi ehdotusta neuvotteluvaiheeseen, jossa suunnitelmia kehitettiin kustannusten ja käyttäjän toiminnallisten tavoitteiden näkökulmasta. Kustannusarviot sekä hiilijalanjälkiarviot laskettiin sekä puurakenne- että betonirakennevaihtoehdolle.

Hanke toteutettiin allianssimallilla, ja palveluntuottajaksi valittu SRV liittyi hankkeeseen hyvin pian hankkeen suunnitteluvaiheen alettua. Allianssineuvottelujen aikana palveluntuottaja teki kustannusarvioita, joilla varmistettiin yhteinen näkemys kustannustasosta ja -tavoitteesta, ja todettiin edelleen, että puurakennus voidaan yhtä hyvin saada aikaan varatussa budjetissa kuin betonirakennuskin.

Suunnittelun alkuvaiheessa hankkeelle päätettiin hakea myös RTS-ympäristöluokitusta. RTS-ympäristökriteeristö otettiin Senaatissa käyttöön hankkeiden ohjaamisessa vuonna 2018. Energiatavoite muutettiin A-energialuokkaan. Puurakennuksen vaatimat rakenne-, palo- ja kosteustekniset ratkaisut ja akustiikka edellyttivät huomattavaa suunnitteluratkaisun kehittämistä ja innovointia yhdessä suunnitteluryhmän ja palveluntuottajan kanssa, jotta teknisesti toimiva ja kustannustehokas kokonaisuus saatiin aikaan. Esimerkiksi puurakenteiden kutistumien hallinta teetti hyvin paljon työtä suunnitteluvaiheessa, ja lopulta siihen laadittiin kokonaan uusi ratkaisu, jotta päästiin haluttuun kustannus- ja laatutasoon.

Yleissuunnittelun loppupuolella tehtiin ensimmäinen kaikki materiaalit ja käytön energian kulutuksen huomioiva hiilijalanjälkiarvio. Lisäksi tässä vaiheessa tehtiin elinkaarikustannuslaskenta. Puun määrää rungossa teknisistä syistä vähennettiin, ja julkisivuissa sen määrää lisättiin. Puun elinkaaren aikaiset huoltokustannukset osoittautuivatkin odotettua pienemmiksi.

Rakentamisvaiheessa tehtiin vielä hiilijalanjäljen laskenta, jonka perusteella hiilijalanjälki oli kasvanut hieman suunnitteluvaiheen arviosta. Suunnitteluvaiheen väliauditointi läpäisi 4 tähden tason ympäristöluokituksessa.

Rakennuttajakonsultin ja allianssikumppanin arvioiden ja kustannusvertailujen mukaan puurakentamisen vaikutus kustannuksiin on ollut noin 2–3 %:n luokkaa (verrattuna betonirakentamiseen). Suunnittelun kustannukset ovat kasvaneet noin 1 % ja rakentamisen noin 2 %. Tämä euromäärä vastaa melko suoraan puurakentamisen vaatiman sääsuojauksen hintaa, mutta asia ei tietysti ole näin suoraviivainen. Suunnittelun aikana seurattiin RO-arvion kehittymistä ja meneteltiin target value design (TVD) -periaattein. Tämä tarkoittaa ”optimointia”, jossa ei pelkästään pyritä mahdollisimman pieneen hintaan, vaan myös saamaan käytettävissä olevilla resursseilla mahdollisimman paljon arvoa eli laadukasta lopputulosta.

Näin ollen on vaikea osoittaa lopullisen hinnan avulla, että puurakentaminen maksoi tietyn summan enemmän tai vähemmän. Paremminkin jokin hintavampi ratkaisu kompensoitiin säästämällä jossain toisaalla. Hankesuunnitelmassa mainittua cleantech-prosenttia ei ole hankkeen aikana kustannuksista laskettu tai seurattu. Tavoitteen todentaminen on hyvin subjektiivista ja riippuu siitä, mitä halutaan määritellä erityiseksi cleantech-hankinnaksi. Jos esimerkiksi laaja puun käyttö rakentamisessa luetaan tähän, tavoite täyttyy erinomaisesti. Hankkeessa uskotaan ympäristönäkökulman tulleen huomioiduksi ympäristöluokituksen ja elinkaarilaskelmien avulla.

Lähteet: Haastattelut ja raportti: Senaatti 9/2020 ”Hiilijalanjälki rakennushankkeen ohjauksessa – case Suomalais-venäläinen koulu”

Senaatti-kiinteistöillä on tavoitteena puolittaa rakentamisen päästöt vuoteen 2035 mennessä. Keinoina ovat rakentamisen vähentäminen, kiertotalouden periaatteiden käyttöönotto, päästöttömät rakennusmateriaalit, päästöttömät työmaat ja jäljelle jäävien päästöjen kompensointi. Lue kouluhankkeesta ja käyttäjien kokemuksista: www.senaatti.fi.

TEKIJÄT

Arkkitehtitoimisto AFKS – Arkkitehdit Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy:n toimialoja ovat rakennussuunnittelu, korjausrakentaminen, ympäristörakentaminen, aluesuunnittelu sekä sisustussuunnittelu. Toimiston erityisosaamiseen kuuluvat varhaiskasvatus- ja oppimisympäristöt, palveluasuminen, kehityshankkeet sekä puurakentaminen. Se on suunnitellut viimeisen viidentoista vuoden aikana 18 julkista puurakennusta, joista yhdeksän on CLT-runkoisia, kuten mm. Lapinmäen päiväkoti ja Hopealaakson päiväkoti.

A-Insinöörit on toiminut kohteessa tilaajan palkkaamana rakennuttajakonsulttina. A-insinöörit on kouluttanut koko rakennuttamisen organisaationsa ympäristöystävälliseen ja vastuulliseen rakennuttamiseen sparraamaan hankkeissa tilaajia ja muita kumppaneita.

Puuinfo järjestää tutustumiskäynnin Suomalais-venäläiselle koululle 29.3.2022. Ilmoittaudu mukaan.

Faktat kohteesta

Suomalais-venäläinen koulu

  • Sijainti | Helsinki
  • Käyttötarkoitus | Koulu
  • Rakennuttaja/Tilaaja | Senaatti-kiinteistöt, rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi
  • Kokonaisala | 6 500 m2
  • Tilavuus | 34 050 m3
  • Investointikustannukset | 28 000 000€
  • Arkkitehtisuunnittelu | AFKS Arkkitehdit Oy, Juha Salmenperä
  • Rakennesuunnittelu | A-insinöörit Suunnittelu Oy, Tuomo Virtanen
  • Akustiikkasuunnittelu | A-Insinöörit Suunnittelu Oy
  • Palotekninen suunnittelu | Palotekninen insinööritoimisto Markku Kauriala Oy
  • LVIA-suunnittelu | Granlund Lahti Oy, Pertti Ihalainen
  • Sähkösuunnittelu | Granlund Lahti Oy, Keijo Pirttijärvi
  • Sisustussuunnittelu | Haptik Oy
  • Muut suunnittelijat ja asiantuntijat | Rakennuttajakonsultti: A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, Roope Haimila
    Puurakenteiden asiantuntija: Wood Expert Oy, Janne Manninen
  • Pääurakoitsija | SRV Rakennus Oy, projektipäällikkö Reima Liikamaa ja työmaapäällikkö Marko Klippi
  • Muut rakennusliikkeet | CLT-elementtien toimitus ja rungon asennus: Puurakentajat Group Oy
  • Puuosien toimittaja | CLT-elementtien valmistus: Stora Enso, palkit ja pilarit: Versowood
  • Valokuvat | Hannu Rytky
  • Teksti | AFKS Arkkitehdit Oy ja Puuinfo Oy